Marraskuu 2022 Facebookissa
Marraskuu 2022 · 71 Facebook-päivitystä 1.11.–15.11.2022
Tiistai 1.11.2022
klo 8.11
Olen nyt laajentanut työhakuani ja hakenut työpaikkoja Tukholmasta, Münchenistä ja Helsingistä.
Olisi oikeastaan aika nastaa tehdä vuorokuukausin töitä Suomessa ja ulkomailla.
Saapa nähdä miten meikä-äijän käy!
klo 9.20 · 2 kuvaa
Tänä vuonna lokakuussa kulutimme sähköä 79kWh, viime vuonna 103. Keskiteho siis noin 33W pienempi, tai 23%. Jos jokainen kotitalous tekisi saman, niin sähköpulan uhka pienenisi.
Ei ollut edes vaikeaa. Lähinnä pidimme huolen, että pesimme vain täysiä kokeellisia tiskejä ja pyykkiä. Ja ostimme uuden A-luokan pesukoneen edellisen D-luokan koneen hajottua kokonaan.
klo 14.04 · 1 kuva
Nyt olisi gurulle töitä. Tartte olla matriisiogranisaatiossa ollut tiimipomona, kehittänyt web-sovelluksia ja osata kaikki tietokantateknologiat. Sitten pitää olla hyvä kokonaisarkkitehti ja sitten vielä osata pankkijärjestelmät kuin omat taskunsa. Ja nämä kaikki vielä todistattevasti.
Niin ja pitää vielä olla sujuva riskienhallinnan ja laadunvarmistksen ja liiketoiminta-analyysin ammattilainen.
Eli kokonaisten osaston hommat pitää osata.
Ei varmaan ole kiva duuni tämmöinen!
klo 14.47
Jos joskus aloitan jonkin kirjoitukseni sanalla "sisältövaroitus", viekää minut pöpilään pariksi viikoksi.
klo 16.14 · 1 kuva
Marraskuun ensimmäinen. Näkymä Matinsillalta Vanhankaupinginlahdelle.
#sea #sun #sunset #november #helsinki #finland
klo 17.24 · 1 kuva
Naisten selli nro 3 / Kira Jarmysh
Anja osallistuu korruptionvastaiseen mielenosoitukseen Moskovassa ja joutuu pidätetyksi. On vuosi 2018. Mielenosoittamisesta normaali rangaistus on 10 päivää pidätyskeskuksessa, jonne Anja joutuu yhden putkassa viettämänsä yön jälkeen. Oikeudenkäynti on kafkamainen, pitkähköt kuulemiset ja niiden jälkeen parissa minuutissa kirjoitettu tuomio, jokaiselle sama.
Pidätyskeskus on kirjan päänäyttämö. Anja sijoitetaan selliin, jossa on 5 muuta naista, kukin pienistä rikkeistä tuomittuna. Joku on ajanut kortitta, toinen vastustanut poliisia ja joku prostituutiosta jäänyt kiinni. Naiset tutustuvat vähitellen toisiinsa, elävät pidätyskeskuksen sääntöjen ja tapojen mukaan, odottavat ruokailuita, pummaavat tupakkia naapurisellistä. Vähitellen Anja ja hänen kauttaa lukija tutustuu naisten elämiin, joista muodostuu kuvaus Venäjästä ja elämästä Venäjällä 2010-luvulla. Elämä on absurdia, satunnaista, välillä on rakkautta, välillä ja usein kännissä väkivaltaa.
Anjan päivät kuluvat, hän muistelee elämäänsä ja erityisesti ihmissuhteitaan yliopistossa ja sen jälkeen työpaikalla ulkoministeriössä. Lukijana pääsemme mukaan nuorten elämään Venäjällä. Se on yllättävän samanlaista kuin nuorten elämä oli Suomessa ja yliopistomaailmassa 1990-luvulla, nettiä lukuunottamatta. Putin ja Venäjän poliittinen sekaannus on taustalla, mutta ei kovin usein varsinaisesti vaikuta Anjan ja hänen ystäviensä ja rakastajiensa elämään.
Kirja on sujuvasti kirjoitettu, sitä lukee mielellään, sympatiaa hahmoja kohtaan tuntien. Käännös on myös huomaamaton.
klo 17.33 · 1 kuva
No nyt ois kerrankin haastava (eli ongelmia täynnä oleva) homma tarjolla: Helsingin kaupungin henkilöstöpolitiikan johtaja! Erityisesti pitäisi uudistaa palkkapolitiikka.
