Tekstit

Näytetään tunnisteella rant merkityt tekstit.

Suomi nousuun ja nobelit plakkariin!

Kuva
Etätyössä työntekijä on parhaimmillaan. Hän voi keskittyä omaan työhönsä muiden häiritsemättä - ja työpöytää ei tarvitse vaihtaa joka päivä eikä työpöydältä siivota läppäriä ja kirjoja ja papereita kaappiin töiden lopuksi. Ja hakea niitä ja paikkaa aamuisin. On hyvä, ihan parhautta!  Kyllä on työ tehokkaampaa kuin konttorissa, jossa aina joutuu eri mestaan ja sellaisten seuraan, jotka sattuvat  viereisen sähköpöydän äärestä just tänään itselleen työpöydän löytämään.  Myös äänimaailma on kotona parempi. Ei tarvitse kuunnella toisen tiimin tyyppien puheluiden puolikkaita vaan voi kuunnella hc-punkkia repeatilla, jos siltä tuntuu, ja  ihan kaiuttimista kuten kuuluukin.  Lisäksi firman kiinteistökulut ovat minimissään. Kunpa firmat voisivat  läppäreiden hankkimisen ulkoistaa työntekijöille, niin ois parempi, säästäisi euron pari päivässä lisää. Tuottavuus per euro paranisi!  Näin se on, mutta yksi ongelma näkyy olevan. Kun kukin optimoi oman työns...

Uskonto ja tekoäly

Kuva
 “Tekoäly kehitti uskonnon”, luki klikkiotsikossa. Oli kuulemma laitettu tekoälyagentit juttelemaan ja kas, agentit olivat kehittäneet uskonnon. En valitettavasti lukenut uutista tarkemmin, mutta aion silti kommentoida.  Mielestäni ajatuksessa, että suureen kielimalliin perustuvat tekoäly voisi keksiä tai kehittää uskonnon, on sekä jotain liikuttavan naiivia että jotain pelottavan perustavanlaatuista väärinymmärrystä.  Jotta tekoäly voisi kehittää uskonnon, olisi uskonnon oltava joukko tekstejä, joita eri tavoin yhdistelmällä voisi kehittää uuden. Sitähän kielimallit tekevät: yhdistelevät olemmassaolevia tekstejä (kuvia, ääniä). Jotta kielimalli voisi kehittää uskonnon, olisi uskonnoksi riitettävä syntaksi eikä semantiikalla olisi merkitystä. Aivan kuin raamatussa tai koraanissa olennaista olisi mitä niissä lukee. Näin ei ole. Uskonto ei ole joukko tekstejä vaan inhimillinen tapa olla maailmassa, käsitellä suhdetta toisiin ihmisiin, ja erityisesti käsitellä elämän...

Hotellit vs AirBnB etc

Kuva
  Miten AirBnB etc muuttavat maailmaa? Tunnetusti AirBnB täyttää keskustojen talot turisteilla ja häätää paikalliset laidemmalle, jolloin keskustat muuttuvat instagrammattaviksi huvipuistoiksi, joissa turistillakaan ei ole kivaa vaikka postaavatkin samoista seinistä ja turistien naamoista kuvia netin täyteen. Tämä on luonnollista, koska asuntojen omistajat tienavat kuukauden vuokratulot viikossa. Pääomalle on kiva saada tuottoa enemmän kuin vähemmän. Asunnon omistajalle turistidisneylandisoituminen ei ole ainakaan lyhyellä aikavälillä haitallista. Pidempää harvempi ajatteleen. Monissa maissa poliitikot ovat kodeistaan ajettujen painostuksesta ryhtyneet rajoittamaan alustataloutta. AirBnB-asunnot on rekisteröitävä, jolloin niiden määrä on mahdollista rajoittaa. Italiassa jokaisella alustavuokrattavalla asunnolla on oma tunnisteensa, joka on kadulla ja asunnon ovessa nähtävänä. Tämä kaikki on tuttua. On kuitenkin toinenkin kehityskulku, joka on valitettava: kelvolliset huokeat hotell...

