Mane

Satuin lukemaan Kauppalehdestä muutama päivä sitten uutisen kaivostoiminnan hyödyistä ja haitoista. Artikkelin mukaan Suomeen on suunniteltu uusia kaivoksia ainakin 9 eri paikkakunnalle. Maaperästä löytyy merkittäviä määriä arvokkaita metalleja, joiden kaivaminen mitä ilmeisimmin olisi taloudellisesti kannattavaa. Ei siinä mitään. Hyvä juttu. Mutta uutisen tavassa verrata hyötyjä ja haittoja oli kyllä jotain hyvin omituista. Kaivoksista olisi kuulemma hyötyä 5 miljardin euron verran. Haittoja olisi vain 1 miljardin euron verran. Näin ollen hyödyistä jäisi jäljelle vielä 4 miljardia, kun haitat olisi ensin maksettu. Mutta kenelle haitat maksetaan? Onko tarkoituksena, että kaivokset ensin maksaisivat 20 prosenttia voitoistaan (sitä kait hyödyillä tarkoitetaan) valtiolle, minkä jälkeen kaivokset maksaisivat normaalit verot yms? Jos näin ei ole, niin mitä merkitystä hyötyjen määrällä on?

Lokakuu 2012 · 86 Facebook-päivitystä 1.10.–31.10.2012 Maanantai 1.10.2012 klo 15.04 Olen päättänyt ketä äänestän. Että turha yrittää mitään. Vaalikoneisiin en koskenut. Edes pullalla ei minua saa päästöstäni pyörtämään. klo 16.32 Kyllä kohta alkaa YT-neuvottelut ihan just tässä näin. Ei meinaan ole suklaata ja tilanne alkaa vaikuttaa huolestuttavalta. Että kohta tässä menee hermo ja pitää ulkoistaa itseni tuonne sateeseen suklaakuksiksi. Jumalaare! klo 18.18 Mane Industriesin historian ensimmäiset YT-neuvottelut päättyivät tuloksettomina. Stratos-suklaata ei ollut saatavilla lähikaupoista eikä edes R-kioskista. Ei siis ollut tarpeen päättää kuka maksaisi ja kuka söisi ja kuka jäisi ilman. Kaikki jäivät ilman! Neuvottelija ja neuvoteltava ja neuvonantajat poistuivat keittiöön päin hyvin hiljaisina ja pettuneinä. klo 20.16 Kind of funny that after studies of philosophy at Uni Helsinki and systems architecture/strategy/management at MIT, it turns out that my most valuabl...

Lauantai 13.10.2012 Kävin hetimiten luukuttamassa mainoksia Punahilkantiellä, 22 rappua. Hauskaa nähdä taloja ja erilaisia sisustuksia ja hajuja etc. Hiki tuli. Illalla hieman jaoin lisää mainoksia. Sunnuntai 14.10.2012 Luukutimme S:n kanssa Möllerin ja Tuomaksen esitteitä Roihikassa. Noin 20 rappuun pääsimme. En käyttänyt hissiä, eli hiki tuli ja jalat kipeäksi. Luukutuksen jälkeen Länsisalmeen ja Sotunkiin syysfillaroinnille yhdessä. Oli tosi kaunista ja kivaa ja romskua ja ihan riittävän vikkelää, eikä satanut. Lounaaksi maanmainiota vietnamilaista Itiksessä. Torstai 18.10.2012 Kaunis aurinkoinen aamu. Kävin fillarilla katsomassa äänestyspaikkaa. On aika puskassa, lähellä ei ole yhtään mitään, mistä ruokaa voisi saada. Kukaan ei oikein tiennyt mitään koko äänestyksestä mestoilla. Sunnuntai 28.10.2012 Kunnallisvaalipäivä 2012. Minä vaalilautakunta 40B:n puheenjohtaja, S vaaliavustaja. Kivaa, mutta raskasta. Kivaa sakkia satuin määräämään aamuvuoroon. Erityisesti yksi 68-vuotia...

Viime viikkoina kirjastomme on laajentunut ainakin seuraavasti. Kari Enqvist : Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat Frank Partnoy: Wait - the useful art of procrastination Luke Harding: Mafiavaltio - miten tavallisesta toimittajasta tuli Venäjän vihollinen Thomas Lockwood: Design Thinking Dan Koivulaakso et al: Äärioikeisto Suomessa Paul Verhoven: Jeesus Daron Acemoglu: Why Nations Fail Granta: Medicine (kursivoidun olen jo lukenutkin) Muitakin kirjoja olemme varmaankin ostaneet tai saaneet, mutta aivan kaikkia uusia kirjoja on hieman vaikeata nopeasti löytää suuresta asunnostamme ja sotkuisista kirjahyllyistämme. 

Kilometrikisa 2012 on loppunut. Minun tulokseni, eli vapusta syyskuun loppuun fillaroimani matka,  on 5535 km. Ihan OK, paljon enemmän kuin koskaan aiemmin KK-kisan historian aikana. Loppuvuodesta olisi vielä tarkoitus fillaroida 2000 km lisää. Jos sää ei muutu ihan hetimiten marraskuussa lumiseksi ja jäiseksi, niin 2000km ei tuottane ongelmia. Muuten: 5535 kilometristä työmatkoja (pidennyksineen) on arvioilta 3000 km. Työmatkafillarointia on hyvä juttu!