En aio hakea! Hae sinä. Ei lopu haasteet eikä ongelmat. Ei meinaan ole Sarastiakaan kondiksessa helmikuun alussa, jolloin pitäisi uuden johtajan tarttua toimeen!
Keskiviikko 2.11.2022
klo 9.24 · 1 kuva
Taas sai valtio minulta haluamansa ja karenssin uhalla vaatimansa 4 työhakemusta. Aikaa hakemiseen ja raportointiin kului aamulla sängyssä köllötellen kännykällä naputellessani 13 minuuttia.
En raportoi valtiolle yksityisiltä hakemiani töitä. Niitä on paljon enemmän.
klo 9.47 · 1 kuva
En varmaan ole vielä kovin vanha, koska en tajua miksi ihmiset haluavat tietää ja päättää mihin heidät haudataan. Eihän sillä ole kuolleelle merkitystä. Kuollut on kuollut eikä hänellä ole tietoisuutta.
Jälkeenjääneille sen sijaan vainajan hautapaikalla on merkitystä, koska hehän haudalla vierailevat. Siksi haudan on hyvä olla helposti saavutettavissa.
klo 12.18
Uusi pesukone on mainio: linkoaa vaatteet niin kuivaksi, että keinokuituiset vaatteet voi pukea ylle suoraan koneesta ja lähteä ulkoilemaan.
Tekniikka on ihmeellistä!
klo 19.04 · 1 kuva
Tämä kuva kertoo miksi pyöräily kulkumuoto-osuus junnaa paikallaan Helsingissä. On meinaan hidasta tämä verkoston rakentaminen.
ping Sami Kuusela
klo 19.20
https://yle.fi/uutiset/74-20003051
Esko Aho, diktaattorien pikku apulainen.
klo 19.34 · 1 kuva
Hurjaa! Ensin on jo eletty parisuhdearkea ja sitten vasta rakkaus iskee kuin salama!
Torstai 3.11.2022
klo 15.37
Jos työhaastattelujutustelussa saa kuulla, että "everyone here wants to talk to you, when do you have free time", niin siitä tulee hyvä mieli. Eikä sanoja ollut amerikkalainen.
klo 16.32
Kun aloitan taas palkkatyöt, milloin se sitten tapahtuukaan, niin palkitsen itseni tilaamalla lehtiä. Haluan tilata ainakin seuraavat:
1. Rouleur
2. Granta
3. London Review of Books
4. NY Review of Books
5. Index on Censorship
6. Suomen Kuvalehti
On päässyt tilauksen loppumaan tämän vuoden aikana matkustellessa.
klo 22.02 · 1 kuva
Olen elänyt seitsemällä vuosikymmenellä. Olen myös istunut lukemassa samalla tuolilla saman pöydän ääressä Kansalliskirjaston eteläsalin ylimmällä parvella neljällä vuosikymmenellä. Aion jatkaa kirjastossa lukemista.
Perjantai 4.11.2022
klo 6.50 · 1 kuva
Eläkkeelle mulla aikaa saman verran kuin vuoden 2015 lokakuuhun. Ei todellakaan kauan! Hitto mä oon huomaamattani elänyt vanhaksi.
Toi osittainen eläke plus konsultin hommat vaikuttaa kyllä houkuttelevalta. Silloinhan voi hyvin matkustaa 4-5 kuukautta vuodessa ja työskennellä loppuajan. Tarttee ruveta muutaman - ehkä viiden - vuoden päästä hommaamaan sopivaan konsulttiduunia.
klo 8.19 · 1 kuva
Ihanaa perjantaita, ystävät. Olkoon kahvinne kuumaa ja aamiaisenne herkullinen.
klo 8.47 · 1 kuva
Luskelen vakoojakirjaa. Uskomatonta miten pahasti ja paljon CIA ja MI6 ovat voineet mokailla. Ja BND myös. Ja Mossadin edeltäjä. Plus toki Ruotsi munaili joukon jatkona. Suomea kirjassa ei mainita.
Venäläisiset soluttivat omia vakoojiaan kaikkien läntisten tiedustelupalveluiden sisään, korkeille paikoilla, saivat 1945-1961 kaiken tiedon lännen aseista, suunnitelmista etc. Ja lännen tiedustelupalvelut kiistelivät keskenään, riitelivät, paranoidisti etsivät myyriä joukostaan ihan vääristä paikoista. Ihan vaan ylpeyttään ja itsepäisyyttään.
