Mane

Isot projektit tuppaavat kestämään aiottua kauemmin ja rikkomaan kaikki budjetit. Tämän on jokainen uutisia seuraava havainnut: ydinvoimala ei meinaa valmistua millään, julkisen hallinnon IT-hankkeet venyvät paukkuvat ja lopulta tulokset eivät ole kenenkään mieleen.  Miksi näin tapahtuu projektista ja hankkeesta toiseen? Ovatko erityisesti julkisen hallinnon ihmiset epäpäteviä vai onko ongelma jossain muualla. Voisiko epäonnistumista oppia - ja voisiko seuraava hanke onnistua? Mikä neuvoksi.  Bent Flyvberg on tutkinut isoja projekteja vuosikymmenet. Hän on kerännyt tuhansien projektien historian tietokantaan, josta (ja omista kokemuksistaan neuvonantajana) hän on tiivistänyt joukon neuvoja.  Kirjan pääviesti on, että projektin onnistumisen todennäköisyys on sitä suurempi, mitä modulaarisempi se on, mitä useampia vastaavanlaisia on tehty aiemmin, ja usein myös mitä enemmän projektin alussa maltetaan miettiä miksi projekti on tarpeen ja sen jälkeen käyttää aikaa suunnittelu...

Sisilialainen Luigi Pirandello palkittiin vuonna 1934 teatteritaiteestaan Nobelin kirjallisuuspalkinnolla. Yksi hänen kuuluisimmista teoksistaan on Six Characters in Search for an Author, vuonna 1921 ensi-iltansa saanut näytelmä. Se oli aikanaan vallankumouksellinen, ja loi yhdessä Brechtin ja muiden 20-luvun nerojen teosten kanssa uuden tavan kirjoittaa näytelmiä ja esittää niitä.  Lukemani käännös on uudehko, ja kirjasessa on näytelmän lisäksi kääntäjän muistiinpanoja, Pirandellon oma essee teoksestaan ja oppinut esipuhe. Luin ne kaikki ennen kuin ryhdyin lukemaan näytelmää, mutta näytelmä silti yllätti moderniudellaan.  Näytelmä alkaa näytelmäharjoituksena. Ohjaajan yrittää yhdessä näyttelijöiden kanssa luoda näkemystä teoksesta, kun yhtäkkiä paikalle saapuu, siis katsomon kautta näyttämölle kuusi hahmoja, jotka ovat keskenään melkoisen huonoissa väleissä. Nämä hahmot etsivät kirjailijaa, joka on heidät luonut ja siten vastuussa heidän olemassaolostaan. He myös vaativat, et...

Kun saavuimme Palermoon, vierailimme ensimmäiseksi Eero Hämeenniemen talvimajapaikan luona. Hän asuu Palermossa palatsissa alkukevään kirjoittaen, säveltäen ja erityisesti sisilialaisesta ja italialaisesta kulttuurista nauttien ja siihen osallistuen.  Sujuvaa italiaa puhuva Hämeeniemi on säveltäjä, pianisti ja kirjailija. Hän on viime vuosina viettänyt paljon aikaa Napolissa, Palermossa ja kaikkialla niiden välillä. Hämeenniemi on loputtoman utelias, haluaa nähdä ja kokea jatkuvasti uutta, sosiaalinen, ei voi olla hiljaa ja kun hän vielä on kultuuripersoona, hän on päässyt mukaan moniin tapahtumiin, konsertteihin ja juhliinkin, joskus jopa mafiamaisten hahmojen taksikyydillä tutustumaan Palermoon.  Hämeenniemen kirja on taiten kudottu verkko hänen omia kokemuksiaan, historiatietoja ja filosofisia pohdiskeluja elämästä. Hänellä on hieno taito kertoa omista kokemuksistaan yleisesti, ja vastaavasti historiasta omakohtaisesti. Kirja on siksi sekä hyvin henkilökohtainen matkaopas e...

