Mane

Roman Schatzin Maammekirjassa (radio-ohjelma & puhelma) aiheena olivat velkavaalit, eli valtion velkaantumisen nouseminen keskeiseksi vaaliteemaksi huhtikuun 2023 eduskuntavaaleissa. Schatzin kanssa asiasta keskusteli taloustieteen professori Helsingin yliopistosta (nimensä jo unohdin). Keskustelun lopuksi Schatz kysyi professorilta miltä puolueiden velkajulkilausumat vaikuttavat? Persut leikkaisivat 2-4% kaikesta paitsi lapsilta, vanhuksilta, ja poliisilta. Demarit julistavat etteivät leikkaukset luo kasvua vaan ovat oikeiston toimimaton resepti. Kokoomus toteaa jämerästi, että jos velan ottaminen olisi ratkaisu, niin Suomi olisi paratiisi ja että koska Suomi ei ole paratiisi, pitää leikata niin että tuntuu ( ja ilmeisesti paratiisin aika koittaa).  Professori totesi, että juustohöylä ei muuta rakenteita aivan kuten demareidenkaan linja. Kokoomuksen linjasta hän totesi, että varmaan jostain voisi leikata, mutta harkiten - ja erityisesti ei yritystuista vaan mieluummin keskitul...

Helsingin kaupungin opetusviraston tietohallintopäällikkö onnistui vuosikausia - tai vuosikymmenen -  tilaamaan tietokoneita ja muuta teknisiä laitteita, hyväksymään tilauksensa, ottamaan ne vastaan ja diilaamaan tietokoneet eteenpäin. Ovela ja epärehellinen kaveri, joka jäi kiinni vasta kun hänen tilalleen vastaavaan hommaan valittiin rehellisempi ja kun viraston johto vaihtui. Miten tämmöinen rosvous saattoi onnistua? Miksi kukaan ei huomannut? Kenen olisi pitänyt huomata? Opetusviraston uusimpien selvitysten mukaan kyse ei ollut vaarallisista rooliyhdistelmistä. Virastossa olivat käytössä normaalit menettelyt, jotka estävät yhtä henkilöä tilaamasta ja hyväksymästä tilauksiaan etc. Hyvä niin, sillä vaaralliset rooliyhdistelmät ovat todellakin vaarallisia. Tunnen yhden organisaation, jossa epärehellinen voisi hyvinkin tilata kaveriltaan palveluita ja maksaa ne kaverilleen vaikke tämä mitään olisikaan toimittanut - eikä kukaan koskaan pystyisi sitä huomaamaan. Olen tästä kyllä ...

Ovatko bonukset eli rahalliset kannustimet järkeviä ja hyödyllisiä kuntien virastoissa? Voiko kunta saada henkilökuntansa palvelemaan kuntalalaisia, tuottamaan enemmän arvoa heille lupaamalla vuoden päätteeksi bonuksen? Jos voi, niin miten bonukset on määriteltävä, mistä työntekijöitä palkittava. Tästä oli keskustelua Facebookissa. Kävi ilmi, että Helsingin kaupungin opetusvirastossa on asetttu TUPA-tavoitteet, joiden toteutuessa jossakin koulussa koulun henkilökunta saa bonuksen. Ajatus on varmasti ollut hyvä. Ongelmaksi on nyt muodostunut, että bonusten maksamiseen ei ole erillistä rahaa vaan bonukset pitää maksaa samasta budjetista kuin koulun muut menot, esimerkiksi opetus ja opetusvälineet. Jos siis rehtoria, joka päättää bonusten maksamisesta, päättää palkita alaisensa tai alaisiaan tavoitteiden saavuttamisesta, hän samalla päättää vähentää opetusta tai opetusvälineitä. Tämmöinen ei varmaankaan ole ollut tarkoitus. Miksi näin sitten on tehty? Lähinnä siksi, että johonkin budj...

Helsingin kaupungin tavoitteena on lisätä pyöräilyä Helsingissä. Kaupungin tavoitteet ovat melko vaatimattomia: pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen noin 15% kaikista matkoista joidenkin vuosien kuluessa. Minun tavoitteeni kuntavaaliehdokkaana ovat radikaalimmat. Minun mielestäni ilmastonmuutos ja terveysseikat (pyöräily vähentään monien kroonisten sairauksien riskiä huikeasti) vaativat pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostamisen 33% kaikista matkoista lähimmän 10 vuoden aikana. Tilanne on vakava, joten tavoitteidenkin on oltava kunnianhimoisia. Miten sitten pyöräilyn voi saada kaupungissa yleistymään? Siihen on kaksi keinoa, joista kumpikin on välttämätön eikä kumpikaan yksinään riittävä. 1. Pyöräilyn infrastruktuurin parantaminen 2. Pyöräilyn sosiaalisen statuksen nostaminen. Ihmiset alkavavt pyöräillä yhä useammin, jotkun jopa päivittäiset matkansa läpi vuoden, kun pyöräily on helppoa, turvallisen tuntuista ja kun se on sosiaalisesti hyväksyttyä, ei lainkaan kummallista eikä...

HS ja IS ovat laatineet vaalikoneen. Sehän on ehdokkaan hetimiten täytettävä. Tässä vastaukseni. 1. Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa. (HS) Täysin samaa mieltä Kaupungin ei pidä ottaa kantaa minkään uskonnon puolesta tai vastaan. Kunkin uskontokunnan pitää saada yhtälailla rakentaa omat rakennuksensa, mikäli ne sopivat kaavoihin, kaupunkikuvaan ja mikäli rakennusten tonteista maksetaan samoin kuin asuntotonteista yms. 2. Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille. (HS) Täysin eri mieltä Perusterveydenhuolto, oikeus terveyteen, kuuluu kaikille. Olisi raakalaismaista ja suomalaisen yhteiskunnan perusarvojen vastaista jättää lähimmäisiä heitteille. 3. Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua. (HS) Jokseenkin samaa mieltä Asuntojen kokorajoitusten olisi syytä koskea alueita, ei yksittäisiä tal...

Helsingin Vihreät valitsi minut yhdessä 5 0 muun kanssa ehdokkaaksi vuoden 2017 kuntavaaleihin . Olen hyvin iloinen ja myös ylpeä tästä kunniasta. Listalla on huikeita ja kokeneita poliitikkoja ja kansalaisaktiiveja. On hienoa päästä mukaan. On myös hienoa saada olla mukana rakentamassa parempaa Helsinkiä. Tarkemmat vaaliteemat ovat vielä kiinnittämättä. Uskoisin, että pääteemana on hyvä elämä, talous välineenä eikä päämääränä. Yksityiskohdissa tietenkin pyöräily ja tietotekniikan positiivinen hyödyntäminen ja varmaankin kaupunkisuunnittelu. Näiden ilmeisten juttujen lisäksi paljon muutakin. Kuten amerikkalaiset sanovat. Stay tuned.