Tekstit

Näytetään tunnisteella energia merkityt tekstit.

Suomen kilpailuetu uusiutuvassa energiassa?

Kuva
  Suomella on kuulemma erityisen hyvä kilpailuasetelma, koska meillä on tilaa uusiutuvan energian rakentamiselle. Näin monesti saa lukea lehdistä, netistä ja jopa kuulla poliitikkojen sanovan. Onko todella näin? Onko Suomella jotenkin yhtä hyvä tilanne kuin Suomea pinta-alaltaan suuremmalla Ruotsilla, jossa suurin osa väestöstä asuu Tukholman eteläpuolella ja jossa on vesivoimaa runsaasti? Tuulivoimallakin näkyvät tuottavan enemmän kuin Suomessa on voimaloita nimellisteholtaan yhteenlaskettuna asennettuna. Tai Norjalla, jossa tuulista tyhjää tilaa riittää. Plus vesivoimaa ja sen myötä sähkövarastoja, plus pumppuvoimaloille sopivia paikkoja ihan eri tapaan kuin Suomessa. Myös etelämpänä on vakavasti otettavia kilpailijoita. Espanjassa on suurin osa maasta tyhjänä, joten aurinko- ja tuulivoimaloille on siellä tilaa. Siellähän on monia kyliä tyhjinä kaupan halvalla, mihin emme sentään ole vielä Suomessa joutuneet. Aurinko paistaa ja taitaa siellä tuullakin. Italiassakin näkyy olevan t...

Fillari vs auto: nopeusskaba!

Kuva
Auto vs fillari Kirjassa City Cycling (MIT press, 2012) on Paul Tranterin artikkeli Effective Speed. Artikkelissaan Tranter esittää mallin, jolla voi laskea autoilun todellisen nopeuden. Tranterin malli on yksinkertainen. Nopeus on matka jaettuna ajalla. Matka on helppo arvioida, sen näkee matkamittarista.  Aika on hankalampi laskettava, koska täytyy laskea sekä auton ajamiseen kuluva aika että auton ylläpitokulujen tienaamiseen tarvittava aika. Tämä laskelma vaatii sekä tilastotietoja että arviointia. Todellinen nopeus osoittautuu monissa kaupungeissa yllättävän alhaiseksi: Lontoossa 8,4 km/h, Kööpenhaminassa 14,7 km/h, New Yorkissa 9.8 km/h. Helsingin nopeuksia Tranter ei ole laskenut. Lasketaanpa Tranterin mallilla autoilun todellinen nopeus Helsingissä. Laskelma on seuraava. Keskituloinen ansaitsee kuukaudessa nettona noin 2300 euroa (brutto 3300 , veroprosentti 30.5 ). Kuukaudessa on 158 työtuntia. Nettotuntipalkka on siten 14.5 euroa.  Autoliiton m...

Öljyhuippu #1 eli miksi bensa aina vaan kallistuu

Kuva
Bensa kallistuu! Kipuraja lähestyy! Miksi bensa kallistuu? Miksei öljyä vain porata lisää? Miksi autoilijaa kiusataan? Syy on yksinkertainen. Kolme asiaa on tapahtumassa samanaikaisesti. Öljyn kysyntä lisääntyy Öljyn tuotanto ei lisäänny Oljyn tuottaminen on yhä kalliimpaa Öljyn kysyntä lisääntyy, koska maailman elintaso kokonaisuudessaan nousee. Mitä korkeampi elintaso, sitä useampi pystyy ostamaan jonkin öljyllä toimivan kulkuneuvon. Mopojen, moottoripyörien, autojen, lentokoneiden määrä on kasvanut ja kasvaa jatkossakin. Suurin osa kasvusta tapahtuu Kiinassa, Intiassa ja muissa kasvavissa ja nopeasti keskiluokkaistuvissa/vaurastuvissa maissa. Öljyhuipusta piittaamaton Öljyn kysyntä lisääntyy myös, koska öljyntuottajat käyttävät yhä suuremman osa tuotannostaan. Saudit ja muut eivät ole immuuneita autoilun houkutuksille. Päinvastoin: bensa on erittäin halpaa ja tärkeä osa hallituksen legitemiteettiä monissa maissa. Yhä vähemmän öljyä jää myytäväksi muille (muu...

Tiistain lukulista 20.11.2012

Tämmöisiä. Melkeinpä kiinnostavia Uusimmalla sodalla saattaaa olla pitkäaikaisia ja dramaattisia vaikutuksia, sanoo Juan Cole:  Could a Gaza Land War lose the Middle East for America? | Informed Comment . Myös  Israel hit by millions of cyber attacks - Salon.com  Anonymous on vauhdissa.  Hommatkaa kunnon lukot ja jättäkää ryhtymättä varastettuun tavaraan, sanoo poliisi UK:ssa :  Five ways cyclists can help police tackle bike theft | Luke O'Mahony | Environment | guardian.co.uk RealClimate  kertoo mistä on kyse. Jopa maailmanpankin mukaan ilmasto lämpenee 4C tällä vuosisadalla . Pitäisi vissiin tehdä muutakin kirjoitella blogia ja fillaroida. The Oil Drum | Peak, What Peak?  kertoo siitä, että rahalla saa enemmän öljyä. Ja ilmasto kiittää. The Oil Drum | China Energy Outlook: An Inside Look at Chinese Energy Thinking . Kiinalaisten oma vuosittainen yhteenveto maailman energiatilanteesta. Hyvä lukupari IEA:n vastaavalle. Eurooppaan saattaapi syn...

Kilpailu ja lentolippujen hinnat

Kuva
Kilpailulla on merkitystä. Vielä vähän aikaa sitten Helsingistä saattoi lentää Ouluun Finnairin, Air Balticin tai Norwegianin koneilla. Finnair oli yleensä kallein, kaksi muuta kisasivat keskenään halvemmilla lipuilla. Yleensä muutamaakin päivää ennen matkaa saattoi ostaa lennot samaan hintaan kuin VR:ltä junamatkat. Selvästikään lennot eivät olleet kannattavia. Baltialaisilta loppuivat rahat tai usko. Baltic Air lopetti. Norwegian nosti välittömästi hintoja. Nyt ei enää alle VR:n hintojen lennä Ouluun ja takaisin. Hyvä niin: turhanpäiväinen lentely ei ole hyväksi millekään eikä kenellekään. Norwegian aikoo luoda kilpailu pidemmillekin lentomatkoille. Ainakin New Yorkiin aikovat lentää ja mukamas halvemmalla kuin muut. Ihme miten voivat olla halvempia: pitkällä matkalla polttoaine ja koneen vuokra dominoivat; ei ole juurikaan merkitystä sillä kuinka pitkään kone on maassa Amerikassa (siis kymmenillä minuuteilla ei ole). Veikkaan, että liput ovat halpoja, mutta ruoka ja juoma ja...