Paul Austerin isä kuoli yllättäen ja jätti jälkeensä talon täynnä tavaraa, joka Paulin piti käydä läpi. Samalla Paul joutui käymään läpi oman ja isänsä ja jopa isovanhempiensa elämän. Kävi nopeasti ilmi, että vähän itsestään kertonut isä oli kertonut itsestään paljon vähemmän kuin Paul oli ymmärtänyt. Vähä vähältä menneisyys paljastuu, osin ahkeran tutkimisen myötä ja osin onnekkaiden sattumien. Austereiden suvun tarina kietoutuu itävaltalaisten juutalaisten historiaan vainoineen, sotineen, siirtolaisuuksineen. Osa suvusta kuolee sodissa, osa selviää siirtolaiseksi Amerikkaan ja osa jopa menestyy siellä. Elämä on epävarmaa, väkivaltaistakin.  Paul Auster kirjoittaa jo tässä aikaisessa (1979) teoksessaan yhtä hyvin kuin myöhemmissä teoksissaan, vaikkapa muutaman vuoden kuluttua ilmestyneessa New York Trilogy -romaanissaan. Kertomus on merkillisesti luokiteltu non-fictioniksi, tietokirjaksi, vaikka nykyisin se olisi lähinnä Knausgårdin etc tapaista (joskin paremmin kirjoitettua) auto...

  Päivän kirjat  Töissä luin tänään kahta kirjaa sen verran, että rohkenen lausua mielipiteeni.  Adrian Swinscoe lyhyt pamflettimainen Punk CX uhoa esipuheessaan muuttavan progemusiikin kaltaiseksi muuttunut käyttäjäkokemuksen suunittelun (CX) punk-asenteen raikkaaksi. Sen jälkeen kirja jatkaa loppuun asti vankasti auktoriteetteihin nojautuen, kuuluisien punk-rokkareiden, filosofien ja erityisesti yritysjohtajien lausuntoja lainaillen. Jotenkin semmoinen on pikkaiset eri asia kuin auktoriteetteja vastustanut ei-kaupallinen, joka anarkistinen, punk. Mutta ehkäpä on monenlaista punkkia, sellaista stadiokonserttipunkkia, jota voi kuunnella autolla töihin ajaessaan. Kirjan teksti on pätkittäistä, kuten punk-rallien sanoitukset.  En käyttäisi kirjaan yli tuntia, jonka siihen käytin.  Steven Pinkerin The Senso of Style vuodelta 2015 on taattua Pinkeriä: omanarvontunteista, selkeää tekstiä ja tutkimukseen perustuvia näkemyksiä. Olen aiemmin lukenut Pinkerin kirjan, jos...

Lounaslukemistokseni valikoitu firmamme uutuskirjahyllystä saavutettavuudesta perusteet ja kokeneille vinkkejä (takakannen mukaan) kertovat Laura Kalbagin kirja. Luin siitä esimmäiset 50 sivua kirjan vähän yli 120 sivusta. Jätin kirjan loppupuolella olevat HTML-ohjeet niitä tarvitseville, koska en työssäni (enkä harrastuksissani kirjoita HTML:ää).  Kirjan lähtökohtana on, että saavutettavuus on tärkeätä kaikille. Jos saavutettavuutta ajatellaan vain jonkin yksittäiset ongelman kautta (huono näkö, tärisevä käsi, ..), se jää vaillinaiseksi. Hyvä saavutettavuus pyrkii auttamaan kaikkia käyttäjiä, myös heitä, joilla ei vielä ole ongelmia saavutettavuuden kanssa. Kuka tahansa meistä voi iän tai muun syyn takia tarvita joskus helpommin käytettäviä verkkopalveluita.  Saavuettavuutta on hyvä havainnollistaa esimerkein - hyvistä ja huonoista ratkaisuista. Kalbagin kirjassa on onneksi riittävästi kuvia tekstin tukena, kirja on kirjaksi hyvin saavutettava. Kirja etenee saavutettavuuden p...

  Vaivan arvoista. Esseitä poikkeuskirjallisuudesta / Ville-Juhani Sutinen Vuosi sitten  tietokirjallisuuden Finlandia -palkinnon voittanut Vaivan arvoista tarttui käteeni vasta eilen. Kirja käsittelee Sutisen pandemian aikana lukemia poikkeuksellisen pitkiä ja yleisesti vaikeana pidettyjä teoksia - ja minähän innostuin: nyt saisin vähällä vaivalla sivistystä!  No, ei siinä niin käynytkään. Sain sivistystä, opin paljon Sutisen käsittelemistä teoksista, mutta nyt on hirmuinen hinku lukea Sutisen käsittelemät pitkät teokset, kuten Byronin Tie Oxaniaan, joka kertoo matkasta kauas Kiinaan asti, tai Grossmanin Stalingrad, josta on viimeinkin vuonna 2019 ilmestynyt kokonainen, sensuroimaton laitos. Grossman kiinnostaa, koska olen lukenut Stalingrad-romaanin toisen osan Elämä ja Kohtalo. Se ei ollut vaikea, mutta pitkä se oli, ja hyvä niin: pituus antaa tilaa aiheen perusteelliselle käsittelylle.  En ryhdy kertaamaan mitä Sutinen kirjassaan kertoo, koska tämä palkittu teos ...

