Mane

Roihuvuori-Seuran puheenjohtajana minulla oli kunnia pitää puhe lipunnoston jälkeen Roihuvuoren kirkolla . Hyvät roihuvuorelaiset! Kunnioitetut veteraanit! Arvoisat naiset ja herrat!   Minulla on suuri kunnia olla nyt ensimmäistä kertaa tässä lipunnostotilaisuudessa pitämässä tätä juhlapuhetta. Suomi viettää nyt 97. itsenäisyysjuhlaansa. Meillä on syytä iloita kotimaastamme!   Maamme historiassa on itsenäisyyden aikana ollut monia eri vaiheita sisällissodasta toisen maailman sodan jälkeiseen jälleenrakennukseen, talouden nousukausien ja laskukausien kautta nykyhetkeen. Neuvostoliiton romahdettua maamme liittyi vahvasti läntiseen maailmaan, Euroopan Unioniin ja pyrki sen ytimeen. Tämä onnistuikin hyvin, talous kukoisti ja kaikki vaikutti menevän hyvin. Olimme ylpeitä sekä itsenäisestä kotimaastamme että yhteisestä kotimaanosastamme, Euroopasta.   Vuoden 2008 jälkeen maailmassa vallinnut talouskriisi on kuitenkin järkyttänyt monen uskoa Eurooppaan. Monet ova...

Vuoteni Roihuvuori-Seuran puheenjohtajana on kohta ohi. Tulin juuri äsken kotiin seuran syyskokouksesta, joka valitsi seuraajaksi pitkän linjan Roihikka-aktivistin ja kyläpäälliköksikin kutsutun Otto-Ville Mikkelän. Toivotan hänelle onnea ja innostusta. Jälkimmäistä hänellä tunnetusti on. Minut valittiin puheenjohtajaksi vuosi sitten. Minua ennen puheenjohtajana oli ollut vuosikausia Veijo Lehto. Hän oli hoitanut seuran asioita suvereenisti vuosikymmenten yhdistys- ja yrityskokemuksella. Veijo halusi siirtyä muihin tehtäviin, mikä jätti Roihuvuori-Seuran hieman tyhjän päälle. Useiden iltojen neuvotteluiden jälkeen minä sitten suostuin puheenjohtajaksi. Kirjaston avajaisissas En ole katunut. On ollut hienoa olla Roihuvuori-Seuran puheenjohtajana. Seuran ja kaupunginosamme maine on uskomattoman hyvä. Missä tahansa olen seuran puheenjohtajana esiintynyt, tai missä tahansa minut on puheenjohtajaksi tunnistettu, olen saanut kuulla kehuja ja ylistystä likimain punastumiseen asti. Ol...

Sain kutsun puhujaksi ja työryhmän ohjaajaksi Aalto yliopiston järjestämään "Meet and Talk"-työpajaan. Sen aiheena olivat uudet sähköiset palvelut, erityisesti kansalaisen työkalupakki itseohjautuvien yhteisöiden ja kaupungin rajapinnassa. Ohjelma Tuurasin kollegaani Karoliina Luotoa, joka ei päässyt paikalle laskutettavien duunien vuoksi. Itse edustin toki työnantajaa Codentoa, mutta myös ja erityisesti kansalaisyhteiskuntaa Roihuvuori-Seuran puheenjohtajana, HePon hallituksen jäsenenä. Tilaisuuden ohjelmassa oli puheenvuoroja eri osapuolilta. Ehdin paikalle hieman myöhässä (minullakin oli laskutettavaa duunia!), mutta ehdin kuulla Heli Rantasen puheenvuoron Helsingin kaupungin sähköisistä osallistumispalveluista ( KerroKartalla , KerroKantasi , etc). Kaupunki on hyvin edistyksellinen, yrittää parhaansa mukaan saada kaupunkilaiset mukaan päätöksentekoon. Yhteismaan Jaakko Blomberg kertoi Yhteismaan historiasta ja havainnoista uusien projektien aloittamisesta. Yhte...

Roihuvuoren pyöräilevä työmatkabussi on liikennöinyt viikottain koko vuoden. Satoi, tuiskusi tai paisto - bussi kulkee tiistaisin Roihuvuoresta Herttoniemen ja Kulosaaren kautta Merihakaan. Kuljettajamatkustajan kokoontuvat klo 7.30 - hurjan aikaisin luovan luokan edustajille, mutta pyöräilyseura innostaa - kylätalo Tuhkimoon, keittävät ja juovat kahvit juoruten uusimmista pyöräilytapahtumista. 9 kilometrin matka taittuu turhankin nopeasti. Usein tekisi mieli jatkaa matkaa ja juttua päätepysäkiltä eteenpäin. 30 minuuttia on aamupyöräilyksi melko lyhyt. Uusi linja Pidemmän matkan houkuttelemana työmatkabussi laajensi tänään linjastoaan. Uusi linja kulkee torstaisin klo 7.30 tai 7.45 osallistujien mieltymyksistä riippuen Roihuvuoresta Viikin, Vanhakaupungin, Arabian kautta Kalasatamaan ja Merihaan päätepysäkille. Uusi linja osoittautui erinomaiseksi. Matkaa kertyy 15 kilometriä, aikaa kuluu hieman yli 45 minuuttia, maisemat vaihtelevat bussivarikosta, peltojen ja laidunten ...

