Tekstit

Näytetään tunnisteella politiikka merkityt tekstit.

Ikä vai Zeitgeist?

Kuva
  Ikä vai Zeitgeistko minua vaivaa? Ennen, siis nuorena, olin innoissani kun rahaa oli pankissa (tai kotona seteleinä sossua piilossa) sen verran, että saatoin kuukauden matkustella. En miettinyt sen pidemmälle, luotin että rahaa löytyy jostain matkan jälkeen lisää. Aina sitä jostain löytyi! Nyt tilillä on rahaa usean kuukauden matkoihin. Ei ole mitään syytä huolestua, objektiivisesti voisin ottaa lungisti vuosia. Vaan ei. Subjektiivisesti olen huolissani. Pelkään, että en enää saakaan lisää rahaa, en pääse enää töihin. Huolestuneena aamusta aloitan päiväni. Mistä tämä johtuu? Kokemusta ja osaamistakin on enemmän kuin ikänä, pystyisin tuottamaan töissä asiakkaille ja työnantajalle enemmän arvoa kuin ikinä (per aikayksikkö eli per palkkaeuro). Olenko vanhentuessani tullut varovaiseksi ja pelokkaaksi? Vai onko ajassamme vallitseva epätoivo pilannut minut?

Daily thoughts : AI , burnout , Trump, clouds

Kuva
On values and facts  I often read that AI will help humanity to solve important problems and to make better decisions. How come then Trump and his administration are doing what they are doing when they have most of the lords of AI behind them? How could AI really help when we have clearly malicious decision makers? When the values of decision makers do not align with the interests of the electorate or the planet, how can AI help? When it is quite OK to lie, how can AI help? When the decision makers do their best to divide the nation in parts, how can AI help? In philosophy, it is long known that one cannot decide what to do solely based on facts. One needs values, since from any set of facts one can make numerous even contradictory decisions based on different values. So, I do not see any reason for believing that AI will help humanity in its most pressing concerns (according to the fact: climate change, ecosystem collapse) On burnout Discussion on burnout continues in Helsingin Sa...

Trump ja 11 miljoonan siirtolaisen karkoittaminen

Kuva
Muutama ajatus Trumpin lupauksesta karkoittaa 11 miljoonaa laitonta siirtolaista USA:sta seuraavien neljän vuoden aikana. Tasaisella tahdilla Trumpin ja kätereidensä pitää karkoittaa 7500 ihmistä päivässä. 7500 ihmistä päivässä on noin 15 jumbojetillistä päivässä, mikä ei kuulosta paljolta - sehän ei ole kuin pieni osa vaikkapa New Yorkin JFK-lentokentän liikenteestä. Ongelmat ovatkin muualla. Ensiksi laittomat siirtolaiset on löydettävä. Heillä ei ole osoitetta eikä heille voi lähettää määräystä kerääntyä johonkin kokoontumispaikkaan odottamaan karkotusta. Eivätkä he tottelisi määräystä. Viranomaisten on kierrettävä paikkoja (esimerkiksi maatiloja, rikkaiden koteja, pienteollisuutta, Amazonin varastoja, …) ja kyseltävä näkemiltään ihmisiltä ovatko he laittomasti maassa. Siirtolaisilla on kaikki syyt välttää karkotusta, joten heidän saamisensa viranomaisten autoihin voi olla hankalaa. Siirtolaisten työnantajilla on kaikki syyt suojella siirtolaisia. On luultavaa, että USAssa ei ole yli...

The Crises of Capitalism -opintopiiri

Kuva
Demos (ja jotkut muut) järjestävät New School -yliopiston verkkokurssiin Series in Advanced Political Economy (SAPE): The Crises of Capitalism perustuvan opintopiirin. En muista mistä sain siitä tiedon, mutta joskus viime vuonna ilmoittauduin, ja niin löysin itseni 8.1. maanantaina Demosin tiloista 15 muun innostuneen kanssa.  Ensimmäisellä kerralla käsittelimme aihetta The Interregnum since The Great Crisis of 2007-9, josta luennoi Costas Lapavitsas. Olin katsonut luennon verkosta edellisenä päivänä, mutta koska aihe on minulle vieras (marxilainen tulkinta taloudesta tms) ja koska Lapavitsasin tapa luennoida on ilmeisesti hyppelehtivän rönsyilevä, en oikein ymmärtänyt.  Onneksi muut, nuoremmat ja taloustiedettä etc opiskelleet, olivat ymmärtäneet luennon pääasiat ja kertoivat niistä. Näin pääsimme vähitellen keskustelemaan. Oli hienoa keskustellla itseäni paremmin lukeneiden nuorten kanssa. Kukaan meistä ei aivan ollut tajunnut luentoa, mutta olimme melko yksimielisiä siitä, ...