Stokastisia papaukaijoja? AI-ajatuksia.

Kuva
  Näin puistossa papukaijoja ja ryhdyin miettimään ovatko nykyiset suuret kielimallit eli LLM:t vain stokastisia papukaijoja. Mieleeni tuli muutamia keinoja miettiä asiaa. Testeiksi nämä eivät käy ilmeisistä syistä.  Ajatuskoe: jos LLM-malleille syötettäisiin kaikki musiikki ennen Straviskyn teoksia ja atonaalista käännettä, niin tuottaisiko LLM-malli Kevätuhrin kaltaista musiikkia? Vai jatkaisiko se sille syötetyn musiikin kaltaisen musiikin tuottamista? Tai: jos LLM:lle syötetään kaikki musa ennen 1970-luvun alkua, putkahtaako sieltä punkkia kajareihin? Tai: kaikki fysiikan tulokset ennen vuotta 1905, niin putkahtaako jotain suhteellisuusteorian kaltaista? Tai: jos LLM:lle syötetäisiin kaikki kirjallisuus ennen 1900-luvun alkua, millaisen kirjallisuuden se loisi? Syntyisikö Joycen Ulysses tai jotain sen kaltaista? Putkahtaisiko Kafkaa? Vapaamittaista runoutta?  Pystyykö LLM luomaan jotain laadullisesti uutta? Jos putkahtaa, hyvä. Jos ei, niin väite että LLM-m...

Suomen kilpailuetu uusiutuvassa energiassa?

Kuva
  Suomella on kuulemma erityisen hyvä kilpailuasetelma, koska meillä on tilaa uusiutuvan energian rakentamiselle. Näin monesti saa lukea lehdistä, netistä ja jopa kuulla poliitikkojen sanovan. Onko todella näin? Onko Suomella jotenkin yhtä hyvä tilanne kuin Suomea pinta-alaltaan suuremmalla Ruotsilla, jossa suurin osa väestöstä asuu Tukholman eteläpuolella ja jossa on vesivoimaa runsaasti? Tuulivoimallakin näkyvät tuottavan enemmän kuin Suomessa on voimaloita nimellisteholtaan yhteenlaskettuna asennettuna. Tai Norjalla, jossa tuulista tyhjää tilaa riittää. Plus vesivoimaa ja sen myötä sähkövarastoja, plus pumppuvoimaloille sopivia paikkoja ihan eri tapaan kuin Suomessa. Myös etelämpänä on vakavasti otettavia kilpailijoita. Espanjassa on suurin osa maasta tyhjänä, joten aurinko- ja tuulivoimaloille on siellä tilaa. Siellähän on monia kyliä tyhjinä kaupan halvalla, mihin emme sentään ole vielä Suomessa joutuneet. Aurinko paistaa ja taitaa siellä tuullakin. Italiassakin näkyy olevan t...

Spotify ja muut palvelut

Kuva
  Netissä kiertää taas vuosittainen Spotifyn “kuinka paljon kuuntelin ja mitä” meemi. Minulle siihen vastaaminen on helppoa: en kuuntele musiikkia Spotifystä muutamasta syystä. Ensinnäkin en kuuntele musiikkia ulkoillessani tai muutoin kodin ulkopuolella. Toisekseen en pidä siitä mitä Spotify on tehnyt muusikkojen tulonmuodostukselle. Kolmanneksi kotona kuuntelen joko Radio Helsingin ohjelmia ja niiden yllättävää musiikkia (jonka joku ihminen on valinnut, ei kone) ja CD-levyjä. Neljänneksi tykkään kuunnella musiikkia tuoreena, ihmisten minulle soittamana keikoilla ja konserteissa.  Spotify ei ole niin sanotusti minun juttuni.  Sama homma muidenkin muodikkaiden palveluiden kanssa. En tilaa ruokaa kotiini Woltilla tai Foodoralle melko samanlaisista syistä kuin miksi en kuuntele Spotify-musiikkia. Ensinnäkin ruoka ei roudaamalla parane, toiseksi en halua roskaa kotiini, kolmanneksi haluan maksaa aterioistani koko hinnan ateriani valmistaville, ja neljänneksi en pidä siitä, e...