Toivottavasti osaavat nykyisin edes pikkaisen paremmin hommansa.
klo 11.18 · 1 kuva
Mitähän tämäkin pöhinäpuhe oikein tarkoittaa? Siis vaikka terveydenhuollossa tai koulussa tai poliisitoimessa?
Lauantai 5.11.2022
klo 9.15 · 1 kuva
Karkkilassa on Kino Laika ja siellä on tänään leffafestarit, silleen Sodankylän festareiden tyyppien järkkäämät. Siellä olen minäkin, bussilla menen, lähtee klo 11 Corona-baarin edestä.
4 leffaa, ystäviä, ehkäpä pari bisseä. Kiva päivä tulossa.
klo 22.58 · 7 kuvaa
Talven 2022-2023 ensilumen koin ja näin Karkkilassa leffafestareilla. Kino Laikassa oli kylässä Sodankylän festarit. Taiteellista ja ajatuksia herättävää leffameininkiä. Hieno mesta. Tänne uudestaan kesällä fillarilla - Hyvinkäältä tulee pyörätie vanhaa ratapohjaa. Ja sitten takaisin Helsingin humuun on 63km.
#snow #ensilumi #art #movies #karkkila
Sunnuntai 6.11.2022
klo 7.47 · 1 kuva
Sateinen päivä ei estäne ulkoilua. Ensin kuitenkn pitää levätä, koska eilen retki Karkkilan leffafestareille päättyi vasta aamuyöllä. Kannatti käydä, näin kaksi todella hyvää elokuvaa ja yhden kelvollisen.
#aamumaailma #aamumaailma2022 #homesweethome #rain #rainyday #roihuvuori #helsinki #finland
klo 11.05
Leffoissa ihmiset nukkuvat aina kalsarit jalassaan, eivät vaihda puhtaita kalsareita noustessaan sängystä. Heillä ei myöskään juuri koskaan ole aamulla vessahätä vaan voivat lähteä liikkeelle käymättä vessaan kautta. Farkut ovat yleensä lattialla mytysssä, siitä ne pukevat ylleen.
Mikähän siinä on moisessa taustalla?
klo 13.21
Semmoiset lehdet ovat hyviä, joissa mainokset täyttävät kokonaisia peräkkäisiä sivuja. Ei tarvitse edes vilkaista mainoksia. Voima on tässä ehkäpä etevin.
klo 18.23
Jaahas, aika lähteä kuuntelemaan musaa! Just nyt!
Maanantai 7.11.2022
klo 8.14 · 1 kuva
Eilen illalla tuntui siltä, että olisi kiva mennä töihin. Ensimmäistä kertaa sapattivapaan aikana. Varmaan surkealla säällä on osansa, mutta ehkäpä olen nyt toipunut ennen pandemiaa saamistani työelämäkolhuista. Kauan siinä kesti!
Muutenkin olen toipunut. Pari viikkoa sitten katosi masennus. Viime viikolla katosi yksinäisyyspelko, en enää tuntenut kauhua kulkiessani yksin tyhjillä kaduilla. Maanteille en kyllä vieläkään tohdi mennä pyöräilemään.
Menee siis hyvin. Tänään yksi työhaastattelu ja viime viikon haastattelusta pitäisi tulla jatkokutsuja. Muutoin tällä viikolla en taida työhakuani edistää vaan keskittyä omiin projekteihini.
Terveyskin vaikuttaa hyvältä. Mihinkään ei satu. Kaikki tavanomaiset toiminnot toimivat kuten pitääkin ja kuten olen tottunut. Painajaiset eivät herättäneet.
#aamumaailma #aamumaailma2022
klo 8.52
Semmosta ihmettelen, että uutta nopeaa rataa Tampereelta Helsinki-Vantaan lentokentällä perustellaan usein ajan säästymisellän: kun investoimme muutaman miljardin rataan, lentokentälle pääsee 30 minuuttia nopeammin jonottamaan turvatarkastukseen.
Jos lentomatkustajien aika on todella arvokasta, niin eikö sitä olisi helpompi säästää lentokentän toimintoja nopeuttamalla? Varmaan miljardin (vain yhden, ei usean) sijoituksella saisi lentokentällä odotuksesta ainakin 30 minuutin siivun pois. Ennen vanhaanhan jonotusodotus kentällä oli lyhyempi, miksei voisi olla tulevaisuudessakin.
