Mane

Mies syntyy köyhään perheeseen Fukushiman prefektuuriin, ei voi käydä koulujaan loppuun vaan joutuu isänsä kanssa simpukoita keräämään, kalateollisuuteen. Menee naimisiin, saa lapsen, ja rahat ovat lopussa.  Mies löytää töitä Tokiosta, on olympialaisten rakennusaika. Mies rakentaa, purkaa, tekee ylitöitä, ja lähettää tuloistaan suuren osan kotiinsa, perheelleen ja suvulleen. Liikenneyhteydet ovat huonot, mies ei pääse usein kotiinsa, lapsi aikuistuu ja yllättäen kuolee. Miehen elämä romahtaa, hän ei kestä suruaan ja lähtee hautajaisten jälkeen takaisin Tokioon päätyen asunnottomaksi muiden kaltaistensa joukoon Uneon aseman puistoon.  Tarina on yksinkertainen, mutta kerronta ei. Kronologia on osin käännetty, mies miettii elämäänsä vanhuudeta, ehkä osin kuolemansa takaa. Miehen kohtalo lienee tyypillinen ajalleen, syrjäytyneisyys japanilaisessa kulttuurissa ankara kohtalo, ja silti puiston miesten solidaarisuus toisilleen anonyymeinäkin koskettavaa. Mirin kieli on täynnä yllätyk...