Vastaukseni HS:n vaalikoneeseen
HS ja IS ovat laatineet vaalikoneen. Sehän on ehdokkaan hetimiten täytettävä.
Tässä vastaukseni.
1. Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa. (HS)
Kaupungin ei pidä ottaa kantaa minkään uskonnon puolesta tai vastaan. Kunkin uskontokunnan pitää saada yhtälailla rakentaa omat rakennuksensa, mikäli ne sopivat kaavoihin, kaupunkikuvaan ja mikäli rakennusten tonteista maksetaan samoin kuin asuntotonteista yms.
2. Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille. (HS)
Täysin eri mieltä
Perusterveydenhuolto, oikeus terveyteen, kuuluu kaikille. Olisi raakalaismaista ja suomalaisen yhteiskunnan perusarvojen vastaista jättää lähimmäisiä heitteille.
3. Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua. (HS)
Jokseenkin samaa mieltä
Asuntojen kokorajoitusten olisi syytä koskea alueita, ei yksittäisiä taloja. Olisi tarpeen rakentaa yksiötaloja ilman parkkipaikkoja. Yksiötalot - tai kaksiotalot - ovat hyvä keino luoda edullisia asuntoja niitä tarvitseville. Talojen on oltava hyvien joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteyksien varrella.
4. Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua. (HS)
Jokseenkin samaa mieltä
Musiikki ei ole melua - vaikka joskus voi olla vaikea hyväksyä muiden musiikkimakua. Kaupunkiin kuuluvat konsertit, festivaalit ja muut semmoiset. Musiikista aiheutuvaa häiriötä voi vähentää kieltojen sijaan teknisin ja muin keinoin.
5. Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta. (HS)
Täysin samaa mieltä
Kävelyn on keskeisen kantakaupungin tärkein liikkumismuoto. Sille on annettava lisää tilaa. Tutkimusten mukaan kävelykeskustat parantavat ilmanlaatua, luovat uutta liikentoimintaa ja hyvinvointia.
6. Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi. (HS)
Jokseenkin eri mieltä
Pakkolunastuksiin on harvoin tarvetta Helsingissä. Helsingin kaupunki omistaa riittävästi maata. Pakkolunastus on lähinnä väline neuvotteluissa, ei kovin usein tarvittava väline.
7. Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa. (HS)
Jokseenkin eri mieltä
Valitusoikeus on tapa käydä keskustelua. Sen käyttöä ei pidä rajoittaa, sillä paremmalla yhteistyöllä kaupunkilaisten ja kaupungin viranomaisten välillä on mahdollista vähentää tarvetta valittaa. Valitusten käsittelyaikaa on syytä vähentää lisäämällä voimavaroja ja parantamalla käsittelymentelmiä.
8. Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen. (HS)
Täysin samaa mieltä
Parkkipaikkojen tarpeen voi antaa määräytyä markkinoilla. Kaavoituksessa on varattava tilaa parkkitaloille, jotka sitten rakentuvat tai ei.
9. Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä. (HS)
Jokseenkin samaa mieltä
Pyörätiet on syytä aurata/harjata ennen autoteitä, koska pyörällä on vaikeampaa päästä eteenpäin ja pysyä pystyssä lumessa ja sohjossa kuin moottoriajoneuvolla. Hiekoituksesta sen sijaan olisi syytä luopua. Siitä ei ole pyöräilijöille hyötyä.
10. Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä. (HS)
Täysin eri mieltä
Ensinnäkin on turhaa laittaa eri liikennemuotoja näin kategorisesti vastakkain. Toiseksi, kaupungeissa yksityisautoilu vie liikaa tilaa. Sitä ei siis ole syytä edistää nykyistä enemmän.
11. Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille (HS)
Täysin eri mieltä
Maailma muuttuu, miksi emme sallisi kirjaston muuttuvan? Palvelkoon kirjasto kuntalaisia - jos tavaroiden lainaaminen on toivottu palvelu ja kirjastot siihen pystyvät, miksi emme koittaisi sitäkin?
12. Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille. (HS)
Täysin eri mieltä
Kouluverkon on syytä muuttua asutuksen ja lapsimäärien muuttuessa. Kouluverkon muuttaminen on varmasti tarpeen, mutta se toki syytä tehdä harkiten ja vähitellen.
13. Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa. (HS)
Jokseenkin eri mieltä
Yleensä rajoittamisen sijaan on parempi käyttää kannustimia ja mahdollisesti myös maksuja. Niin tässäkin: jos täysin vapaasta valinnasta syntyy ongelmia koululaisille, on ongelmat ratkaistava. Rajoitukset ovat keinovalikoiman viimeisimpiä.
14. Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset. (HS)
Jokseenkin samaa mieltä
Miksipä ei? Ovathan muutkin tunnit yhteisiä. Ehkäpä liikuntatunneilla on syytä jakaa koon, voiman tms mukaan, jos on tarvetta jakaa - vaikkapa nyt kilpaillessa on joissakin lajeissa syytä jakaa pojatkin ryhmiin. Ja tytöt.
15. Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle. (HS)
Täysin eri mieltä
Miksi rajata synnyinmaan ja Suomeeen tulemisen mukaan? Eihän se mitenkään korreloi osaamisen tai motivaation mukaan tai muutoin merkittävästi. Mikäli maahamme muuttaneista on ongelmia, selvitettäköön mistä ongelmat johtuvat ja ratkaistakoon ne. Maahanmuuttajuus ei ole ratkaisua kaipaava ongelma.
16. Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona. (HS)
Täysin samaa mieltä
Kotona oleminen voi olla väliaikaista ja pätkittäistä. Jos ryhdymme rajamaan lasten oikeuksia vanhempien työnantajien päätösten ja talouden syklien mukaan, luomme vain turhaa valvontatyötä, kannustiloukkuja ja onnettomia lapsia.
17. Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän. (HS)
Jokseenkin eri mieltä
Kotihoidon tuki on omiaan pitämään toista vanhempaa, yleensä äitiä, kotona. Tämä on ikävä juttu työmarkkinoiden kannalta.
18. Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen. (HS)
Jokseenkin samaa mieltä
Haluan, että terveydenhuollostani vastaavat pätevät ihmiset, joiden työtä ei ohjaa heidän työnantajansa voitontavoittelu. Mikäli tämä onnistuu yksityisiltä, niin se käy minulle.
19. Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan. (HS)
Jokseenkin eri mieltä
Ilmaisen palvelun kysyntä on rajaton. On hyvä, että palvelu maksaa. Jos haluamme tukea vähävaraisia, tuettakoon heitä suoraan.
20. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia. (HS)
Täysin eri mieltä
On hyvin vaikeata ymmärtää mitä koko Suomen pitäminen asuttuna edes tarkoittaa. Tarkoittaako se jokaiselle neliökilometrille asukasta? Tarkoittaako se yhteiskunnan palveluiden yhtälaista saatavuutta ihan missä vain? Tarkoittaako se täysin elinkelvottomien alueiden asukkaiden tukemista miten pitkään vain?
(Kysymys ei liity kuntavaaleihin mitenkään.)
21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla. (HS)
Täysin samaa mieltä
Kansalaisoikeudet eivät riipu seksuaalisesta suuntautumisesta.
(Kysymys ei liity kuntavaaleihin mitenkään.)
22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä. (HS)
Täysin samaa mieltä
Tottakai. Me kaikki olemme vastuussa turvapaikanhakijoiden hyvinvoinnista ihan jo kansainvälisten sopimusta perusteella. Puhumattakaan sivistyneestä, humanistisesta perinteestämme ja yhteiskuntajärjestelmästämme.
23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia. (HS)
Täysin eri mieltä
En ymmärrä miten koululaisten kurittaminen parantaisi kouluja. Lisäksi suhtaudun epäillen kurittamiseen yleensäkin, sillä en halua ihmisten toimivan kuten toimivat vain kurin eli ulkoisen pakon vuoksi.
24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle. (HS)
Täysin eri mieltä
Perinteiset arvot: humanismi, valistus, vapaus, veljeys ja tasa-arvo muodostavat hyvän arvopohjan.
25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi. (HS)
Jokseenkin eri mieltä
Yksityistäminen on eräs keino ongelmien ratkaisemiseen. On käsiteltävä kukin ongelma erikseen ja etsittävä paras ratkaisu kokeillen ja mitaten. Mikäli yksityistäminen on paras kansalaisten eli palveluiden käyttäjien kannalta, tehtäköön niin.
26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto. (HS)
Jokseenkin samaa mieltä
Jos on todellakin käyty kaikki muut vaihtoehdot läpi eikä mitään muuta ratkaisua ole löydetty, niin kyllä. Hyvin harvoin näin on: yleensä palvelut on mahdollista tuottaaa halvemmalla ja tehokkaammin.
27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. (HS)
Jokseenkin eri mieltä
Tuloerot lisäävät kaikenlaisia ongelmia. Niitä ei ole syytä lisätä. Toisaalta ei ole syytä pyrkiä mihinkään tasatuloihin. Progressiivinen verotus on hyvä keino.
On myös hyvin kyseenalaista onko raha todellakin ainoa ihmisiä motivoiva tekijä.
