Mane

Marraskuu 2022 · 4 Facebook-päivitystä, joista 3 ryhmissä 17.11.–27.11.2022 Marraskuun 1.–15. päivän päivitykset ovat tekstissä Marraskuu 2022 Facebookissa. Torstai 17.11.2022 klo 11.48 · ryhmässä Maata pitkin matkustavat Ruotsissa junat Tukholmasta Köpikseen ovat ihan täynnä. Sama takaisinpäin. Osaako joku sanoa miksei vuoroja lisätä? Nyt junia menee tunnin välein. Luulisi, että niitä voisi mennä puolen tunnin välein. Vai onko raiteilla kapeikkoja, jotka estävät? Voisiko junia muuttaa kaksikerroksisiksi? Pidentää? Onko vaunujen saatavuus heikko tai toimitusajat olkiluotomaisia? Vai onko kyseensä jokin SJ:n liikkeenjohtoon liittyvä erikoisuus, jonka vuoksi junavuorojen lisääminen ei ole mielekästä? Sunnuntai 20.11.2022 klo 9.47 Vähitellen taas kuntoa paremmaksi. Ensin tunti fillarilla, 45 minuuttia puntteja ja lopuksi 45 minuuttia wattbikellä. Kunto on kesästä romahtanut, mutta sittenpähän pääsen nauttimaan kunnon kohentumisesta. Tavoitteenani on olla kesäkuussa erittäin...

A good day to die & Haaveiden kääntöraide Neljättä kertaa järjestettävä yhteiskunnallisten elokuvien tapahtuma Kettupäivät houkutteli minut Cinema Orioniin katsomaan kaksi raiteisiin liittyvää lyhytelokuvaa.  Ensin näin Aleksi Pohjavirran dokumentin A good day to die. Se kertoo Billystä, omien sanojensa mukaan Suomen ainoasta junapummista eli ihmisestä, joka matkustaa salaa tavarajunien kyydissä. Amerikassa tämmöinen matkustaminen on ollut ensimmäisistä tavarajunista asti yleistä. Suomessa on ilmeisesti ainakin nykyään muitakin keinoja matkustaa ja etäisyydetkin melko lyhyitä.  Elokuva seuraa Billyn matkaa jostain Imatralle ja takaisin. Matkalla mukana on ohjaaja ja kuvaaja ja muutama graffitimaalari. Matkasta on glamour kaukana: ensin junaa pitää odottaa, sitten väistellä vartijoita, sitten päästä junan kyytiin ja lopuksi ahtaasti tukkikuorman vieressä matkata jonnekin, Billyn sanojen mukaan “ihan sama minne”. Vähän sellaista setämiesten seikkailua, kiinnostavaa tottakai....

  Tyylikkään köyhäilyn taito - Kreivi Alexander von Schönburg Kreivi Schönburgin suku on harjoitellut tyylikästä köyhtymistä ja köyhäilyä jo 500 vuoden ajan. Taannoin heillä oli linnoja, mutta vuosisatojen aikana viholliset ja lopulta toisen maailmansodan jälkeen kommunistit veivät linnat ja rahat.  Kreivi itse oli 1990-luvulla menestynyt lehtimies Berliinissä, ajoi kalliilla autolla, pukeutui muodin mukaisiin vaatteisiin, söi ulkona ja maksoi kuntosalifirmalle kuukausimaksu. Sitten hän sai potkut ja ryhtyi freelanceriksi. Tulot putosivat, mutta hetken totuttelun jälkeen onnellisuus lisääntyi ja stressi väheni.  Näistä omista ja köyhtyneiden sukulaistensa  kokemuksista kreivi on kirjoittanut opaskirjan. Siinä hän käy läpi ihmiselämän, tai ainakin keskiluokkaisen, koulutetun ja eurooppalaisen,  kannalta olennaisimmat asiat: rahan ansaitsemisen, kodin, kuntoilun, auton, lomat, vaatteet, kulttuuritapahtumat, lasten kasvatuksen ja shoppailun. Kullekin näistä elämäna...