Roihuvuoren pyöräilevä työmatkabussi on aloittanut säännölliset vuorot kylätalo Tuhkimosta Merihakaan. Vuoroja ajetaan tiistaisin klo 7.45 alkaen. Ennen lähtöä Roihuvuori-seura tarjoaa matkustajakuljettajille kahvit. 21.1.2014 työmatkabussi lähdössä matkaan Reitti kulkee Roihuvuoresta Hitsaajankadulle, jossa on Herttoniemestä bussiin liittyville pysäkki. Pysäkki on S-marketin edessä. Tai Picnicin. Kummalla puolella katua tahansa. Vuoroja on tänä vuonna ajettu kaksi. Ensimmäisellä vuorolla bussiin saapui 6 aikaista pyöräilijää. Toiselle vuorolla viisi. Matka keskustaan sujuu yhdessä huomattavasti leppoisammin ja mukavammin kuin yksin tuulta vasten puskiessa. 14.2. vietetään kansainvälistä talvityömatkapyöräilypäivää . Helsingissä tarkoituksena on usean työmatkabussin polkea Senaatintorille, jossa on jotain juhlavaa tapahtumaa. Järjestelyt ovat kesken, mutta Facebook-tapahtuma on jo luotu. Työmatkabussi kulkee jälleen ensi viikolla.

Tänään oli hyvin tyypillinen pyöräilystä innostuneen järjestelmäarkkitehtuurikonsultin päivä: työtä, kuntoilua, järjestötoimintaa ja kirjojen lukemista. Heräsin ennen aikojani jo ennen puoli kahdeksaa. Väsytti. Ulkona oli pimeää. iPhone kertoi siellä olevan pakkasta vain -8 astetta, mikä piristi minua suuresti. Päätin pyöräillä töihin. Söin aamiaiseksi samaa kuin yleensä, sillä olen tapojeni orja. Lisäksi talkkuna mustikoiden ja piimän kanssa on sekä hyvää että terveellistä. Töihin saavuin hieman 9 jälkeen. Pyöräilin töihin Vanhankaupunginlahden ympäri, koska sielläpäin ono kaunista, tuuli oli myötäinen eikä minulla ollut kiire mihinkään. Matkaa kertyi 14km ja rennosti pyöritellen aikaa kului 45 minuuttia. Työmatkani 28.1.2014 Töissä suunnittelin kollegani KM:n kanssa pilvipilottia ja toisen kollegani KA:n kanssa viikkokokoustamme. Lounastimme buffetissa. Rakennusmiehet siirtelivät toimistomme ovia, mikä oli meidän mielestämme rajattoman kiinnostavaa katseltavaa. Työtä on k...

Joukkoliikenne on eräs tärkeimmistä julkisista palveluista Roihuvuoressa. Kaupunginosamme läpi kulkee kolme bussilinjaa, joilla pääsee Itäkeskuksen ja Herttoniemen metroasemille. Metroasemilta pääsee sitten keskustaan tai itään. Koska Roihuvuoren asukkaista monet ovat viime aikaisesta gentrifikaatiosta huolimatta iäkkäitä ja vähävaraisia, joukkoliikenne on hyvin tärkeä. Joukkoliikenteen Helsingissä suunnitteleen HSL, joka ostaa suunnittelemansa liikenteen liikennöitsijöiltä. Roihuvuoren linjat 80, 82, ja 83 liikennöi Nobina, pohjoismaiden suurin bussioperaattoria. Nobina liikennöi myös linjoja 79 ja joitakin muita. HSL:n Eeva Rinne alustaa Nobinan liikennejohtaja Morten Winqvist ja Eeva Rinne HSL:stä Viime vuonna Nobina ehdotti Roihuvuori-seuralla asukasiltaa joukkoliikenteeseen ja siihen liittyvien asioiden esittelemiseksi ja niistä keskustelemiseksi. Innostuimme seuran johtokunnassa heti, mutta vaadimme Nobinaa kutsumaan paikalle myös HSL:n edustajan, koska tiesimme, ett...

