Mane

Litku Klemetti ja levynjulkaisukeikka Tavastialla, kiertueen aloitus. Bändi on kaikkiaan huikeassa kondiksessa, soitto sujuu tiukasti Litkun rokkaamista myötäillen. Kappaleet ovat entistä rajumpia, tai ainakin vanhojen tuttujen sovitukset. Uuden levyn biisit ovat loitonneet aiemmassa vaiheessa bändiä vaivanneesta iskelmällisyydestä. Nyt kappaleissa ja niiden esillepanosta on perinteistä rokin vimmaan, Litkun esiintymisessä vaaran tuntua.  Hommassa ei ole koreografiaa vaan kaikki on odottamatonta, hattu lentää ja laulaja perässä. Kitaristi tarkkailee ja rumpali lyö vimmaista tahtia. Pitkähiuksinen Litku (ja hänen äänensä varsinkin) on kuin Patti Smithin ja nuoren Maija Vilkkumaan synkänkoominen sisarolento.  Vaikka yhtye soitti muutaman vanhemmankin kappaleen, ne kuulostivat erilaisilta kuin ennen, ennakoimattomilta, juuri siinä hetkessä sovitetuilta, melkeimpä improvisoiduilta, ja juuri siten kuin ne sattuvat lähtemään, niin hyvä oli ja sillä mentiin. Monilla näennäisesti rock...

Testailin Claude-tekoälyä. Laitoin sen lukemaan blogini ja vastailemaan kysymyksiin. Kysyin muun muassa miten moneen kirjaan blogissani olisi tekstiä. Vastaus yllätti minut. Tekstiä on noin 12 paksun eli 400-sivuisen romaanin verran.  Ja kun minulla on vähintäänkin saman verran julkaisemattomia eli yksityisiä päiväkirjoja, niin olen kyllä eläissäni kotvan viettänyt kirjoitellen. Mitään en ole kaupallisesti julkaissut - enkä varmaankaan ikinä julkaisekaan. Olen aivan liian rauhaton ja laiskakin kirjoitusteni saattamiseksi yhtenäiseen muotoon. Enhän edes jaksa lyhyitä kirjoitelmiani oikolukemaan, saati virheitä korjaamaan. On aina niin paljon muutakin puuhaa.  Oma blogi on oivaa materiaalia testailemiseen. Tiedän mitä blogissani on noin suunnilleen, ja kun pyydän Claudea kirjoittamaan elämäkertojani eri näkökulmista blogini perusteella, pystyn arvioimaan mihin tekoäly just nyt lokakuussa 2026 pystyy.  Blogini sivupalkissa on nyt koko joukko Clauden laatimia elämäkertoja, li...

49 suosikkia Manen aforismeista. Ne on valittu neljän perusteen mukaan: lause toimii ilman kirjoitustaan, siinä on käänne tai oivallus, se on lyhyt ja ajatus on Manen oma eikä yleinen sananlasku. Lainaukset ovat sanasta sanaan, ja jokaisen alla on lyhyt perustelu sekä linkki alkuperäiseen kirjoitukseen. Listan on laatinut Claude, mistä syystä listalla on latteuksiakin (vaikka jokaisen Mane on kirjoittanutkin) Elämä, onni ja ystävät Ilman ystäviä elämä ei olisi elämää vaan ainoastaan elossa olemista. Ystävyys tiivistettynä eroon elämän ja pelkän elossa olemisen välillä. 18.09.2026 · Ystävät ja Roihuvuori Olen vanha, vanhanaikainen, ja siitä ylpeä. Kolme sanaa ikääntymisestä, ja loppukäänne tekee niistä ylpeän. 04.12.2025 · Spotify ja muut palvelut Osa kommentaareista on kiinnostavia, osa ei, aivan kuten elämäkin. Kirja-arvion sivulause, joka laajenee koko elämän mittaiseksi. 21.11.2025 · Station eleven / Emily St. John Mandel Minusta on ollut kivaa olla Mane. Hyvän...

