Sodankylä kylässä Kino Laikassa Karkkilassa
Sodankylän elokuvajuhlat järjesti jo toista kertaa yhdessä Karkkilan Kino Laikan kanssa leffafestarin. Tarjolla oli kolme elokuvaa aikuisille ja yksi lapsille. Karkkilaan on 63 kilometriä, joten sinne tarvitaan kuljetus, jonka tarjosi Karkkilan kaupunki. Matkan aikana leppoisa kaupunginjohtaja viihdytti elokuvan ystäviä kuntalakiaiheisella tietokilpailulla. En pärjännyt.
Karkkilan ruukkialueelle on remontoitu elokuvateatteri, baareja, kirjasto ja kaupungintalo. Elokuvateatteri on satapaikkainen ja oikein viihtyisä.
Näin kolme elokuvaa. Audrey Diwanin realistinen aborttidraama Happening teki suuren vaikutuksen. Siinä nuori yliopisto-opiskelija huomaa tulleensa raskaaksi 1960-luvun Ranskassa. Abortti on vankilarangaistuksen verran laiton. Opiskelija jää siksi aivan yksin. Hän on päättänyt jatkaa opintojaan, valmistua kirjailijaksi, ja siksi hänen on päätettävä raskautensa. Ystävät eivät auta vaikka ovatkin olevinaan edistyksellisiä ja rohkeita. Ensin hän etsii neuvoja kirjoista, yrittää itse. Viimein hän saa puistossa keskellä yötä salaa vinkin puoskarista. En kerro tarkemmin. Elokuva perustuu vuoden 2022 Nobel-palkinnon saaneen Annie Enauxin kirjaa.
Jonas Selberg Augustsénin ruotsinsuomalaisista kertova Päivä ilman yötä oli ”melkein kotimainen”, kun dialogikielenä on suomi. Tapahtumat sijoittuvat Ruotsiin juhannuksena. Episodimainen elokuvat kertoo eläköityvästä rekkakuskista ja hakkuita vastustavien nuorten taistelusta metsäkombinaattia vastaan. Maisemat ovat kauniit, tapahtumat traagisen huvittavia. Elokuvasta jäi kuitenkin hajanainen fiilis, tapahtumat eivät oikein liity toisiinsa, edes samalle henkilölle tapahtuvat. Ehkä elämä on sellaista.
Kolmantena elokuvana näin Suomen ennakkoensi-illan. Amerikankorealaisen Kogonadan runollisen kaunis, futuristinen perhedraama After Yang kertoo perheestä, joka on epämääräisessä tulevaisuudessa adoptoinut lapsen Kiinasta ja ostanut sille seuraksi robotti-ihmisen. Robotti menee rikki ja sen korjaamisyritykset vievät perheen miettimään kehittyneiden robottien ja ihmisten suhdetta, ihmisyyden olemusta. Robotti on nauhoittanut salaa elämäänsä (tai kokemiaan tapahtumia). Käy ilmi, että robotti on rakastunut klooniin, joka ikävöi robottia. Elokuva ei kerro tarkasti mikä klooni on, ehkä jonkinlainen ihmisen kopio, siis ihmisempi kuin robotti. Elokuva on äärettömän kaunis, hidas, koskettava.
Minifestarit olivat kiva kokemus. Menen ensi vuonnakin, jos festarit kolmatta kertaa järjestetään.
Kommentit