Ylämäkisokeutta
Ylämäet ovat petollisia. Varsinkin loivat ylämäet ovat hyvin petollisia. Kun loivaa ylämäkeä on jatkunut jonkin aikaa, ehkäpä alle kilometrikin riittää, mäen näkeminen ylämäkenä ei ole enää helppoa. Mäki alkaa näyttää tasaiselta. Pyörä kulkee huonosti, hengistys puuskuttaa, mutta tie näyttää tasaiselta. Välillä tie näyttää jopa alamäeltä, ja tekee mieli lopettaa polkeminen. Ei kulje niinkään. Silti silmä ei huomaa ylämäkeä, joten aivot alkavat etsiä vikaa polkemisen raskauteen pyörän rikkoutumisesta, tahmeasta pinnoitteesta, vääränlaisesta aamiaisesta tai yleisestä terveyden pettämisestä. Edes taaksepäin katsominen olan yli ei auta. Tasaiselta näyttää sielläkin. Vastaantulijoiden kevyt pyörittelyä ei sekään kerro mitään ylämäkisokealla. Vastaantulijoillahan on paremmat fillarit ja parempi kunto, siksi he niin kevyesti tasaisella jaksavat. Ainoa mikä auttaa, on kääntyä hetkeksi takaisin päin ja huomata alamäki. Kovin usein niin ei viitsi tehdä edes retkellä, kisoista puhumatt...