Kauan sitten S:n ystävä L täytti 40 vuotta. Hän halusi lahjaksi aforismi. Minä keskin, että on aina parempi jännittää kuin jänistää. Sen koommin olen itsekin pyrkinyt aforismistani vaarin otamaan, siitä moton itselleni luomaan.  Vaan helppoa se ei ole. Kun ihminen, tai ainakin minä ja luulisin olevani tässä suhteessa kuin kuka muu vain, joutuu kasvokkain jonkin uuden, hänelle tuntemattoman tehtävän tai asian kanssa, ihmistä alkaa ahdistaa. Osaamattomuus tuntuu pahalta, tekee mieli paeta eli jänistää, todeta että onhan tässä jo elämässä tarpeeksi opittu, saa riittää, ei enää uutta.  Muistan tämän tunteen kaukaa menneestä. Se oli läsnä jo koulussa, mutta tuli varsinaisesti tutuksi vasta opiskelujen jälkeen kun töissä jouduin ja pääsin tekemään asioita, joita en todellakaan osannut (koska en ollut niitä aiemmin tehnyt tai opiskellut). MIT:ssä vasta tämä tulikin vastaan, olin kuulemma koko ajan melkein palaamassa ns. maitojunalla kotiin (vaikkei USA:sta junalla Suomeen pääsekään)....

Aiemmin taimen oli äärimmäisen uhanalainen Suomessa. Nyt se on enää erittäin uhanalainen. Tänään olin mukana Työväenopiston järjestämällä tutustumiskävelyllä Mätäjoen varrella. Oli nastaa. Helsingin perhokalastajat ry ja Virtavesien hoitoyhdistys ry ovat jo kahdeksantoista vuoden ajan kunnostaneet t alkootyönä Mätäjoen vesistöä uhanalaisten taimenten lisääntymisalueeksi. Mätäjoki on nimestään huolimatta luonnonkaunis pikku joki läntisessä Helsingissä. Mätäjoen latvat ovat Vantaan Kaivokselassa. Sieltä se virtaa Malminkartanon, Kannelmäen Pitäjänmäen ja Talin kautta mereen, Iso-Huopalahteen. Kävelyn oppaana Mätäjokiprojektin vetäjä, Helsingin perhokalastajat ry:n vesienhoitovastaava Pekka Lindblad. Hän kertoi meille taimenesta ja sen käyttäytymisestä ja erityisesti lisääntymisestä. Taime kutee virtaavaan veden sorakoihin. Veden on virrattava sopivalla vauhdilla, jotta poikaset saavat happea, eikä vedessä saa olla hiekkaa. Tämmöisiin paikkoihin nelivuotiaana sukukypsäksi tulevat ...

Kokeilin, millaisen ansioluettelon Claude-tekoäly kirjoittaa pelkästään tämän blogin perusteella, ilman LinkedIniä tai vanhoja CV:itä. Lähteinä oli kaikki blogikirjoitukset vuodesta 2003 alkaen. Lopputulos osui yllättävän hyvin kohdalleen, vaikka muutama päivämäärä heittääkin. Tässä se on sellaisenaan (englanniksi). Uusin työpaikkani Gapps lokakuusta 2026 ei ole ilmeisesti vielä blogissani. Huom. Tämä on blogin perusteella koottu kokeilu, ei virallinen ansioluetteloni. Ajantasaiset tiedot löytyvät  LinkedIn-profiilistani . Matti "Mane" Kinnunen – a CV written from the blog Profile  Chief architect and systems architect with about 28 years in IT: eight years designing Nokia's 3G radio network systems, ten years as a management and IT consultant, and since 2017 chief architect roles in banking and the public sector. Trained as a logician (MA, theoretical philosophy, University of Helsinki) and as a systems architect (MSc Engineering and Management, MIT). Strong in con...

1950-luvun USA. Esther Greenwood on nuori, kaunis, ja voittanut kirjoituskilpailussa 11 muun kanssa kuukauden työkokeilun New Yorkin muotilehdessä. Opiskelu on kesken, kesällä on aikaa elää glamouria: illallisia, loputtomasti uusia vaatteita, muotikuvauksia, ja ihan vain vähän töitä. Rakkautta, treffejä, alkoholia, siis vapautta kodista, vanhempien odotuksista, asenteista. Kuukausi kuluu nopeasti, taustalla vanhempien järjestämät treffit lääketiedettä opiskelevan nuorukaisen kanssa, ajatus avioliitosta tai muusta pidemmästä. Vaan nourukainen meneekin sänkyyn tarjoilijan kanssa, siitä ahdistus ja tarve päästä eroon neitseydestä. Se ei onnistu, ja kuukausi lähenee loppuaan, on palattava takaisin kotiin, ja sitten elämä muuttuu tarkoituksettomaksi. Piti päästä kirjoituskurssilla, se menee mönkään, kaikki menee mönkään, alkaa ahdistaa, masentaa.  Esther päätyy lääkäriin, itsemurhaa yrittämään ja mielisairaalaan. Kirjan jälkimmäinen puolisko seuraa hänen paranemistaaan (kyllä, kirjassa ...