Punttisali vs työnhaku, puhelinetiketti, työnhakuni tilanne

Kuva
Tylsää mutta pakollista   Työnhaku, punttisali ja hammasvälien puhdistaminen hammaslangalla - mitä yhteistä? Taulu-ravintola  No, hommia joista ei saa minkäänlaista nautintoa, joihin kuluu aikaa vaikka olisi parempaakin tekemistä. Mutta samalla hommia, jotka vaan on tehtävä ja joita ei voi ulkoistaa kuten vaikkapa siivousta ja lumitöitä ja auton ajamista. Onneksi punttisalilla tarttee käydä ja töitä hakea vain kahtena päivänä viikossa. Maanantaisin ja torstaisin. Vaikke punttisalilla käymisestä ja harjoittelusta en pidäkään, olen eläissäni käynyt ainakin 15 eri salilla ainakin kolmessa maassa. Aloitin ystäväni opastuksella sivariaikanani 1997, kävin 5 kertaa viikossa. Sittemmin olen melkein joka vuosi aloittanut uudestaan ja lopettanut. Aloitan talvella, lopetan kun sää paranee keväällä. Tavoitteena ei koska ole ollut kasvattaa isoja lihaksia vaan ainoastaan pitää yllä hyvinvointia. Mitä vanhemmaksi elän, sitä useammin salilla varmaan kannattaisi käydä, kesälläkin.  Puh...

AI, oppiminen hissipuhe ja CV:n muokkaaminen

Kuva
AI ja oppiminen  Kysymys: miksi noin kannattaisi tehdä? Jos kirjoittaa paperin 6-sivun esseen 2 tunnissa (tai toisen mainoksen mukaan 8-sivuisen 2,5 tunnissa), oppiiko mitään? Onko yliopistossa tarkoitus oppia jotain vaiko vain saada todistus? Ainakin minä MIT:ssä opiskellessani ennen AI:ta yritin oppia enkä vain saada todistusta. Oppimastani on ollut paljon hyötyä ja iloa MIT:n jälkeen. Sama juttu työelämässä: jos työntekijät kirjoittavat (sic!) AI:n avulla dokumentit ihan noin vain hetkessä, oppivatko he tai organisaatio, joka palkan maksaa, mitään? Onko organisaation oppimisella enää mitään merkitystä? Riittääkö että työntekijät yksin kodeissaan AI:n avulla minimiuurastuksella tuottavat dokumentteja? Jos tuotekehityksessä noin vain AI:n avulla tehdään dokumentaatio, speksit ja muut, niin syntyykö siinä muuta kuin suorituksia? Syntyykö markkinoilla pärjääviä tuotteita, joita asiakkaat haluavat ostaa mieluummin kuin kilpailijoiden? Vai ovatko kilpailijatkin AI-firmojen bulvaanej...

Dronemuuri on vaarallinen - metaforana

Kuva
Suomi ja EU ovat aikeissa rakentaa itäisille rajoilleen droonimuurin suojaksi Venäjän drooneilta. Muurin yksityiskohdat ovat tietenkin yhä epäselvät, kilpailutuksia ei ole aloitettu, mutta metaforana droonimuuri on vaarallinen. Jo aiemmissa sodissa yhdessä paikassa olevat muurit ovat osoittautuneet vaarallisiksi. Muuri on mahdollista kiertää, ja muurin taakse päässyttä ei pidättele mikään. Muuri on yhdessä paikassa, joten vihollinen tietää missä se on. Yhdessä paikassa olevan muurin vahvuus on helppoa selvittää, minkä jälkeen sen murtamiseen on mahdollista kehittää välineet. Muuri luo myös kuvan, että vihollisen droonit olisi mahdollista pysäyttää muurin eteen, siis vihollisen omalle alueelle, ja ettei muurin tällä puolen olisi huolen häivää. Vihollisen droonit pääsevät varmasti muurista läpi tai voivat kiertää sen. Mitä sitten teemme? Mitä jos vihollinen lähettää niin monta droonia, että muuriin tulee reikä? Mikä voisi olla parempi metafora kuin muuri?