Että onko kukaan miettinyt?
klo 10.01 · 1 kuva
No nyt olisi sellainen haastava duuni tarjolla: asiantuntija hommia Sarastialla. Vaan maksavat siellä palkat omalla järjestelmällään?
En aio hakea, koska ratkaisuasiantuntijan duuni ei sovi psyykkiselle rakenteelleni. Mahdoton ajatuksenakin.
klo 10.54 · 1 kuva
Apotti kuulemma lisää lääkäreiden työtä. HS:n mukaan entiseen 45 minuutin vastaanottoon on nyt lisätty 15 minuuttia apottiaikaa. Siinä missä lääkäri ennen pystyi hoitamaan/tapaamaan 3 potilasta 2 tunnissa, nykyisin hän pystyy hoitamaan vain 2 potilasta.
Äkkiseltään tulisi mieleen, että vaikka Apottiin on kohta miljardi käytetty, niin kannattaisi vaihtaa toimivaan järjestelmään. Meillä ei ole yhteiskuntana rahaa ja ihmisiä Apotin kaltaisen järjestelmän käytön jatkamiseen. Meiltä loppuvat lääkärit!
klo 11.28
Sahaajankadun koirahotellin asukkaat tulivat vastaan. Kysyin henkilökunnalta, että tulevatko asukkaat keskenään toimeen.
Kuulemma on tultava, jos rähisee, niin saa porttikiellon!
klo 13.38 · 1 kuva
Jos minä olen joskus ostamassa järjestelmiä, ja varmaan olenkin, niin en ikinä suostuisi sopimukseen joka Apotin lailla kieltää jakamasta kuvia järjestelmän käyttöliittymästä. Jos käyttöliittymä, jota käyttävät julkisen terveydenhuollon ihmiset, on salainen, on järjestelmä lähtökohtaisesti rikki eikä sitä ikinä pidä mennä ostamaan.
Kuka perhanan pöllö on mennyt suostumaan Apotin valmistajan Epicin ehtoihin? Onko aivan ammattitaidoton?
ENsin Apotti ja nyt Sarastia. Taitaa olla kyllä vakava osaamisvaje Helsingin kaupungilla ja HUS:ssa hankinnassa ja kokonaisarkkitehtuurissa.
klo 14.25
Sarastia on kyllä ihan susi järjestelmä. Tänään eräs kaupungin työntekijä kertoi saaneensa bruttopalkkansa kuukauden myöhässä. Ja nimenomaan bruttopalkkansa, koska Sarastia ei ollut vähentänyt palkatasta veroja (mätkyt tulossa 2023?) eikä muita sivukuluja.
Veroprosentti voi toki järjestelmässä käyttäjän (palkanlaskija? Esimies?) virheen vuoksi olla 0, mutta sivukulujen kanssa virhe on kyllä syvällä järjestelmässä. Niitä ei ainakaan pitäisi kuukausittain ja työntekijöittäin säätää.
Saattaapi olla, että kaupunki joutuu nöyrtymään ja lopettamaan omistamansa Sarastia-yhtiön rahoittamisen. Ei siitä systeemistä ehjää tule ikinä.
klo 15.30
Bussiin jono Herttoniemen asemalla. Edellä jonossa oleva kysyy mikä on bussin numero, koska taululla lukee ”ei linjalla”. Kuskilla kestää hetken selata tieto aikataulusta.
Koulutusajo tämä vuoro. Kokeneempi kuski tuli tarkkaillemaan ajamista. Hänellä kädessään perinteinen tarkistuslista :” ovet kiinni, käsijarru pois, älä aja monttuun”.
klo 16.09 · 1 kuva
Sarastian tuotteen esittelyteksti.
Järjestelmän nimi on Sarastia365. Se kuulemme sekä korvaa järjestelmäkaaoksen että sen voi ostaa modulaarisesti osina.
Kysymys kuuluu: miten käy järjestelmäkaaokselle, jos Sarastia365:n ostaa osina? Onko tarjolla hyvin määritellyt rajapinnat, joihin saa kiinni kunnan muut järjestelmät? Jos ei ole, niin eihän kaaos katoa, korkeintaan hellittää hieman.
