Mane

  Gary Marcus (AI-guru ja -skeptikko) toteaa autonomisiin autoihin sijoitettujen 100 miljardin dollarin menneen hukkaan: autot eivät pysty autonomisesti liikkumaan ja ne tuottavat koko ajan tappiota. Autonomisissa autoissa on vakavampi ongelma kuin se, että ne eivät toimi. Ne ovat näet tarpeen vain yhteiskunnissa, jotka on rakennettu ihmisen ohjaamien autojen varaan. Kukaan julkisilla (bussi, metro, ratikka. lentokone, ...) kulkeva ei haaveile kuskin poistamisesta. Kukaan pyöräilijä ei halua pyörän pyöräilevän hänen puolestaan. Ja kävelijä on liki tyytyväinen kävellessään, joskin osa haluaa kulkea sähkövoimalla, mutta silloinkin itse ohjaten. Autonominen auto on tarpeen vain, jos autoiluun kuluu tolkuttomasti aikaa, jonka autoilija haluaisi käyttää johonkin muuhun (Facebookiin, TikTokiin tai ehkä vanhanaikaisesti lukea kirjaa tai jutella ystävän kanssa). Autonominen auto on turha eikä semmoisen kehittämiseen todellakaan kannattaisi hukata luovuutta ja insinööritaitoja. Taustalla ol...

  Turvallisuusteatteri iski taas. Täytin 55 vuotta ja lain mukaan minun on käytävä lääkärintarkastuksesssa, jos haluan pitää C-luokan ajokorttini voimassa. Trafi ystävällisesti lähetti muistutuksen kirjeessä kotiin. Kirjeen mukana tuli esitietolomake, jonka täytin. Vakuutin, ettei minulla ole uniapneaa, diabetestä, muistihäiriötä. Otin täyttämäni lomakkeen mukaani ja menin halvimpaan löytämääni lääkärikeskukseen.  Esitietolomake Lääkärikeskuksessa minun piti piirtää kellotaulu, joka osoittaa kellon olevan 11.10. Piirsin. Lääkäri kutsui huoneeseensa, ei katsonut piirtämääni kellotaulua, kysyi onko verenpaine ok. Vakuutin sen olevan. SItten lääkäri tsekkasi, että näen silmälaseilla kuten pitääkin.  Lääkäri naputteli hetken tietokonettaan, tulosti kolme sivua ja antoi ne minulle. Minun on vietävä ne poliisille. Jäin ihmettelemään prosessia. Onko todella riittävää, että itse kerron onko minulla sairauksia? Eikö niitä pitäisi tutkia? Vai näkyvätkö kaikki sairaudet Kanta.fi:stä...

Kävimme autoilemassa Lohjalla. Syynä oli S:n tutkimukset Lohjan sairaalassa, jonne sai ajan 2 kuukautta aikaisemmin kuin lähelllä kotiamme olevaan Laakson sairaalaan. Koska jouduimme vuokraamaan auton, päätimme viettää samalla rauhallisen kesäpäivän Lohjaan tutustuen. Olemme myös jo monta vuotta haaveilleet Suomen paksuimman tammen, Paavolan tammen, näkemisestä. Nyt siihenkin tarjoutui tilaisuus. Korona-aika ei ole vielä ohi, joten viisas ja varovainen syövät lounaksensa ulkona, tällä kertaa Tynninharjun autogrillissä. Enpähän ollut aikoihin syönyt grillillä, sisäänhän ei vielä päässyt emmekä olisi menneetkään. Hyvää oli! Grillillä Päiväkahvit joimme Lakeside Cafessa. Se on kerrassaan viehättävä kahvilan, grillin, ravintolan, kokoustilan ja majoistuslaitoksen yhdistelmä Lohjanjärven rannalla. Kahvila on osa Volloisten kartano, satoja vuosia vanhaa kultuurimaisemaan. Kartanon mailla on luomuomenatarhoja, jotka yhä kukkivat. Paavolan tammi on kuuluisa koostaan. Itse o...

Lapsuuteni 1970-luvulla ja teinivuoteni vuoteen 1987 vietin pääosin Tampereella. Suomi oli silloin nykyistä köyhempi eikä lukion lehtorin ja kassanhoitajan tuloilla paljon matkusteltu. Vietimme kesämme vuokramökeillä - niistä muisteluita myöhemmin - ja vuoden 1982 jälkeen Epilässä rivitalossamme. Minua ei enää teininä mökkeily kiinnostanut ja vanhemmatkin alkoivat mökkeilystä saada tarpeeksi. Vanhempien kanssa matkustimme kerran Tukholmaan. Birger Jarl -hotellin jääpalakoneet jäivät mieleeni, samoin Gröna Lundin keskipakoisvoimalaite, iso tynnyri, joka pyöri ja jonka seinällä saattoi roikkua. Näimme laivalla veljeni kanssa Blue Lagoon -elokuvan, joten matkan on täytynyt olla vuonna 1980. Toisen kerran matkustimme vanhempieni kanssa Gotlannin Visbyhyn. Muistan kuinka ylpeä olin osatessani puhua muutaman sanan ruotsia, muistan laivalta ostamamme Mac-mehujäät ja Visbyn kesäiset ruusut. Majoituimme omakotitaloon, jossa käytössämme oli koko yläkerta. Myöhemmin osallistuin seurakunnan pyör...