Vuoden 2026 Booker Prize -ehdokkaaksi valittu (6 parhaimmat vuonna 2026 englanniksi ilmestyneen teoksen joukkoon siis) The end of Everything ei ole syyttä valituksi tullut. Kirja on kielellisesti aivan poikkeuksellinen. Kieli on välillä kuin proosarunoa, sanasto laajaa ja yllättävää, ei lainkaan keskivertolukijalle laimennettua amerikkaa. Ks. kuvasta näyte.  Teoksen tapahtumat sijoittuvat jonnekin lähitulevaisuuteen. On tapahtunut jotain katastrofaalista, yhteiskunta on osin romahtanut, osin sodassa ties mistä ilmestyneet iGretti-olentoja vastaan. Kukaan ei tiedä mitä ne ovat ja mitä ne haluavat, toisinaan on epäselvää onko niitä olemassakaan.  Tapahtumat alkavat Englannin rannikolta, jossa Philip Tennet muiden aarteenetsijöiden kanssa hankkii elantonsa keräämällä meren tuomia esineitä. Esineet he myyvät sisämaassa välittäjille. Kirja ei kerro mitä välittäjät esineillä tekevät. Philip löytää olennon, jonkinlaisen robotin ja ties minkä orgaanisen yhdistelmän, jonka hän aikoo my...

 Taksit ovat auringonlaskun business. Eilen sunnuntaina saavuimme noin 2000 muun matkustajan kanssa Tallinasta Eckerö Linen laivalla iltayhdeksältä. Monilla matkustajilla oli mukanaan isoja laukkuja ja muita hankalasti ratikkaan sopivia matkatavaroita.  Satamassa aivan terminaalin oven vieressä meitä matkustajia odotti noin 100 taksia kuljettajineen ja keltaisine kyltteineen. Ratikkaa odottaessani katselin taksijonoa. Vain muutama ihminen valitsi taksin, ehkä noin yksi kolmestasadasta.  Ovatko taksit hinnoitelleet itsensä yläkanttiin? Oliko jossain kauempana Bolt-takseja odottamassa? Vai ovatko taksit pilanneet maineensa niin perinpohjaisesti, että kyyti ei enää kelpaa. Uutiset ovat kertoneet huijauksista, epämääräisestä hinnoittelusta, huonosta palvelusta, kielitaidottomuudesta, suoranaisesta rikollisuudesta liiankin usein viime aikoina.  Hieman jopa kävi taksikuskeja sääliksi kun he katselivat kaihoisasti asiakasvirtaa. Varmasti oli turhauttavaa. Voisivatko kuskitt...

Lokakuu 2026 · 15 Facebook-päivitystä, joista 13 ryhmissä 3.10.–18.10.2026 Lauantai 3.10.2026 klo 11.18 Aikoihin olen elänyt, perhana. Huomenna taas töihin, koska olen käyttänyt rahani matkustamiseen säästämisen ja sijoittamisen sijaan. Jos olisin riittävän varakas, en taatusti menisi töihin vaan keskittyisin harrastuksiini ja puuhasteluun. Eli kirjallisuuteen, elokuviin, taiteeseen, pyöräilyyn, matkutamiseen. Olen siis munannut, kun näin on. Sitten joskus eläkkeelle. 1068 työpäivää alimpaan eläkeikään, varsinaiseen virailliseen 1826 ja 70-vuotispäivään. 2978. Jokin tuolta väliltä. Tuumailin, että jos jäisin mahdollisimman aikaisin eläkkeelle ja sitten tekisin vaikka muuttomieshommia kuten HS:n jutussa haastateltu 75-vuotias mies. Tarttis vaan pysyä hyväss kunnossa eli käydä salilla pyöräretkien lisäksi. Torstai 8.10.2026 klo 14.43 · Facebook-ryhmässä Pyörätiet ovat tunnetusti kalliita mutta autoteihin verrattuna halpoja. Mitä rahalla sitten saa? No, Tukholmassa on rakenn...