Työnhaku-uudistuksesta
Työministeri Tuula Haataisen mukaan työnhaku-uudistuksen suunta on oikea, mutta työvoimatoimistoihin (TE-toimistoihin) ei ole saatu palkattua ja koulutettua tarvittavaa määrää uusia virkailijoita. Kuitenkin suomalaiset työttömät ovat tehneet ja raportoineet TE-toimistojen tietojärjestelmiin jo 1 400 000 työhakemusta, mitä ministeri pitää erittäin hyvänä ja lupaavana. Näin kertoo uutinen Helsingin Sanomissa tiistaina 21.2.2023. Ministeri ei kerro - tuskin tietääkään, koska asiasta ei kerätä tilastoa - kuinka moni 1,4 miljoonasta hakemuksesta on johtanut työllistymiseen.
Työhaku-uudistuksessa on kaksi osaa. Ensinnäkin työttömän työnhakijan on haettava yhtä työpaikkaa viikossa ja raportoitava hakemuksistaan TE-toimiston tietojärjestelmään. Toisekseen uudistuksen myötä työttömän ja TE-virkailijoiden kasvokkaisia (ei Teams, ei Skype) tapaamisia pitäisi olla useammin, kuukausittain. Työministerin mukaan tutkimukset kertovat, että nämä tapaamiset johtavat 10000 työttömän työllistymiseen vuosikymmenen loppuun mennessä eli noin 1250 työttömän työllistymiseen vuodessa.
Uudistuksen vuoksi TE-toimistoihin on palkattu (tai palkataan jos pystytään) 1200 uutta virkailijaa. Voimme siis todeta, että yhden TE-virkailijan palkkaaminen johtaa yhden työttömän työllistymiseen vuodessa. En osaa sanoa, onko hyötysuhde hyvä vain huono, mutta 10000 työttömän työllistyminen 8 vuoden aikana varmasti on hyvä asia.
Ihmettelen kuitenkin, miksi työttömien pitää hakea ja raportoida yhtä työpaikkaa viikossa. Työministerin mukaan 10000 työttömän työllistyminen seuraa kasvokkaisista tapaamisisista. Hän ei maininnut tutkimuksia, joiden mukaan hakemusmäärän kasvattaminen johtaa työllistymisen todennäköisyyden kasvamiseen. Onko hakemisvelvollisuus vain ja ainoastaan työttömien kiusaamista ja poliitikkojen tapa olla tekevinään jotain? Onko hakemusten ja hakemusraporttien käsittelyyn kuluva työaika sekä TE-toimistossa että maamme työnantajien HR-osastoilla todellakin viisaasti käytettyä aikaa?
En osaa vastata kysymyksiini, koska en ole asiaa tutkinut enkä viisas kuin hakemuspakon keksinyt ministeri tai häntä hallitusneuvotteluissa avustanut asiantuntija.
Työttömiä hakemusten väsääminen ei juuri työllistä eikä harmita, koska neljän hakemuksen tekemiseen Valtiolle.fi-palvelussa ja niistä raportoimiseen TE-toimiston järjestelmässä kuluu noin 20 minuuttia kuukaudessa. Valtiolle.fi-palvelussa on jokaiselle sopivia työpaikkoja kuukausittain vähintään vaadittavat neljä. Valtion HR-osastoja hakemusten käsittely ja vastausten lähettäminen paperikirjeinä varmasti työllistää.
Työvoimaviranomaisten työajasta 100% pitäisi käyttää työttömien kouluttamiseen ja työllistymisen mahdollisuuksien edistämisen. Valvonta ja rangaistusten määrääminen (karanteenit) eivät työllistä työttömiä. Työvoimaviranomaisten aikaa tai heille annettua budjettirahoitusta ei kannattane käyttää työpaikkojen välittämiseen. Jos työtön ei löydä alansa työpaikkoja Oikotieltä, netistä yleensä, tai tiedä missä firmoissa hänen osaamiselleen on mahdollisesti tarvetta, työttömän osaamisessa on puutteita, jotka varmasti estävät työllistymisen. Näiden puutteiden korjaamiseen soisin työvoimaviranomaisten käyttävän 100% työajastaan.
Toivottavasti nykyiset ja palkattavat 1200 TE-virkailijaa saavat sekä käyttää työaikansa että heille annetaan välineet työttömien työkykyjen parantamiseen. Mitä nämä välineet ovat riippuu varmasti kustakin työttömästä. Erään pitää päästä katkolle, toisen opetella kirjoittamaan CV, kolmannen uusi ammatti. Ja osan pitää vaan päästä eläkkeelle.
Kommentit