Työmatkabussin kulkua ei pysty estämään sää eikä mikään mukaan luonnonvoima. Bussi kulkee, kun kuskit polkee. Keskiviikkona 29. toukokuuta 2013 bussilla oli jälleen kaksi vuoroa. Ensimmäinen vuoro lähti hieman myöhässä klo 7.33, koska kuskeilla riitti paljon keskusteltavaa Tuhkimon väliaikaisen kylätalon terassilla. Erityisen kiinnostavana kuskit pitivät edellisenä iltana mosaiikkikerhon koristelemaa betonimöhkälettä. Se on vaan niin hieno. Ensimmäisessä vuorossa oli kolme kuskia, jotka sopuisasti matkasivat yhdessä Merihaan vieritse ravintolalaiva Väiskin luo. Ensimmäinen vuoro lähdössä. Toinen vuoro lähti aikataulunsa mukaisesti klo 8.15. Vuorossa oli kuusi kuskia eli matkustajaa. Huhujen mukaan vuoro kulki rauhallisesti aikataulussaan. Perille se pääsi ja otatti itsestään kuvankin. Toinen vuoro perillä. Ensi viikolla 5. kesäkuuta pyöräilevä työmatkabussi lähtee vain klo 7.30 ja matkaa aamiaista syömään Suvilahteen, jossa Hepo tarjoaa aamiaista työmatkapyöräilijöill...

Roihuvuoren pyöräilevä työmatkabussi  laajentaa toimintaansa. Bussi on selvästi kasvuyritys, koska jo kolmannella viikolla ajettujen vuorojen määrä kasvoi yhdestä kahteen. Kysyntä aiemmalle vuorolla oli niin suuri, että bussin hallintohenkilöstö (eli Petteri, Jani ja minä) päätti aikaisemman kello 7.30 vuoron perustamisesta jo perinteeksi muodostuneen kello 8.15 vuoron lisäksi. Kirsikankukkia Satoi. Tai ainakin tihutti. Siksi ensimmäiseen vuoroon uskaltautuivat vain Nana ja Maria. Toiseen vuoroon minun lisäkseni Jani ja Tapio. Vaikka bussin kuormitus oli melko pieni, oli kussakin vuorossa enemmän matkustajia kuin henkilöautoissa keskimäärin. Työmatkabussailu on hauskaa. Erityisen hauskaksi sen tekee lähtö kylätalo Tuhkimosta, aamukahvien keittäminen ja juominen, pyörien vertailu, pyöräilykertomusten jakaminen. Ystävät, aurinko, lintujen laulu, raikas ilma.

Mainoksen mukaan Camel-miehet kulkevat omia polkujaan. Ilmeisesti Roihuvuoressa ei asu Camel-miehiä, koska täällä on hyvin vakiintunut polkuverkosto. Jokaisen lumisateen jälkeen maastoon ilmestyvät samat polut. Kuka niitä kävelee? Hyvin harvoin poluilla tapaa ketään - vaikka kävelen niillä päivittäin. Silti polut ovat hyvin tallatut ja selkeät. Osa poluista on kävelyteitä, muut seuraavat korkeuskäyriä.  Milloin polut ovat syntyneet? Ovatko polut olleet samoissa paikoissa 1950-luvulta lähiön rakentamisesta lähtien? Onko esimerkiksi Lumikintie 5:n kulmalta lähtevä metrolle päin vievä oikopolku muodostunut jo 1950-luvulla? Itse olen kävellyt sitä ensimmäisen kerran vuonna 1990. Silloin se oli jo ihan yhtä selkeä ja kävelty kuin nyt. Miksi polut kulkevat usein lähteiden yli? Miksi kallion - Roihuvuoren - huipulla on lähteitä? Mistä niihin vesi? Miksi lähteet pysyvät avoimina kovallakin pakkasella. Merkillistä!

Roihuvuori-seura n vuoden 2013 ensimmäisen asukasillan aiheena oli ruokahävikin pienentäminen . Aiheesta alusti Palmu Inc :n Heikki Savonen. Ruokahävikin pienentäminen on osa Palmun laajempaa ajatusta ydintalouden ja markkinatalouden välisen kuilen ylittämisestä tai kuromisesta umpeen tai täyttämisestä. Savosen mukaan ydintalouden (eli perheessä ja suvuissa ja osin lähiympäristössä tapahtuvan lähimmäisten auttamisen etc) ja markkinatalouden/julkisen talouden välinen kuilu on liian suuri. Kuilu suurenee koko ajan, koska hyvinvointivaltio pyrkii ottamaan tehtäväkseen yhä enemmän ydintaloudelle aiemmin kuuluneita tehtäviä. Hyvinvointivaltio/valtio/julkisen sektori ei kuitenkaan pysty huolehtimaan tehtäväksi ottamistaan tehtävistä, koska rahoitus ei yksinketaisesti riitä. Lisäksi ydintalouden kutistuminen tekee ihmisistä yksinäisempiä. Jotenkin näin. Saa syödä-hankkeen  tarkoituksena on ollut tutkia, miten taloyhtiöissä tapahtuva ruuan jakaminen voisi laajentaa ydintalouden aluetta j...