Herrojen Houseago, Cave ja Pitt yhteinen taidenäyttely (We) sai avajaispäivänään paljon julkisuutta. Harva tuntee (tai niin luulen ainakin) Houseago, muttta melko moni Cave ja liki kaikki ovat nähneet Pittin valkokankalla tai telkkarissa tai puhelimessaan. Housego on keksinyt yhteisnäyttelyn uudestaan ja pyytänyt kaverinsa mukaan omilla veistoksillaan. Lippujen menekki lienee taattu - onneksi museokortilla pääsin tavallaan ilmaiseksi näyttelyyn.  No, mitä siellä sitten oli? Houseago oli tuonut näyttelyynsä suuria patsaitaan, osa niistä punapuusta moottorisahaveisettyjä (suomessa männystä moottorisahaveistettyjä pidetään maaseudun ITE-taiteena), osa monimukaisemmin rakenettuja ihmishahmoja, olipa siellä iso pöllökin ja koko joukko maalauksia.  Yksikään Houseago teos ei erityisemmin puhutellut minua. Vaikkapa Matti Kalkamon RAW-näyttelyn veistokset olivat vavahduttavampia, ajatuksia ja tunteita herättävämpiä. Houseagon teokset tuntuivat vaativan seurakseen kertomuksia taiteilija...

  Italialaiset ja espanjalaiset ostavat Mäntän asunnot! Vai ostavatko? Miksi ostaisivat? Ilmastonmuutos etenee. Kairon kokouksen epäonnistumisen jälkeen 2,5 asteen lämpeneminen on hyvin todennäkköistä. Se tekee eteläisen Euroopan kesistä tuskallisen kuumia. Kesät ovat siellä jo nyt ahdistavia, 40 asteen lämmöt yleisiä. Samaan aikaan Suomessa on maaseutu pikkukaupunkeineen tyhjenemässä. Asuntojen hinnat ovat romahtaneet ja ovat yhtä halpoja kuin Italian ja Espanjan maaseudulla. Kuumuuspakolaiset voivat ostaa halvalla asunnon ja viettää siellä kesän etätöissä.  Tämä olisi tavallana vastaavaa kuin jo 1800-luvulla brittien ja intialaiset eliitin kesämuutto Delhistä Himalajan viileyteen Shimlaan. Nyt saattaisi olla hyvä idea ryhtyä valmistautumaan ulkomaalaisten kesäasukkaiden vyöryyn. Siihen voisi valmistautua myös varmistamalla, että Baltian läpi saataisiin junat kulkemaan sukkelasti, koska ilmastonmuutoksen pakeneminen lentokoneella on hieman typerää.

Esa Eloranta Roihuvuoren HRH:ssa  Roihuvuoren HRH:ssa eli Hard Rock Housessa järjestetään sunnuntaisin mielenkiintoisia keikkoja. Paikalla on aina East Roots House Band eli nykyisin Tero Pulkkinen (jonka soittotaitoa en väsy ihmettelemään, mies soittaa kitaraa, koskettimia ja haitaria suvereenisti) kavereineen. Aiemmin kokoonpano oli pitkään Janne Haavisto, Tero Pulkkinen, Saara Metsberg, Tuomas Metsberg, Sami Pitkämö.  Ensin House Band soittelee omiaan, yleensä bluesia, tunnin verran. Pienen tauon jälkeen noin kello 20 lavalle nousee päivän vierailija, joka on valinnut kymmenisen omaa lempibiisiä (muiden, ei omiaan).  Tämä on kiinnostava konsepti. On kiva kuulla missä kunkin vierailijan musiikin juuret ovat. Joskus ne ovat ilmiselvät: Jiri Nikkisen tietenkin Beatlesissa. Joskus vähemmän.  Eilen vierailijana oli Esa Eloranta, jolla (kuten kaikilla vierailijoilla) on pitkä ura takanaa ja josta minä en ollut koskaan kuullut. Hänen lempiartistinsa on Bruce Springsteen. ...