Päivän fragmetteja 11.5.2023

Kuva
  Kävin tutustumassa Kruunuvuorenrannan lauttaan.  Se oli oikein mukava. Aiemmin olin hieman epäileväinen lauttojen suhteen, mutta selvästi niillekin on käyttöä Helsingin joukkoliikenteessä. Reitti ja aikataulu seuraavasti Ylen uutisen mukaan työnantajan pitää etukäteen tarkistaa etätyötila. Sen oltava ergonominen. Outoa. Kuka määrittelee mikä on ergonominen? Teen töitä pääosin sohvalla joko toimitossa tai harvoin himassa. Onko jollakulla muulla kuin minulla valta määritellä onko sohvani ergonominen? Sen voin kyllä sanoa, että Kahvsiskojen pöydät ovat etätyöhön liian matalat. Tunnin työskentelyn jälkeen pyöräillessä sattuu selkään ekat 100 metriä.      Minusta tuntuu, että lainsäädäntö on jäämässä ajasta jälkeen aivan liian paljon. Ihmettelin hieman tekoälyä ja diskurssia. Miten voi olla samanaikasesti sekä niin, että AI tulee ja vie melkein kaikkien duunit ja niin, että on hirmuinen pula työvoimasta melkein kaikilla aloilla? Ja miten voi olla niin, että miten p...

Päivän fragmentteja 10.5.2023

Kuva
1 ) Minun ymmärrykseeni ei millään sovi se, että ensin leikataan taloudesta 6 miljardia ja sitten jotenkin maagisesti syntyy 100000 uutta työpaikkaa. Mistä ne oikein syntyvät? Mikä kysyntä niitä kannattalee? Niiden lienee tultava yksityisiin palveluihin, koska julkisista palveluista tulee työttömiä kymmeniä tuhansia ja teollisuus ei 20000 enempää mitenkään pysty työllistämään. Teollisuus kun on aika automaatista nykyään. Ja sitten ihan sekin, että nykyisistä työttömistä tuskin puolet kelpaa kellekään palveluihin. Ja persut estävät ulkomaalaiset. Vaan ehkä ihmeitten aika ei ole ohi. 2) Pysäköinninvalvonta toimii optimaalisesti, kun se ei parhaista yrityksistään huolimatta pysty määräämään yhtään virhemaksua. Jotta tähän tilanteeseen päästäisiin, on maksuja määrättävä hellittämättä ja siten nostettava autoilijoiden / lautaulijoiden keskuudessa maksusta. Tästä syystä pysäköinninvalvontaa ei voi yksityistää, koska yksityisen pysäköinninvalvonnan kannustimena on maksujen suuri määrä, ei vää...

Suomen teollisuuspolitiikasta

Kuva
Olen niin vanha, että muistan Nokian nousun ja tuhon, tai alamäen. Osallistuin itsekin nousuun, mutta alamäen alkaessa vaihdoin muihin hommiin. Ne olivat hyviä aikoja.  Muista myös Nokian alamäen jälkeisen kuumeisen “uuden Nokian” etsimisen. Se piileskeli milloin peliyhtiöiden konttoreissa, milloin Talvivaaran kaivoksen jävesialtaissa. Lopulta uutta Nokiaa ei löytynyt ja Suomen talous on kehittynyt (tai oikeastaan kasvanut, koska ainoa nykypuheenparressa hyväksyttävä kehitys on kasvu) hitaammin kuin muiden Pohjoismaiden.  Edellistä edeltävä Nokia Uuden Nokian etsijöille kävi kuin Graalin maljan etsijöille. Kovista ponnistuksista ja pontevista poliittisista julkilausimista, takapuolensa kipeäksi istuneista komiteoista ei ollut apua. Sampo jäi takomatta, ja nyt olemme uudessa tilanteessa. Uuden Nokian etsiminen on päättynyt, olemme siirtyneet seuraavalle askeleele, cargo cultin rakentamiseen ja kiivaaseen ulkopuolisen pelastajan odotukseen.  Vetytalous näet tulee ja pelasta...