Ruotsalainen Clara Törnvall kertoo kirjassaan Naisia autismin kirjolla miten hän vähän yli nelikymppisenä  vihdoin autismidiagnoosin myötä ymmärsi miksi hänen elämässään oli ollut vaikeuksia, miten hänen oli ollut vaikeata sopeutua yhteiskuntaan, ihmissuhteisiin. Kun hän sai diagnoosin, hänelle selvisi miten hän saattaa pärjätä omine taipumuksineen maailmassa, jossa toimintatavat, normit, odotukset ovat muotoutuneet tavanomaisten (neurotyypillisten) mukaisiksi. Kirja on kiehtova. Törnvall aloittaa sen omakohtaisella pohdiskelulla, tapaamisilla psykologin luona ja siirtyy vähitellen yhä enemmän kulttuurihistoriaan ja kertomaan siitä miten autismi on menneinä aikoina ymmärretty, miten se ilmenee kirjallisuudessa. Sen jälkeen, ja osin omien kokemuksiensa kanssa limittäin, hän kertoo autismin neurologisesta perustasta, ja lopulta hän palaa omiin kokemuksiinsa, avioeroon, joka ehkä osin johtui tavasta, jolla Törnvall pyrki elämään neurotyypillisesti. Ero ajoi hänen osastolle, ja kertomu...

Nobel-palkinnon vuonna 1934 voittanut Luigi Pirandello tuo lukijan lähelle elämän Italiassa, ja erityisesti Sisiliassa, 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Suomentajan, Leena Rantasen, kirjoittamien jälkisanojen jälkeen Pirandello kirjoitti osin omista kokemuksistaan lapsuudessa, mutta ilmeisesti hänen valtavaan tuotantoonsa sopii muutakin. Sitruunoita Sisiliasta -novellikokoelman niminovellissa maalaispoika matkustaa Sisiliasta kauas Roomaan/Firenzeen. Hän on perinnöllään auttanut ystävättärensä lauluopinnot alkuun. Ystävätär on menestynyt urallaan, asuu hienossa talossa palvelijoiden kanssa. Poika, nuori mies, on odottanut vuosikausia uskoen, että kunhan tytön ura lähtee alkuu, he menevät naimisiin, ja niin hän toiveikkaana saapuu kaatosateessa, kolkuttaa oveen. Palvelija päästää hänet sisään, loisto häikäiseen pojan, ja kun laulajatar saapuu juhlaseurueineen, käy ilmi, että avioliittoa ei tulekaan. Kahden maailman törmäyksen, elintasoerojen ja kohtaloiden, kuvaus riipaisee.  Osa muis...

Elif Shafak tapaa kirjoittaa kirjoja, joissa hän kertoo kotimaansa Turkin ja jonkin sen naapurimaan yhteisestä historiasta. Aiemmin lukemani Kirottu Istanbul kertasi Armenian ja Turkin suhteet kansanmurhasta nykypäivää ja siinä samalla kertoi millaista on elää diasporassa Amerikassa ja nykyisessä Istanbulissa.  Uusimmassa kirjassaan Shafak kertoo Kyproksesta. Kirjassa on neljä päähenkilöä. Ensinnäkin on viikunapuu, joka kasvaa baarissa, jota pitää turkkilais-kreikkalainen homopariskunta. Baarissa kokoontuu sekalainen seurakunta, monia kansallisuuksia, ja sen keittiön takahuone tarjoaa tapaamispaikan myös Kostakselle (kreikkalainen) ja Defnelle (turkkilainen), kun he rakastuneina eivät voi tavata julkisilla paikoilla. Sitten kreikkalaisten ja turkkilaisten suhteet alkavat viilentyä, kun saarta vallaassaan pitäneet britit eivät pysty estämään pommi-iskuja.  Kostaksen vanhemmat muiluttavat hänet Lontooseen ja lupaavasti alkanut teinirakkaus loppuu. Kuluu aikaa. Kostas opiskelee, ...