Ikä vai Zeitgeist?

Kuva
  Ikä vai Zeitgeistko minua vaivaa? Ennen, siis nuorena, olin innoissani kun rahaa oli pankissa (tai kotona seteleinä sossua piilossa) sen verran, että saatoin kuukauden matkustella. En miettinyt sen pidemmälle, luotin että rahaa löytyy jostain matkan jälkeen lisää. Aina sitä jostain löytyi! Nyt tilillä on rahaa usean kuukauden matkoihin. Ei ole mitään syytä huolestua, objektiivisesti voisin ottaa lungisti vuosia. Vaan ei. Subjektiivisesti olen huolissani. Pelkään, että en enää saakaan lisää rahaa, en pääse enää töihin. Huolestuneena aamusta aloitan päiväni. Mistä tämä johtuu? Kokemusta ja osaamistakin on enemmän kuin ikänä, pystyisin tuottamaan töissä asiakkaille ja työnantajalle enemmän arvoa kuin ikinä (per aikayksikkö eli per palkkaeuro). Olenko vanhentuessani tullut varovaiseksi ja pelokkaaksi? Vai onko ajassamme vallitseva epätoivo pilannut minut?

Puut nurin tai sitten ei

Kuva
Puut. Ne ovat tärkeitä ja niitä netissä esim Pelastetaan Helsinki -ryhmässä puolustavat monet kovasti. Yhdenkin puun kaataminen pyöräbaanan tai kerrostalon vuoksi on kamala asia, synti ja väärin. Jos sen sijaan puita kaadetaan omakotitalotontilta, niin se on aivan OK. Jos puita joudutaan kaatamaan autotien tai parkkipaikan rakentamisen vuoksi, niin sehän on enemmän kuin OK, koska liikennettä ei saa haitata ja ilmainen pysäköinti jo Raamatussa mainittu kansalaisoikeus. Sitten jos puita kaadetaan ihan hehtaarikaupalla ja roudataan sellutehtaalle ja sieltä selluna Kiinaan, niin Suomi elää metsästä ja avohakkuiden vastastajat ovat kommareita, jotka eivät muuta tee kuin vihreitä. Puista on moneksi. ps. Sama juttu pätee kallioihin. Niitäkin saa tuhota mielen määrin, kunhan ei baanan tai kerrostalojen rakentamisen vuoksi.

Talvi saapuu ja pyöräilyskene sekoaa!

Kuva
  Mistä tietää talven saapuneen? No siitä, että pyöräilyskenessä alkaa jokavuotinen paasaus siitä, että heijastimet ovat vähän silleen turhia, koska autoilijoiden velvoliisuus on nähdä eikä heijastimia Italiassakaan vaikka pimeää sielläkin. Sitten ihan kohta alkaa valitus, että mun 5600€ erikoishieno hiilikuituinen maantiepyörä ihan heti ruostui pilalle kun ekan kerran suolaa laitettiin pyörätielle siinä mun pitkällä 5km työmatkallani, jota ei voi muullaisella pyöräillä polkea. Niin ja vaatteetkin menee pilalle suolavedestä, koska lokasuojat ovat ihan no-no. Lisäksi hiekoitussepeli on ihan turhaa ja vääränlaista, koska se helposti puhkaisee keveät kisarenkaat, jotka ovat ainoat, joilla pärjää itsensä kanssa työmatkatempossa. Pistosuojaus on nääs harhaoppisten keksintö. Työmatkalle ei voi lähteä viittä minuuttia aiemmin talvella, koska kaupungin pitää pitää pyörätiet sulina ilman suolaa ja sepeliä. Ja siinä samassa muistetaan mainita, että vain nössöt laittavat takavanteelle nastare...