Autonomisista autoista voisi olla sellainenkin hyöty, että niitä olisi mahdollista pysäköidä parkkihalliin paljon nykyistä enemmän. Katselin eilen naapuritalon parkkihallia. Siellä on kummallakin reunalla autoja ja autojen välissä noin 1,5-2 kertaa auton verran tilaa. Siis suurin osa kalliista hallista on käyttämättä. Tyhjää tilaa! Jos autot osaisivat a) liikkua itsenäisesti ja b) keskustella keskenään milloin mikin auto yleensä liikkuu, niin autot voisivat keskenään sopia optimaalisen parkkihallin täyttöjärjestyksen. Ja kun jotain autoa tarvitaan, niin autot voisivat keskenään sen hoitaa tallista ulos - vaikka se sitten olisi aivan perimmäisssä nurkassa muiden autojen takana. (samaan tapaan kuin vaikka EasyRentin tiloissa Karhupuistossa ukot siirtelevät autoja). Idea on siis ihan sama kuin automaattivarastoissa, mutta vielä tiukemmin pakattuna. Autohallihan voisi olla automaattivarasto ja siten auttaa autojen välistä kommunikaatiota ja järjestelyä. Onko tämmöistä...

Itä-Helsingin vihreät ja muutama muu vihreänliiton paikallisyhdistys yms järjestivät keskustelutilaisuuden Itäväylän muuttamiseksi bulevardiksi. Sain kutsun ja koska tilaisuus oli Kettutien nuorisotalolla, jossa en ollut koskaan käynyt ja koska kutsujani oli arvostamani Antti Möller ja puhujana mm. myöskin arvostamani ja verkossa hyvin näkyvä Mikko Särelä, päätin osallistua. Ajatus itäväylän ja muiden Helsinkiin tulevien moottoriteiden tai moottoritiemäisten pääväylien muuttamiseksi tavallisiksi, mutta toki leveiksi kaduiksi, on saanut suuren kannatuksen viime vuosina. Syyt kannatukseen ovat ilmeisesti. Ensinnäkin Helsingin seudun asukasmäärä on kasvanut viimeiset 20 vuotta noin 15000 ihmisellä vuosittain. He asuvat joko Helsingissä tai jossakin kauempana. Jos asuvat kauempana, heidän on liikuttava paljon enemmän. Mikko Särelän mukaan vuoden uudet asukkaat lisäävät liikennettä 500000km ajokilometrillä päivässä, jos asuva jossakin kaukana (esim Nurmijärvellä). Toisekseen, Helsingi...

Olettakaamme, että käytettävissä on 600 tuntia aikaa vuodessa. Mitä 600 tunnin aikana voisi tehdä? Ennen kuin vastaamme kysymykseen "mitä", on hyvä pohtia kysymystä "kuinka paljon". Kuinka paljon on 600 tuntia? Se on Valo tunnelin päässä? 25 vuorokautta  7 % vuodesta 4 työkuukautta eli yli kolmannes vuoden työajasta. Mitä 600 tunnin aikana voi tehdä? Esimerkiksi jonkin seuraavista kivoista jutuista lukea 100 kirjaa  pyöräillä 12000 kilometriä kirjoittaa kirjan tehdä interrail-matkan Eurooppaan syödä 1,5 tunnin illallisen joka päivä käydä teatterissa 200 kertaa käydä leffassa 200 kertaa Mitä monet sitten tekevät? ajavat autollaan päivittäin töihin Helsinkiin Turusta, Kouvolasta tai muusta kaukaisesta paikasta! Autoilun on oltava uskomattoman nautinnollista! Miten muuten ihmiset uhraisivat sivistyksen auton operointiin? Ja vielä fyysisen terveytensä!

Auto vs fillari Kirjassa City Cycling (MIT press, 2012) on Paul Tranterin artikkeli Effective Speed. Artikkelissaan Tranter esittää mallin, jolla voi laskea autoilun todellisen nopeuden. Tranterin malli on yksinkertainen. Nopeus on matka jaettuna ajalla. Matka on helppo arvioida, sen näkee matkamittarista.  Aika on hankalampi laskettava, koska täytyy laskea sekä auton ajamiseen kuluva aika että auton ylläpitokulujen tienaamiseen tarvittava aika. Tämä laskelma vaatii sekä tilastotietoja että arviointia. Todellinen nopeus osoittautuu monissa kaupungeissa yllättävän alhaiseksi: Lontoossa 8,4 km/h, Kööpenhaminassa 14,7 km/h, New Yorkissa 9.8 km/h. Helsingin nopeuksia Tranter ei ole laskenut. Lasketaanpa Tranterin mallilla autoilun todellinen nopeus Helsingissä. Laskelma on seuraava. Keskituloinen ansaitsee kuukaudessa nettona noin 2300 euroa (brutto 3300 , veroprosentti 30.5 ). Kuukaudessa on 158 työtuntia. Nettotuntipalkka on siten 14.5 euroa.  Autoliiton m...