  Regarding the pain of others / Susan Sontag Kesällä 1988 asuin Helsingin Munkkiniemessä ja olin kesätöissä Nokia Datalla. Iltaisin kävin kaupungilla, levykaupoissa ja Akateemisessa kirjakaupassa. Eräänä päivänä ostin Susan Sontagin kirjan Illness as a metaphor, koska olin jostain lukenut Sontagista ja ajattelin nuorelle miehelle hyväksi lukea hänen viisaita sanojaan. Opin kirjasta mikä o metapfora, mutta muutoin en ymmärtänyt kirjaa.  Muutama viikko sitten, 35 vuotta myöhemmin, lainasin ystävältäni Sontagin kirjan Regarding the pain of others, ja huomasin, että Sontagin kirjat eivät ole minulle yhtään helpommiksi muuttuneet. Minun on yhä vaikeata seurata hänen tapaansa argumentoida, ajatella. En kuitenkaan jättänyt kirjaa kesken, onhan se ohut ja minulla on yhä tarve näytellä itselleni fiksumpaa kuin olen.  Kirja kertoo valokuvan ja sodan suhteesta, siitä mitä valokuva kertoo sodasta, ja miten toisten (eli kuvassa olevien) kipua käsittellään ja miten sillä luodaan merki...

Virpi Hämeen-Anttilan dekkarisarjan yhdeksännessä osassa päähenkilö Björk, entinen ministeriön virkamies ja nykyisin appiukkonsa yrityksen varatoimitusjohtaja, saa lapsuudenystävältään, nykyisin komisariolta, tehtäväkseen auttaa murhien selvittelyssä. Tällä kertaa joku tai jotkut murhaavat näennäisen satunnaisesti ja murhattuaan tervaavat ruumiiden kasvot.  Björk tarttuu toimeen ja apulaisensa Valkaman (nuori koulupoika Kalliosta) ratkaisee tietenkin mysteerin. Homma ei ole helppoa vaan Björk joutuu tälläkin kertaa naamioitumaan, käyttämään Valkamalta oppimiaan jujutsu-kikkoja ja jopa turvautumaan pistooliinsa. Samaan aikaan Björkin on pidettävä yllä suhteita appiukkoonsa, kihlattuunsa, ja myös serkkutyttöönsä, jonka avut näyttelijänä ovat taas ratkaisevat.  Taustalla tässä kaikessa on 1920-luvun Helsinki, sen kujat, kadut, luokkaerot. Mukana on myös aimo annos politiikkaa, sisällissodan kaikuja ja Euroopassa vähitellen päätään nostavaa fasismia, inflaatiota.  Olen lukenu...

Erkki Lampén (ystäväni) päätti täyttää elämänsä kävelemällä läpi Suomen, Helsingistä jäämerelle. Elämä oli alkanut 40-vuotiaana maistua valjulta, joten Erkki treenasi, nosti rinkan selkäänsä ja lähti matkaan. Matka onnistui yli odotusten, ja kohdistui enemmän omaan itseeni kuin maantieteeseen, ja siitä innostuneena Erkki myöhemmin pyöräily, hiihti ja meloi Suomen päästä päähän, temppu jota kukaan muu ei silloin 2000-luvun alussa ollut tehnyt. Toimittajana Erkki kirjoitti ensimmäiseltä matkaltaan päivittäisiä tunnelmia Aamulehteen Nokia Communicatorilla - aivan kuten Soininvaara pyöräillessään Nizzaan. Kirjan ensimmäinen osa, kävelty, koostuu näistä päiväkirjamaisista merkinnöistä. Teksti on sujuvaa, vaihtee rasitusten ja vastoinkäymisten listaamisesta keski-iän ihmettelyyn, tapaamisiin paikallisten kanssa, ja hyttysten kanssa taisteluun.  Kirjan kävelyosuus onnistuu välttämään matkakirjan toisteisuuden, nousemaan sen yläpuolelle, ehkä siksi, että tekstit on kirjoitettu lukijoille j...