  Via Tribunali  Olen jo pitkään, siis jo aikana ennen koronaa, haaveillut Via Tribunalin pitsoista. Ne ovat saaneet niin hyviä arvosteluja ja pizzeriasta leijuu kadulle herkullinen tuoksu. Tänään viimein rohkaistuin ja astuin ravintolan ovesta sisään. Olin nälkäinen eikä Kino Engelin läheltä löytynyt muutakaan paikka syödä ja paeta kylmää säätä.  Via Tribunalin tila on viihtyisä, melko valoisa. Pöytiä on parikymmentä, tarjoilijoita liikuskeli tilassa 7, pizzauunin ääressä hääräsi kaksi kokkia, keittiössä muutama kaveri pilkkoi pizzoihin täytteitä ja koemaisteli ravintolan antimia. Hyvin näyttivät maistuvan.  Hyvin maistui minullekin. Tilasin ainoa tarjolla olevan vegaanipizzan, jonka ainesosat ovat “Vegaaninen Béchamel, Herkkusieniä, punasipulia, Perunaa, Chiliä, Valkosipuliöljyä”. Pizzan pohja oli hyvin ohut, sen reunat pullean pehmeät. Täytteet sopivat erinomaisesti yhteen, kokonaisuus oli pehmeä ja mieto ja samalla chilin ja valkosipulin ansiosta pikantin tulinen...

  The Dybbuk, or between two worlds / Michal Waszynski  Juutalaisessa perinteessä dybbuk on ruumiista irtaantunut sielu, joka valtaa jonkun elävän, usein vastentahtoisesti naimisiin menossa olevan nuoren naisen. Tähän tarinaan perustui tänään Helsingin ensimmäisillä Silent Jewish Film Festivaleila esitetty elokuva vuodelta 1937. Elokuvan juoni käy ilma oheisesta kuvasta.  Elokuva oli erinomainen, hieno esimerkki viime vuosisadan alkupuolen experssionismistä. Erityisesti hääkohtaus on uskomaton kombinaatio Staravinkyn Kevätuhria, elokuvia Metropolis ja Nosferatu. Nerokasta, kulmikasta tanssia, alkuvoimaisia ilmeitä, voimasta musiikkia. Elokuva kannattaa nähdä jo pelkästään tämän yhden kohtauksen vuoksi.  Elokuvasta tuli myös mieleen paljon myöhemmin kuvattu Plan 9 from outer space, koska molemmissa on haustausmaakohtauksia, joissa pahvihautakivet huojuvat.  Historialliselta kannalta elokuva opetti paljon 1800-luvun juutalaisten kulttuurista ja tavoista. Elämä on ...

Laura Lehtola on yhdessä ohjaaja Milja Sarkola dramatisoinut romaaninsa Minä valitsin sinut. Luin kirjan heti tuoreeltaan ja pidin siitä kovasti. Kirja päästi minut sisälle maailmaan, josta en paljon tiennyt eli nuorten lesbojen elämän, onnen ja ongelmien pariin 1990-luvulta aina nykypäivään asti. Lehtolan dialogi on tarkan humoristista, kussakin ajassa olevaa ja silti välttää niin monen nykykirjailijan hotakaismaisuudet.  Odotin siis näytelmältä paljon, toivoin sen olevan vähintääkin kirjan veroinen. En pettynyt. Kirjan tarina ja henkilöt on saatu siirretyksi näyttämölle raikkaina, tunnistettavina. Näyttämön pyörivän lattian avulla kirjan kohtaukset tulevat katsojan lähelle, aina välillä näyttämöllä on menossa useampi kohtaus samaan aikaan, samaan tapaan kuin elokuvissa joskus on valkokankaalla useita kuvia. Erityisesti vaikutuin kohtauksesta, jossa pääosassa oleva lesbopari kohtaa ennakkoluuloja - ne tulevat vastaan pyörivällä näyttämöllä perätysten.  Tarina on seuraavanlain...

Helsingin Sanomat, Mielipide, 19.11.2022 Helsingin kaupungin palkanlaskenta on ollut sekaisin huhtikuussa lähtien. Sarastian toteuttama uusi järjestelmä on maksanut palkkoja satunnaisesti liikaa, liian vähän ja väärinä kuukausia, ja joskus ei lainkaan. Ongelmat eivät kuitenkaan rajoitu maksettuihin tai maksamattomiin palkkoihin ja niiden korjaamiseen. Palkkatiedot pitää näet siirtää tulorekisteriin, josta ne siirtyvät verotuksen, työttömyystuen, Kelan etuuksien, päiväkotimaksujen ja ties minkä laskennan lähtötiedoiksi. Nyt tulorekisterissä on virheellisiä tietoja. Helsingin kaupungin työntekijä ei voi korjata tulorekisterin virheellisiä tietoja. Korjaaminen on kaupungin tehtävä. Korjaamisella on kiire, koska verovuosi loppuu pian. Jos tulorekisteriin päätyneitä virheitä ei korjata, monen kaupungin työntekijän elämä muuttuu hyvin hankalaksi ensi vuonna. Kaupunki myös menettää kymmeniä miljoonia euroja työntekijöiden käyttäessä työaikaansa virheellisten tietojen korjaamiseen – sitä...