Elämä, kuolema ja valtion valta

Kuva
Muutama viikko sitten luin merkillisen uutisen. Belgiassa 4 lastaan murhannut nainen oli saanut toivomansa eutanasia, koska hän oli ymmärrettävästi tekonsa vuoksi syvästi masentunut. Belgian lain mukaan syvä masennus oikeuttaa eutanasiaan siinä missä terminaalivaiheen syöpäkin, mitä pidän armollisena. Merkilliseksi tapauksen tekee eutanasia vankeudessa: yleensähän, tai siis kaikissa muissa maissa, vankeusrangaistukseen kuuluu kielto päättää omasta elämästään. Vankilat tekevät kaikkensa, että vangit pysyisivät hengissä ja suorittaisivat rangaistuksensa. Vapauduttuaaan vankilasta kansalainen saa kansalaisoikeuksien mukana oikeuden tehdä itsemurhan. Vankilassa ainoa keino päättää päivänsä on nälkälakko, joka sekin monessa maassa lopetetaan pakkoruokinnalla.  Isoisäni osasi lentää Kansalaisoikeuksiin kuuluu siis oikeus päättää omasta elämästään ja oma elämänsä, ainakin useimmissa maissa nykyisin. Aiemmin toki itsemurha on ollut jos ei rikos, niin ainakin synti, kirkkomaahan ei itsensä ...

Velkavaalit - missä arvot?

Kuva
Roman Schatzin Maammekirjassa (radio-ohjelma & puhelma) aiheena olivat velkavaalit, eli valtion velkaantumisen nouseminen keskeiseksi vaaliteemaksi huhtikuun 2023 eduskuntavaaleissa. Schatzin kanssa asiasta keskusteli taloustieteen professori Helsingin yliopistosta (nimensä jo unohdin). Keskustelun lopuksi Schatz kysyi professorilta miltä puolueiden velkajulkilausumat vaikuttavat? Persut leikkaisivat 2-4% kaikesta paitsi lapsilta, vanhuksilta, ja poliisilta. Demarit julistavat etteivät leikkaukset luo kasvua vaan ovat oikeiston toimimaton resepti. Kokoomus toteaa jämerästi, että jos velan ottaminen olisi ratkaisu, niin Suomi olisi paratiisi ja että koska Suomi ei ole paratiisi, pitää leikata niin että tuntuu ( ja ilmeisesti paratiisin aika koittaa).  Professori totesi, että juustohöylä ei muuta rakenteita aivan kuten demareidenkaan linja. Kokoomuksen linjasta hän totesi, että varmaan jostain voisi leikata, mutta harkiten - ja erityisesti ei yritystuista vaan mieluummin keskitul...

Työnhaku-uudistuksesta

Kuva
Työministeri Tuula Haataisen mukaan työnhaku-uudistuksen suunta on oikea, mutta työvoimatoimistoihin (TE-toimistoihin) ei ole saatu palkattua ja koulutettua tarvittavaa määrää uusia virkailijoita. Kuitenkin suomalaiset työttömät ovat tehneet ja raportoineet TE-toimistojen tietojärjestelmiin jo 1 400 000 työhakemusta, mitä ministeri pitää erittäin hyvänä ja lupaavana. Näin kertoo uutinen Helsingin Sanomissa tiistaina 21.2.2023. Ministeri ei kerro - tuskin tietääkään, koska asiasta ei kerätä tilastoa - kuinka moni 1,4 miljoonasta hakemuksesta on johtanut työllistymiseen.  Työhaku-uudistuksessa on kaksi osaa. Ensinnäkin työttömän työnhakijan on haettava yhtä työpaikkaa viikossa ja raportoitava hakemuksistaan TE-toimiston tietojärjestelmään. Toisekseen uudistuksen myötä työttömän ja TE-virkailijoiden kasvokkaisia (ei Teams, ei Skype) tapaamisia pitäisi olla useammin, kuukausittain. Työministerin mukaan tutkimukset kertovat, että nämä tapaamiset johtavat 10000 työttömän työllistymiseen ...

Kuinka selvitä uhkaavasta työvoimapulasta?

Kuva
Jatkoa aiempaan kirjoitukseeni  Joitakin ajatuksia työn tulevaisuudesta Suomessa  eli miten voimme varmistaa työvoiman riittävyyden terveydenhuollossa ja koulutuksessa myös seuraavan 10 vuoden ajan. Ei näin! Linjaus 1: Tuottavuus syntyy teknologian kehityksestä, joten uutta teknologiaa on otettava kokeillen ja ennakkoluulottomasti käyttöön Perustelu : Pystymme hyödyntämään uuden teknologian mahdollisuudet työn korvaamisessa. On ennakkoluulottomasti otettava käyttöön uusia teknologioita siellä, missä teknologiaa on käytettävissä ja missä nykyisin on suuri määrä ihmisiä töissä ja missä uusi teknologia voi korvata ihmistyötä. MIT:n Work of the Future -raportin mukaan ajoneuvojen automaatio  (ja siten ajoneuvojen kuljettamiseen tarvittavan työvoiman määrän vähentyminen) voi olla tärkeimpiä tapoja vapauttaa työvoimaa; verkkokaupan yleistyminen voi olla toinen ja myös yhteydessä automaattisiin ajoneuvoihin. Jonkin verran työvoimaa voi saada vapautettua valtion- ja kunt...