Vuoden 2023 kirjaillisuuden Nobel-palkinnon voittaneen norjalaisen Jan Fossen kirjoja ei ole käännetty suomeksi, mutta vuonna 2018 ilmestyneestä kertomuskokoelmasta Scenes from a childhood on jo ehditty ottaa uusi painos, jossa palkinto on etukannessakin esillä.  Kirja alkaa nimensä mukaisesti lyhyillä kuvauksilla lapsuudesta. Osa teksteistä on kirjoitettu ensimmäisessä persoonassa, osassa on kertoja, mutta kaikkien tunnelma on sama. Tapahtumat ovat tavanomaisia, kuin kelle tahansa, ehkä kuitenkin pienelle pojalle, tapahtuneita: yleensä asiat ovat noloja, koska ihmisen muisti tallettaa kunkin omat noloudet, useissa kertomuksissa ujous, heräävä kiinnostus toiseen sukupuoleen aiheuttaa tekoja ja varsinkin niiden tekemättömyyttä. Kertomukset sujuvuus, tunnelmien aitous on hämmästyttävää, samoin joidenkin kertomusten Daniel Harmsia hipoja hauskuus.  Kirjassa on kolme pidempää kertomusta, joissa Fosse antaa kielen lentää. Eräässä kertomuksessa koira katoaa, sen on ehkä naapuri tapp...

Barbara Ehrenreich kirjoitti taannoin kirjan positiivisesta ajattelusta ja antoi sen kuulla kunniansa. Kirjassaan Natural Causes - Life, Death and the Illusion of Control hän suuntaa tarkan katseensa - ja biologista väitelleen tutkijan asiantuntemuksen - ajatukseen, että voisimme ihmisinä tarkasti pitää huolta tervedeydestämme, vaikkapa syömällä kulloisenkin muotidieetin mukaisesti tai käymällä meditaatioretriiteissä kalliissa kylpylässä. Tuloksena syntynyt kirja on kiinnostava, mutta välillä tuskastuttavan tarkasti tieteeseen uppoutuva.  Kirjan alussa Ehrenreich toteaa olevansa riittävän vanha kuolemaan. Hän käy läpi omaa terveyshistoriaansa ja toteaa monien tutkimusten osoittavan, että mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä vähemmän on vuosittaisiin terveystarkastuksiin. Useiden syöpien kohdalla on niin, että niiden toteamiseksi tehtävät tarkat tutkimukset ovat epämiellyttäviä, yksityisyyttä loukkaavia ja turhia: joko eivät löydä syöpää tms tarpeeksi ajoissa tai sitten löytävät sell...

  Enpä usko - ajatuksia ja kannanottoja / Lena Andersson Lena Anderssonin kolumneista koottu kirjanen käsittelee ruotsalaista yhteiskuntaa puhuttaneita ilmiöitä ja muutoksi 2010-luvulla. Aiheina ovat muun muassa koulu, muuttoliike, uskonto, ihmiskäsitys ja perheet. Kaikkien kolumnien lähtökohtana on yksilönvapaus, sen jakamattomuus, ja siitä seuraava jokaisen oma vastuu omasta elämästään ja valtion/perheen pakkovallan vastustaminen.  Andersson kirjoittaa selkeäsi, johdonmukaisesti, konkreettisesti ja perustelee ajatuksen niin, että lukijan on helppoa miettiä vastalauseita - tai olla samaa mieltä. Osa Anderssonin kolmuneista kärsii siitä, ettei suomalainen lukija voi olla tarpeeksi hyvin perillä ruotsalaisen yhteiskunnan keskusteluista. Vaikka Andersson aina muutamalla lauseella kertoo käsittelemiensä ihmisten ja ilmiöiden taustoista, osa jää suomalaiselle etäiseksi, ja samalla myös argumentti jää hämäräksi.  Kirja - jonka argumentteja en toista - kannattaa lukea, koska Ru...

  Tuhkaksi tekemisen taika / Miira Luhtavaara Miten selvitä masennuksesta? Mitä masennus on ja mistä se tulee? Mihin se menee ja miksi? Näitä - ja niihin etäisesti liittyviä - kysymyksia pohtii Miira Luhtavaaran Tuhkaksi tekemisen taika -romaanin päähenkilö Aada. Hän tapaa miehen, Hansin, jonka puoliso on kuollut ja jolla on nuori tytär Bella. Yhteiselämä muuttuu odotusten vastaiseksi, kun Hans masentuu ja Aada jää hoitamaan Bellaa, joka ei aina pidä häntä vanhempanaan.  Kirja kertoo monella eri tavalla masennuksesta. Aada tekee tutkimussuunnitelmaa masennuksesta, käy läpi von Trierin Melancolia -elokuvaa ja von Trierin menetelmiä, välillä ihmettelee yläkerran naapurin alakuoloisuutta ja yksinäisyyttä.  Materiaalila kirjassa ovat kertovat tekstin lisäksi kuitit, runot, reseptit, tutkimussuunnitelmat. Kaikki nämä tukevat toisiaan, auttavat Hansin ja Aadan elämän ymmärtämisessä. Kirjaa on sekä nautinnollista että vaikeaa lukea: tekstiä on vähän, mikä innostaa lukijan liian ...