28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle. (HS)
Täysin eri mieltä
Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet eivät ole pidemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle, koska ne ovat osin investointi julkisesti rahoitettavien palvelujen ja sosiaalietuuksien tarpeen vähentämiseksi, ja koska niiden suunnittelu ja toteutus voi yhä kehittyä tehokkaammaksi, ja koska julkisen rahoituksen järjestäminen voi yhä kehittyä tehokkaammaksi.
29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. (HS)
Täysin eri mieltä
Ympäristöä tuhoava kasvu ei ole kestävää eikä sitä tule suosia.
30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista. (HS)
Täysin samaa mieltä
Ympäristöä tuhoava kasvu ei ole kestävää eikä sitä tule suosia.
31. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja. (IS)
Jokseenkin eri mieltä
Miksi rajata synnyinmaan ja Suomeen tulemisen mukaan? Eihän se mitenkään korreloi osaamisen tai motivaation mukaan tai muutoin merkittävästi. Mikäli maahamme muuttaneista on ongelmia, selvitettäköön mistä ongelmat johtuvat ja ratkaistakoon ne. Maahanmuuttajuus ei ole ratkaisua kaipaava ongelma.
32. On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan. (IS)
Jokseenkin eri mieltä
Jos kaikki palvelut on käyty läpi ja kaikki tehostamistoimet on tehty, niin sitten on syytä harkita verojen korottamista.
33. Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää. (IS)
Täysin samaa mieltä
On hyvä, että koululaiset oppivat syömään erilaisia ruokia. Lisäksi ekologiset syyt puoltavat kasvisruuan suosimista.
34. Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti. (IS)
Täysin samaa mieltä
Ihmisiä ei saa jättää heitteille. Ainakin välttämätön terveydenbhuolto ja yösija pakkasilla on taattava. Tätä vaatii jo ihan perustava inhimillisyys.
35. Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille. (IS)
Jokseenkin eri mieltä
Yksityistäminen on eräs keino ongelmien ratkaisemiseen. On käsiteltävä kukin ongelma erikseen ja etsittävä paras ratkaisu kokeillen ja mitaten. Mikäli yksityistäminen on paras kansalaisten eli palveluiden käyttäjien kannalta, tehtäköön niin.
36. Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla. (IS)
Täysin eri mieltä
Kaikille samanlaiset julkiset palvelut. Lisäksi on syytä pitää huolta, etteivät asuinalueet eriarvoistu liiaksi.
37. Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita. (IS)
Täysin samaa mieltä
Turvapaikanhakijoiden hätään vastaaminen arvokasta sinänsä. Lisäksi he voivat hyvinkin kotoutua ja olla osaltaan rakentamassa yhteistä tulevaisuuttamme.
38. Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa. (IS)
Jokseenkin eri mieltä
En kannata Helsingin ja pääkaupunkiseudun muiden kuntien liittämistä toisiinsa, koska muiden kuin Helsingin kaupunginsuunnittelu ja liikennnesuunnittelu on liian erilaisista arvoista lähtöisin. Lisäksi Helsingin kaupungin uuden organisaation on syytä antaa asettua vaalikauden tai parin verran.
39. Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi. (IS)
Täysin eri mieltä
Kirjastot ovat olennaisen tärkeä osa sivistyksen ja myös demokratian ylläpitoa ja kehittämistä. Kirjastot - ja työväenopistojen etc yleisluennot - ovat liki ainoita palveluita, joiden täydellistä maksuttomuutta kannatan. Niiden kysynnän kasvaminen on vain ja ainoastaan hyvä asia.
40. Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla. (IS)
Täysin eri mieltä
On luonnollisesti totta, että mistä tahansa voi säästää leikkaamalla. Myös kulttuuripalveluista. Leikkaamalla säästäminen on yleensä ja erityisesti kulttuuripalveluiden osalta erityisen typerää. Sivistyneeseen yhteiskuntaan kuuluu laaja kulttuuripalveluiden kirjo. Mitä meistä tulisi ilman taidetta - pelkkiä rahaa palvovia raakalaisia.
Kun Leningradin piirityksen aikana voitiin kantaesittää sinfonia, niin nykyisessä Suomessa meillä on varaa paljon nykyistä kattavampiin kulttuuripalveluihin
41. Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin. (IS)
Jokseenkin eri mieltä
Käsittääkseni nykyinen porrastus on vallan riittävä.
42. Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä. (IS)
Täysin eri mieltä
Maksuton julkinen liikenne maksaisi Helsingissä 200 miljoonaa vuodessa. Mieluummin käyttäisin tämän rahan julkisen liikenteen laajentamiseen ja kehittämiseen (yömetro, 10km uutta ratikkarataa vuodessa, jne).
43. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin. (IS)
Jokseenkin eri mieltä
Olisi hyvä, jos pääomatuloista kertyisi jotain kunnallekin. Jos niitä kuitenkin verotettaisiin kunnallisveronaprosentin mukaan, pääomatuloista joutuisi maksamaan nykyistä vähemmän veroja.
44. Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille. (IS)
Täysin eri mieltä
On hyvin vaikeata ymmärtää mitä koko Suomen pitäminen asuttuna edes tarkoittaa? Tarkoittaako se jokaiselle neliökilometrille asukasta? Tarkoittaako se yhteiskunnan palveluiden yhtälaista saatavuutta ihan missä vain? Tarkoittaako se täysin elinkelvottomien alueiden asukkaiden tukemista miten pitkään vain?
45. Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle. (IS)
Täysin eri mieltä
Kännykät eivät ole ongelma, kännyköiden käyttäminen ja siitä aiheutuva opetuksen seuraamattomuus ja muut häiriöt ovat ongelma. Käyttöä voi säädellä vaikka kännykät olisivatkin luokassa mukana. Ihan vastaavasti kuin vaikkapa jalkapallojen tai pillien.
46. Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin. (IS)
Jokseenkin eri mieltä
Tasoryhmiin jakamisen sijaan on parempi kehittää opetusta siten, että kaikki pysyvät mukana. Se on arvokasta sinänsä. Tasoryhmät voivat myös pysyvästi estää oppimista, jos hetkellisesti heikosti pärjäävä joutuu kykyjään alempaan ryhmään. On parempi antaa erityisen nopeille oppijoille ylimääräisiä tehtäviä kuin eristää heidät omaan joukkoonsa ylpistymään.
47. Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa. (IS)
Jokseenkin eri mieltä
Luonnollisesti ihmiset tuntevat toisia ihmisiä ja keskustelevat asioista keskenään. Uskon kuitenkin, että jo nykyinen hallinnon avoimuus estää pahimmat hyvä veli -ongelmat. Lisättäköön avoimuutta!
48. Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt. (IS)
Täysin eri mieltä
Virat täytettäköön pätevyyden perusteeella. On kuitenkin hyvä huomata, että homogeeniset ryhmät päätyvät huonompiin päätöksiin ja tuloksiin kuin heterogeeniset. Siksi on pidettävä huolta, että useat sukupuolet ovat edustettuina kaikissa ryhmissä. Tämä onnistuu hyvin ilman kiintiöitäkin, koska Suomessa on niin paljon erilaisia päteviä ihmisiä
49. Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla. (IS)
Täysin eri mieltä
Kerjääminen on oire jostain muusta. Oireen kieltäminen lailla on erittäin typerää politiikkaa.
50. Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia. (IS)
Täysin samaa mieltä
Homogeeniset ryhmät homogeeniset ryhmät päätyvät huonompiin päätöksiin ja tuloksiin kuin heterogeeniset. Tämä pätee niin ryhmän jäsenten kulttuuritaustaan, sukupuoleen, ikään, koulutukseen että moniin muihin. Monikulttuurisuus on hyvä asia kunnalle(kin).
51. Eutanasia pitäisi sallia. (IS)
Täysin samaa mieltä
Itsemurha ei ole kiellettyä. Varmasti kuolevan kärsimysten pidentäminen ei ole ihmisen arvokkuuden kunniottamista. Jos ihminen on parantumattomasti sairas, hyvin kivulias ja haluaa kuolla, mutta ei pysty itse päiviään päättämään, eutanasia on hyvä vaihtoehto.
52. Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtua omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin. (IS)
Täysin eri mieltä
Elintavoista johtuvien sairauksien ennalta estäminen on oleellisempi kysymys kuin aiheutuneiden sairauksien hoitamisen rahoitus. On syytä kerätä haitallisista elintavoista veroina etc sen verran rahaa, että se riittää haittojen (mm. sairauksien) hoitamiseen. Korkeampi hinta myös vähentää haitallisia elintapoja.
53. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla. (IS)
Täysin samaa mieltä
Kansalaisoikeudet eivät riipu seksuaalisesta suuntautumisesta.
(Kysymys ei liity kuntavaaleihin mitenkään.)
54. Suomalaisten auttaminen olla pitäisi etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna. (IS)
Täysin eri mieltä
Ihmisten auttaminen on kiinni avuntarpeesta, ei apua tarvitsevan kansalaisuudesta, sukupuolesta, tukan pituudesta tai muusta vastaavasta seikasta.
55. Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle. (IS)
Täysin samaa mieltä
Tieteellisten tutkimusten mukaan suuret tuloerot lisäävät kaikenlaisia sosiaalisia haittoja ja tekevät yhteiskunnasta yhä vähemmän yhteiskunnan.
