Mopolla pääsee markkinoillekin
Kauppa käy Marrakechin souk-markkinoilla. Tarjolla on kaikkea turisti voi haluta ja paikallinen tarvita. On omat alueensa vöiden, kukkaroiden, kulhojen, kaapujen, kiiltävien esineiden, kuivien ruokien, tuoreiden ruokien, karkkien ja kakkujen, juuri taottujen veitsen ja ties minkä myyjille ja ostajille. Tavarat ovat esillä houkuttelevasti. Jos niitä pysähtyy tarkemmin katselemaan, kuulee heti sujuvan myyntipuheen usealla kielellä. Turistin, jolla on laukussaan tilaa, on vaikeata välttyä houkutukselta. Alkaa tinkiminen, ja ei aikaakaan kun sekä myyjä että turisti ovat tyytyväisiä. On aika siirtyä eteenpäin.
Tällaiset markkinat ovat jatkuneet vuosituhansia. Ne on rakennettu kapeiden kujien varsille auringolta ja sateelta turvaan. Siksi kävelymatkat ovat lyhyet - siinä missä länsimaisessa kauppakeskuksessa ei olisi vielä tallustanut parkkipaikalta ulko-ovelle, on soukissa nähnyt satoja kauppoja.
Aika muuttuu, ja sen mukana tavat. Ihminen on laiska. Jos jonnekin pääsee mopolla tai moottoripyörällä, mikään ei estä, eivät edes jonoissa kulkevat turistit tai ikiaikaisesti kärryillään tavaroita kuljettava kauppias. Leipäkuski väistäköön mopoilevaa appelsiineja ostanut.
Millaista on ollut ennen moottoreita? Ainakin hiljaisempaa. Ehkä myös on ollut mahdollista nauttia myytävien mausteiden, tuoreiden leipien tuoksuista. Nyt haisu on savuinen ja pörinä ankara. Tööt-tööt.
Viimeisessä kuvassa näkymä aamiaispöydästäni aamulla. Oli vilpoista. Yöllä lämpötila laski 6 asteeseen. Aamiaiselle tohdin vasta yhdeksän jälkeen kun aurinko jo vähän lämmitti. Nyt iltapäivällä hotellini terassilla on yli 20 astetta.
Kommentit