Opiskelijalla, naispuolisella, on mennyt talous kuralle, velka painaa hartioita, opiskelut kesken. Työpaikka on museon kassalla, koti kahden muun nuoren naisen kanssa yhteisössä. Tilanne on hankala: velka ei lyhene, luottotiedot menneet, kämppis huomaa salaa syödyt juustonsiivut, eikä rakkauselämäkään kukoista.  Miehet ahdistelevat töissä, kadulla ja melkein kotonakin, siellä tosin vain ikkunasta näkyvän runkkarin hahmossa. Tilanne on ahdistava, kuten ovat pomot museossa, jotka ahdistelevat, tekevät itseään tykö ja eri tavoin nöyryyttävät.  Eräiden juhlien jälkeen kotimatkalla päähenkilö tapaa nuoren miehen, joka lainaa takkiaan. Takin palauttaminen on hankalaa, mies on omituinen, ei halua takkiaan, ja pitää pitkiä palopuheita milloin mistäkin hyveellisestä asiasta, erityisesti porvareita vastaan. Miehen mukana pähenkilö päätyy monenlaisiin juhliin ja talonvaltauksiin, joissa miehet puhuvat liikaa ja osa kähmii.  Näin kerrottuna kirja vaikuttaa masentavalta. Se ei kuitenk...

  Travels in dangerous places / John Keay Ennen vanhaan seikkailut olivat niin sanotusti kunnollisia. Ei ollut karttoja, ei tietokoneita, GPS:ää, ei edes lennätintä tai mitään muuta keinoa saada apua paikalle, kun laiva juttui jäihin, paikalliset eivät ilahtuneet länsimaisen löytöretkeilystä tai kun tuntematon kuume ja ripuli iski, tai kun ruoka kävi vähiin, hampaat alkoivat vitamiinien puutteessa heilua ja pudota, tai jääkarhun maksan syöminen vei näön.  Näistä ja monista muista vastoinkäymisistä kertovat John Keayn kokoelmakirjassa muun muassa Hillary, Livingstone, Humbolt ja monet muut, pääosin tietenkin miehet, koska naisilla oli tarpeellisempaa tekemistä kotimaassa. Muutama nainen on kyllä livahtanut mukaan kirjaan, ja heidän kertomuksissaan on enemmän tunteita mukana. Miehillä on tiukempi asenne: vastoinkäymiset kuuluvat asiaan, ja jos maallinen matka uhkaa päättyä, niin se kuuluu ammattiin. No, kirja on todella kiinnostava, jos tutkimusmatkojen historia kiehtoo. Olen lu...

  Orbital / Samatha Harvey  Hämmästyttävän kaunis ja erikoinen romaani. Teos tapahtuu yhden päivän aikana ISS-avaruusasemalla. Asema kiertää maan 16 kertaa vuorokaudessa, ja sen mukana on 4 astronauttia ja 2 kosmonauttia. Aurinko nousee ja laskee 16 kertaa, asema kulkee vähitellen länteen siirtyvällä reitillään maan ympäri. Aseman asukkaat tekevät töitään (hoitavat hiiriä, käyvät avaruuskävelyllä, ..), syövät avaruusruokaa, kuntoilevat, nukkuvat aseman vuorokausirytmin mukaan. Pääosan ajastaan he kuitenkin katselevat maata, miettivät miten maailmassa on loputtomiin kauneutta, miten Tyynenmeren myrsky uhkaa rantavaltioiden asukkaita, miten rauha on niin vaikea saavuttaa. Erään äiti kuolee, ja muutkin muistelevat elämäänsä maan pinnalla.  Samaan aikaan kuuraketti lähtee kohti kuuta, aseman asukkaat katselevat sen nousua, miettivät mitä raketin matkustajat kokevat, ja mitä se merkitsee ihmiskunnalle.  Kirjassa ei varsinaisesti tapahdu mitään, mutta silti niin paljon. Se...