Mane

Salanimellä Antero Harris kirjoittavan filosofian tohtorin esikoisteos Post Festum tuo jo heti alkusivuilla mieleen merkittäviä vertailukohtia, samankaltaisia ääni. Kieli on suomalaiseksi kirjailijaksi harvinaisen monipuolista, ilmavaa, kaunis, rytmi hivelee lukijan korvia. Tavassa kertoa on jotain hyvin samanlaista kuin Joel Haahtelan romaaneissa, joskin Harris on monisanaisempi.  Vaan jos Haahtela on merkittävä vertailukohta, niin vielä maineikkaampiakin lukijan mieleen tulee, myönteisessä mielessä. Kirjan päähenkilö Ari Valli on selvästi hyvin perehtynyt filosofiaan vaikkei hänen koulutustaustastaan juuri kerrota. Valli työskentelee instituutissa, ilmeisesti on akateeminen. Hänen on myös kertoja. Hän viittaa tuon tuostakin Sartreen ja Camus’iin, toki muita filosofeja unohtamatta (Descartes, Hume, Berkeley, Sokrates, Aristoteles ja Beauvoir ainakin). Hän on kuin Sarten Inhon päähenkilön moderni ruummillistuma. Ja niin hän matkustaakin ympäriinsä. Kirja alkaa Haagissa, pistäytyy u...

Helsingin työväenopisto on yksi kaupunkimme helmistä ja tärkeimmistä kulttuurisista instituutioista. Se järjestää kursseja kaupunkilaisten opiksi ja huviksi. Päivällä ja arkisin työväenopistossa voi käydä opiskelemassa kieliä, kuulemassa luentoja ajankohtaisista ja historiallisista aiheista, tavata kirjailijoita haastatteluiden yhteydessä. Iltaisin työväenopisto järjestää kursseja myös ulkona, luontoretkiä ja arkkitehtuurikävelyitä. Kaikki ovat tervetulleita, myös ja erityisesti maahanmuuttaja oppimaan kieltä ja kulttuuriamme. Me suomalaiset voimme kielikurssien ja luentojen kautta saada näkymiä muihin maihin vaikkei meillä olisikaan mahdollisuutta matkustaa. Ja opettaahan työväenopisto dreijaamaan, kokkaamaan ja ompelemaan.  Vaan ei siinä vielä kaikki. Työväenopistossa on myös teatteriopetus. Koska teatteria ei voi tehdä ilman yleisöä, tai edes olla ilman yleisöä, järjestävät teatteriaiheiden opiskelijat tilaisuuksia, joissa yleisö pääsee mukaan.  Eilen pyhäinpäivänä teatteri...