Tässä vastaukseni.
1. Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa. (HS)
Täysin samaa mieltä
Kaupungin ei pidä ottaa kantaa minkään uskonnon puolesta tai vastaan. Kunkin uskontokunnan pitää saada yhtälailla rakentaa omat rakennuksensa, mikäli ne sopivat kaavoihin, kaupunkikuvaan ja mikäli rakennusten tonteista maksetaan samoin kuin asuntotonteista yms.
2. Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille. (HS)
Täysin eri mieltä
Perusterveydenhuolto, oikeus terveyteen, kuuluu kaikille. Olisi raakalaismaista ja suomalaisen yhteiskunnan perusarvojen vastaista jättää lähimmäisiä heitteille.
3. Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua. (HS)
Jokseenkin samaa mieltä
Asuntojen kokorajoitusten olisi syytä koskea alueita, ei yksittäisiä taloja. Olisi tarpeen rakentaa yksiötaloja ilman parkkipaikkoja. Yksiötalot - tai kaksiotalot - ovat hyvä keino luoda edullisia asuntoja niitä tarvitseville. Talojen on oltava hyvien joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteyksien varrella.
4. Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua. (HS)
Jokseenkin samaa mieltä
Musiikki ei ole melua - vaikka joskus voi olla vaikea hyväksyä muiden musiikkimakua. Kaupunkiin kuuluvat konsertit, festivaalit ja muut semmoiset. Musiikista aiheutuvaa häiriötä voi vähentää kieltojen sijaan teknisin ja muin keinoin.
5. Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta. (HS)
Täysin samaa mieltä
Kävelyn on keskeisen kantakaupungin tärkein liikkumismuoto. Sille on annettava lisää tilaa. Tutkimusten mukaan kävelykeskustat parantavat ilmanlaatua, luovat uutta liikentoimintaa ja hyvinvointia.
6. Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi. (HS)
Jokseenkin eri mieltä
Pakkolunastuksiin on harvoin tarvetta Helsingissä. Helsingin kaupunki omistaa riittävästi maata. Pakkolunastus on lähinnä väline neuvotteluissa, ei kovin usein tarvittava väline.
7. Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa. (HS)
Jokseenkin eri mieltä
Valitusoikeus on tapa käydä keskustelua. Sen käyttöä ei pidä rajoittaa, sillä paremmalla yhteistyöllä kaupunkilaisten ja kaupungin viranomaisten välillä on mahdollista vähentää tarvetta valittaa. Valitusten käsittelyaikaa on syytä vähentää lisäämällä voimavaroja ja parantamalla käsittelymentelmiä.
8. Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen. (HS)
Täysin samaa mieltä
Parkkipaikkojen tarpeen voi antaa määräytyä markkinoilla. Kaavoituksessa on varattava tilaa parkkitaloille, jotka sitten rakentuvat tai ei.
9. Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä. (HS)
Jokseenkin samaa mieltä
Pyörätiet on syytä aurata/harjata ennen autoteitä, koska pyörällä on vaikeampaa päästä eteenpäin ja pysyä pystyssä lumessa ja sohjossa kuin moottoriajoneuvolla. Hiekoituksesta sen sijaan olisi syytä luopua. Siitä ei ole pyöräilijöille hyötyä.
10. Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä. (HS)
Täysin eri mieltä
Ensinnäkin on turhaa laittaa eri liikennemuotoja näin kategorisesti vastakkain. Toiseksi, kaupungeissa yksityisautoilu vie liikaa tilaa. Sitä ei siis ole syytä edistää nykyistä enemmän.
11. Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille (HS)
Täysin eri mieltä
Maailma muuttuu, miksi emme sallisi kirjaston muuttuvan? Palvelkoon kirjasto kuntalaisia - jos tavaroiden lainaaminen on toivottu palvelu ja kirjastot siihen pystyvät, miksi emme koittaisi sitäkin?
12. Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille. (HS)
Täysin eri mieltä
Kouluverkon on syytä muuttua asutuksen ja lapsimäärien muuttuessa. Kouluverkon muuttaminen on varmasti tarpeen, mutta se toki syytä tehdä harkiten ja vähitellen.
13. Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa. (HS)
Jokseenkin eri mieltä
Yleensä rajoittamisen sijaan on parempi käyttää kannustimia ja mahdollisesti myös maksuja. Niin tässäkin: jos täysin vapaasta valinnasta syntyy ongelmia koululaisille, on ongelmat ratkaistava. Rajoitukset ovat keinovalikoiman viimeisimpiä.
14. Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset. (HS)
Jokseenkin samaa mieltä
Miksipä ei? Ovathan muutkin tunnit yhteisiä. Ehkäpä liikuntatunneilla on syytä jakaa koon, voiman tms mukaan, jos on tarvetta jakaa - vaikkapa nyt kilpaillessa on joissakin lajeissa syytä jakaa pojatkin ryhmiin. Ja tytöt.
15. Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle. (HS)
Täysin eri mieltä
Miksi rajata synnyinmaan ja Suomeeen tulemisen mukaan? Eihän se mitenkään korreloi osaamisen tai motivaation mukaan tai muutoin merkittävästi. Mikäli maahamme muuttaneista on ongelmia, selvitettäköön mistä ongelmat johtuvat ja ratkaistakoon ne. Maahanmuuttajuus ei ole ratkaisua kaipaava ongelma.
16. Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona. (HS)
Täysin samaa mieltä
Kotona oleminen voi olla väliaikaista ja pätkittäistä. Jos ryhdymme rajamaan lasten oikeuksia vanhempien työnantajien päätösten ja talouden syklien mukaan, luomme vain turhaa valvontatyötä, kannustiloukkuja ja onnettomia lapsia.
17. Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän. (HS)
Jokseenkin eri mieltä
Kotihoidon tuki on omiaan pitämään toista vanhempaa, yleensä äitiä, kotona. Tämä on ikävä juttu työmarkkinoiden kannalta.
18. Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen. (HS)
Jokseenkin samaa mieltä
Haluan, että terveydenhuollostani vastaavat pätevät ihmiset, joiden työtä ei ohjaa heidän työnantajansa voitontavoittelu. Mikäli tämä onnistuu yksityisiltä, niin se käy minulle.
19. Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan. (HS)
Jokseenkin eri mieltä
Ilmaisen palvelun kysyntä on rajaton. On hyvä, että palvelu maksaa. Jos haluamme tukea vähävaraisia, tuettakoon heitä suoraan.
20. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia. (HS)
Täysin eri mieltä
On hyvin vaikeata ymmärtää mitä koko Suomen pitäminen asuttuna edes tarkoittaa. Tarkoittaako se jokaiselle neliökilometrille asukasta? Tarkoittaako se yhteiskunnan palveluiden yhtälaista saatavuutta ihan missä vain? Tarkoittaako se täysin elinkelvottomien alueiden asukkaiden tukemista miten pitkään vain?
(Kysymys ei liity kuntavaaleihin mitenkään.)
21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla. (HS)
Täysin samaa mieltä
Kansalaisoikeudet eivät riipu seksuaalisesta suuntautumisesta.
(Kysymys ei liity kuntavaaleihin mitenkään.)
22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä. (HS)
Täysin samaa mieltä
Tottakai. Me kaikki olemme vastuussa turvapaikanhakijoiden hyvinvoinnista ihan jo kansainvälisten sopimusta perusteella. Puhumattakaan sivistyneestä, humanistisesta perinteestämme ja yhteiskuntajärjestelmästämme.
23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia. (HS)
Täysin eri mieltä
En ymmärrä miten koululaisten kurittaminen parantaisi kouluja. Lisäksi suhtaudun epäillen kurittamiseen yleensäkin, sillä en halua ihmisten toimivan kuten toimivat vain kurin eli ulkoisen pakon vuoksi.
24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle. (HS)
Täysin eri mieltä
Perinteiset arvot: humanismi, valistus, vapaus, veljeys ja tasa-arvo muodostavat hyvän arvopohjan.
25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi. (HS)
Jokseenkin eri mieltä
Yksityistäminen on eräs keino ongelmien ratkaisemiseen. On käsiteltävä kukin ongelma erikseen ja etsittävä paras ratkaisu kokeillen ja mitaten. Mikäli yksityistäminen on paras kansalaisten eli palveluiden käyttäjien kannalta, tehtäköön niin.
26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto. (HS)
Jokseenkin samaa mieltä
Jos on todellakin käyty kaikki muut vaihtoehdot läpi eikä mitään muuta ratkaisua ole löydetty, niin kyllä. Hyvin harvoin näin on: yleensä palvelut on mahdollista tuottaaa halvemmalla ja tehokkaammin.
27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. (HS)
Jokseenkin eri mieltä
Tuloerot lisäävät kaikenlaisia ongelmia. Niitä ei ole syytä lisätä. Toisaalta ei ole syytä pyrkiä mihinkään tasatuloihin. Progressiivinen verotus on hyvä keino.
On myös hyvin kyseenalaista onko raha todellakin ainoa ihmisiä motivoiva tekijä.