Sodankylän elokuvajuhlat järjesti jo toista kertaa yhdessä Karkkilan Kino Laikan kanssa leffafestarin. Tarjolla oli kolme elokuvaa aikuisille ja yksi lapsille. Karkkilaan on 63 kilometriä, joten sinne tarvitaan kuljetus, jonka tarjosi Karkkilan kaupunki. Matkan aikana leppoisa kaupunginjohtaja viihdytti elokuvan ystäviä kuntalakiaiheisella tietokilpailulla. En pärjännyt.  Karkkilan ruukkialueelle on remontoitu elokuvateatteri, baareja, kirjasto ja kaupungintalo. Elokuvateatteri on satapaikkainen ja oikein viihtyisä.  Näin kolme elokuvaa. Audrey Diwanin realistinen aborttidraama Happening teki suuren vaikutuksen. Siinä nuori yliopisto-opiskelija huomaa tulleensa raskaaksi 1960-luvun Ranskassa. Abortti on vankilarangaistuksen verran laiton. Opiskelija jää siksi aivan yksin. Hän on päättänyt jatkaa opintojaan, valmistua kirjailijaksi, ja siksi hänen on päätettävä raskautensa. Ystävät eivät auta vaikka ovatkin olevinaan edistyksellisiä ja rohkeita. Ensin hän etsii neuvoja kirjoist...

Millaista on ollut elämä Suomessa 1850-luvulta sisällissotaan asti? Millaista on ollut olla nainen ennen ehkäisyä, miesten hallitsemassa maailmassa? Miten ihmiset sairastivat, miten he käsittivät sairauden, miten selvisivät suruistaan? Miten Suomen ensimmäinen kansalaisopisto perustettiin Espooseen ja miten se sai vaikutteita Tanskasta ja Ruotsista? Lundbergin uusi kirja kertoo kaikista näistä asioista ja paljosta muusta.  Kirjaa voi lukea monella tavalla. Se on ilmeisesti historiallisesti pätevä, joten sitä voi lukea historiallisten faktojen kokoelmana. Sitä voi lukea myös sukutarina, kolmen sukupolven elämän kuvauksena. Kirjaa voi lukea myös kansallishengen ja myös naisten vapautuksen ylistyksenä. Kirja on erinomainen myös aivan vain juonellisena kertomuksena, taitavasti kirjoitettu.  Kirja alkaa kolmen viiden naisen muuttomatkan kuvauksella. He ovat jääneet ilman elantoa Vaasan palon jälkeen 1952 ja päättävät kävellä Helsinkiin työtä etsimään. Matka on vaikea, vain kolme pä...

Marraskuu 2022 · 71 Facebook-päivitystä 1.11.–15.11.2022 Tiistai 1.11.2022 klo 8.11 Olen nyt laajentanut työhakuani ja hakenut työpaikkoja Tukholmasta, Münchenistä ja Helsingistä. Olisi oikeastaan aika nastaa tehdä vuorokuukausin töitä Suomessa ja ulkomailla. Saapa nähdä miten meikä-äijän käy! klo 9.20 · 2 kuvaa Tänä vuonna lokakuussa kulutimme sähköä 79kWh, viime vuonna 103. Keskiteho siis noin 33W pienempi, tai 23%. Jos jokainen kotitalous tekisi saman, niin sähköpulan uhka pienenisi. Ei ollut edes vaikeaa. Lähinnä pidimme huolen, että pesimme vain täysiä kokeellisia tiskejä ja pyykkiä. Ja ostimme uuden A-luokan pesukoneen edellisen D-luokan koneen hajottua kokonaan. klo 14.04 · 1 kuva Nyt olisi gurulle töitä. Tartte olla matriisiogranisaatiossa ollut tiimipomona, kehittänyt web-sovelluksia ja osata kaikki tietokantateknologiat. Sitten pitää olla hyvä kokonaisarkkitehti ja sitten vielä osata pankkijärjestelmät kuin omat taskunsa. Ja nämä kaikki vielä todistattevasti. ...