28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle. (HS)
Täysin eri mieltä
Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet eivät ole pidemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle, koska ne ovat osin investointi julkisesti rahoitettavien palvelujen ja sosiaalietuuksien tarpeen vähentämiseksi, ja koska niiden suunnittelu ja toteutus voi yhä kehittyä tehokkaammaksi, ja koska julkisen rahoituksen järjestäminen voi yhä kehittyä tehokkaammaksi.
29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. (HS)
Täysin eri mieltä
Ympäristöä tuhoava kasvu ei ole kestävää eikä sitä tule suosia.
30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista. (HS)
Täysin samaa mieltä
Ympäristöä tuhoava kasvu ei ole kestävää eikä sitä tule suosia.
31. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja. (IS)
Jokseenkin eri mieltä
Miksi rajata synnyinmaan ja Suomeen tulemisen mukaan? Eihän se mitenkään korreloi osaamisen tai motivaation mukaan tai muutoin merkittävästi. Mikäli maahamme muuttaneista on ongelmia, selvitettäköön mistä ongelmat johtuvat ja ratkaistakoon ne. Maahanmuuttajuus ei ole ratkaisua kaipaava ongelma.
32. On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan. (IS)
Jokseenkin eri mieltä
Jos kaikki palvelut on käyty läpi ja kaikki tehostamistoimet on tehty, niin sitten on syytä harkita verojen korottamista.
33. Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää. (IS)
Täysin samaa mieltä
On hyvä, että koululaiset oppivat syömään erilaisia ruokia. Lisäksi ekologiset syyt puoltavat kasvisruuan suosimista.
34. Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti. (IS)
Täysin samaa mieltä
Ihmisiä ei saa jättää heitteille. Ainakin välttämätön terveydenbhuolto ja yösija pakkasilla on taattava. Tätä vaatii jo ihan perustava inhimillisyys.
35. Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille. (IS)
Jokseenkin eri mieltä
Yksityistäminen on eräs keino ongelmien ratkaisemiseen. On käsiteltävä kukin ongelma erikseen ja etsittävä paras ratkaisu kokeillen ja mitaten. Mikäli yksityistäminen on paras kansalaisten eli palveluiden käyttäjien kannalta, tehtäköön niin.
36. Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla. (IS)
Täysin eri mieltä
Kaikille samanlaiset julkiset palvelut. Lisäksi on syytä pitää huolta, etteivät asuinalueet eriarvoistu liiaksi.
37. Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita. (IS)
Täysin samaa mieltä
Turvapaikanhakijoiden hätään vastaaminen arvokasta sinänsä. Lisäksi he voivat hyvinkin kotoutua ja olla osaltaan rakentamassa yhteistä tulevaisuuttamme.
38. Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa. (IS)
Jokseenkin eri mieltä
En kannata Helsingin ja pääkaupunkiseudun muiden kuntien liittämistä toisiinsa, koska muiden kuin Helsingin kaupunginsuunnittelu ja liikennnesuunnittelu on liian erilaisista arvoista lähtöisin. Lisäksi Helsingin kaupungin uuden organisaation on syytä antaa asettua vaalikauden tai parin verran.
39. Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi. (IS)
Täysin eri mieltä
Kirjastot ovat olennaisen tärkeä osa sivistyksen ja myös demokratian ylläpitoa ja kehittämistä. Kirjastot - ja työväenopistojen etc yleisluennot - ovat liki ainoita palveluita, joiden täydellistä maksuttomuutta kannatan. Niiden kysynnän kasvaminen on vain ja ainoastaan hyvä asia.
40. Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla. (IS)
Täysin eri mieltä
On luonnollisesti totta, että mistä tahansa voi säästää leikkaamalla. Myös kulttuuripalveluista. Leikkaamalla säästäminen on yleensä ja erityisesti kulttuuripalveluiden osalta erityisen typerää. Sivistyneeseen yhteiskuntaan kuuluu laaja kulttuuripalveluiden kirjo. Mitä meistä tulisi ilman taidetta - pelkkiä rahaa palvovia raakalaisia.
Kun Leningradin piirityksen aikana voitiin kantaesittää sinfonia, niin nykyisessä Suomessa meillä on varaa paljon nykyistä kattavampiin kulttuuripalveluihin
41. Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin. (IS)
Jokseenkin eri mieltä
Käsittääkseni nykyinen porrastus on vallan riittävä.
42. Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä. (IS)
Täysin eri mieltä
Maksuton julkinen liikenne maksaisi Helsingissä 200 miljoonaa vuodessa. Mieluummin käyttäisin tämän rahan julkisen liikenteen laajentamiseen ja kehittämiseen (yömetro, 10km uutta ratikkarataa vuodessa, jne).
43. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin. (IS)
Jokseenkin eri mieltä
Olisi hyvä, jos pääomatuloista kertyisi jotain kunnallekin. Jos niitä kuitenkin verotettaisiin kunnallisveronaprosentin mukaan, pääomatuloista joutuisi maksamaan nykyistä vähemmän veroja.
44. Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille. (IS)
Täysin eri mieltä
On hyvin vaikeata ymmärtää mitä koko Suomen pitäminen asuttuna edes tarkoittaa? Tarkoittaako se jokaiselle neliökilometrille asukasta? Tarkoittaako se yhteiskunnan palveluiden yhtälaista saatavuutta ihan missä vain? Tarkoittaako se täysin elinkelvottomien alueiden asukkaiden tukemista miten pitkään vain?
45. Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle. (IS)
Täysin eri mieltä
Kännykät eivät ole ongelma, kännyköiden käyttäminen ja siitä aiheutuva opetuksen seuraamattomuus ja muut häiriöt ovat ongelma. Käyttöä voi säädellä vaikka kännykät olisivatkin luokassa mukana. Ihan vastaavasti kuin vaikkapa jalkapallojen tai pillien.
46. Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin. (IS)
Jokseenkin eri mieltä
Tasoryhmiin jakamisen sijaan on parempi kehittää opetusta siten, että kaikki pysyvät mukana. Se on arvokasta sinänsä. Tasoryhmät voivat myös pysyvästi estää oppimista, jos hetkellisesti heikosti pärjäävä joutuu kykyjään alempaan ryhmään. On parempi antaa erityisen nopeille oppijoille ylimääräisiä tehtäviä kuin eristää heidät omaan joukkoonsa ylpistymään.
47. Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa. (IS)
Jokseenkin eri mieltä
Luonnollisesti ihmiset tuntevat toisia ihmisiä ja keskustelevat asioista keskenään. Uskon kuitenkin, että jo nykyinen hallinnon avoimuus estää pahimmat hyvä veli -ongelmat. Lisättäköön avoimuutta!
48. Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt. (IS)
Täysin eri mieltä
Virat täytettäköön pätevyyden perusteeella. On kuitenkin hyvä huomata, että homogeeniset ryhmät päätyvät huonompiin päätöksiin ja tuloksiin kuin heterogeeniset. Siksi on pidettävä huolta, että useat sukupuolet ovat edustettuina kaikissa ryhmissä. Tämä onnistuu hyvin ilman kiintiöitäkin, koska Suomessa on niin paljon erilaisia päteviä ihmisiä
49. Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla. (IS)
Täysin eri mieltä
Kerjääminen on oire jostain muusta. Oireen kieltäminen lailla on erittäin typerää politiikkaa.
50. Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia. (IS)
Täysin samaa mieltä
Homogeeniset ryhmät homogeeniset ryhmät päätyvät huonompiin päätöksiin ja tuloksiin kuin heterogeeniset. Tämä pätee niin ryhmän jäsenten kulttuuritaustaan, sukupuoleen, ikään, koulutukseen että moniin muihin. Monikulttuurisuus on hyvä asia kunnalle(kin).
51. Eutanasia pitäisi sallia. (IS)
Täysin samaa mieltä
Itsemurha ei ole kiellettyä. Varmasti kuolevan kärsimysten pidentäminen ei ole ihmisen arvokkuuden kunniottamista. Jos ihminen on parantumattomasti sairas, hyvin kivulias ja haluaa kuolla, mutta ei pysty itse päiviään päättämään, eutanasia on hyvä vaihtoehto.
52. Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtua omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin. (IS)
Täysin eri mieltä
Elintavoista johtuvien sairauksien ennalta estäminen on oleellisempi kysymys kuin aiheutuneiden sairauksien hoitamisen rahoitus. On syytä kerätä haitallisista elintavoista veroina etc sen verran rahaa, että se riittää haittojen (mm. sairauksien) hoitamiseen. Korkeampi hinta myös vähentää haitallisia elintapoja.
53. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla. (IS)
Täysin samaa mieltä
Kansalaisoikeudet eivät riipu seksuaalisesta suuntautumisesta.
(Kysymys ei liity kuntavaaleihin mitenkään.)
54. Suomalaisten auttaminen olla pitäisi etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna. (IS)
Täysin eri mieltä
Ihmisten auttaminen on kiinni avuntarpeesta, ei apua tarvitsevan kansalaisuudesta, sukupuolesta, tukan pituudesta tai muusta vastaavasta seikasta.
55. Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle. (IS)
Täysin samaa mieltä
Tieteellisten tutkimusten mukaan suuret tuloerot lisäävät kaikenlaisia sosiaalisia haittoja ja tekevät yhteiskunnasta yhä vähemmän yhteiskunnan.
Kommentit