Jos taas kunnan kaikki järjestelmät menee korvaamaan yhden pienen suomalaisen softafirman tekemällä järjestelmällä, niin se on kyllä melkoinen munaus sekin. Ainakaan minä en ammattilaisena sellaista suosittelisi ikinä. Siinä käy näet väkisinkin huonosti.
klo 17.30
Katohan! Taidan lähteä lukemaan kirjaa Sivukirjastoon nyt maanantai-iltana. Fillarilla menen. Metrolla tulen.
klo 17.37 · 1 kuva
Vastustan kulttuurista omimista ja paheksun syvästi farkkuihin pukeutuvia suomalaisia. Ainoastaan amerikkalaisilla on lupa käyttää kulttuuriinsa kuuluvia vaatteita, erityisesti farkkuja.
klo 18.23 · 3 kuvaa
Syksyn kohokohtia: suodattamatonta ja pastoroimatonta Urquellia Sivukirjastossa. Elämä hymyilee!
#beer #happiness #goodlife
klo 22.33
Sivukirjastossa viereeni tuli mies: pitkä vaalea takki, ahavoituneet kasvot ja musta paksu kihara tukka, joka peitti suuren osan kasvoista. Mies otti huikan viskilasistaan, katsoi minua vakavasti ja sanoi: ”Olen pragmaatikko. Mikä sinä olet?” Myönsin olevani myös melko pragmaattinen. Mies loi minuun hyväksyvän katseen ja jatkoi toiselle puolelle baaria.
Tiistai 8.11.2022
klo 8.24 · 1 kuva
Lupauksia. Onko yritystä, joka ei lupaisi kuvassa näkyviä asioita, erityisesti muodikaasti "an outstanding work-life balance"? Sitä erityisesti ihmettelen, koska 25-vuotisen työurani aikana on aina ollut ihan hyväksyttävää tehdä töitä työsopimyksessa määritellyt tunnit eikä enempää.
Jos tarttee tehdä enemmän, ylitöistä on sovittava ja ne on korvattava. Jos tarttee olla valmiina hommiin iltaisin ja viikonloppuisin, siitä on maksettava päivystyskorvaus, ihan jo siksi, että pitää pysytellä selvänä.
Että mitä tämä muotiin tullut "an outstanding work-life balance" tuo tähän lisää?
klo 9.48 · 1 kuva
Kirja kertoo radalla olemisesta, mutta minä olen aamukahvilla. Kuuluisat ja kehutut munkit eivät ole mainettaan suotta saaneet. Herkullista. Kahvi&santsi&munkki 6€.
Suosittelen Sahaajankadun ST1-aseman kahvilaa.
#coffee #books #reading #breakfast
klo 11.13
Onko syytä huolestua, jos ei mitenkään voi kuvitellakaan menevänsä teatteriin katsomaan komediaa?
Ajatuskin puistattaa.
klo 12.29
Mun mielestäni on aika noloa aikuisen ihmisen toistuvasti valittaa säästä. Ainakaan Suomessa, jossa ei ole tukahduttavaa hellettä, jota ei vaatetuksella voi helpottaa. Suomen säät ovat ihan Ok, jos vaan valitsee sopivat vaatteet.
Kelit ovat sitten eri asia. Ainakin Helsingissä.
klo 12.34 · 1 kuva
Tässä suhteessa asiat ovat todella paljon huonommin kuin ennen
klo 14.02 · 1 kuva
Radalla / Iida Sofia Hirvonen
Merkillinen kirja. Aloitin lukemisen illalla. Jo muutaman sivun jälkeen tulin hyvin apeaksi, itketti. Luin silti. Aloitin aamulla uudestaan uteliaana johtuiko iltainen apeuteni kirjasta ja kelloajasta. Osoittautui, että apeus johtui kirjasta jollain merkillisellä tavalla.
Kirjan päähenkilö on nuoruutensa tai sen loppumisen kanssa tuskaileva helsinkiläinen toimittaja. Hän käy kirjassa läpi elämäänsä, muistelee kouluaikoja, ensimmäisiä kertoja sitä ja tätä. Samalla hän elää elämäänsä vähän epävarmana toimittajana ja etsii merkityksiä. Ne vaikuttavat olevan vaikeasti saavutettavissa, mutta silti päähenkilö käy niitä ja kokemuksia hankkimassa UG-juhlista, jotka jatkuvat aamuun ja joissa erilaiset päihteet vaikuttavat milloin mitenkin. Yleensä aika vähän päähenkilöön, muihin enemmän.
Kirja kertoo 2010- ja 2022-lukujen elämästä. Sosiaalinen media on vahvasti läsnä, määrää kuvakulmia, elämääkin ja valintoja. Näiden asioiden kuvaus on kiinnostavaa - vai olisiko sittenkin tunnistettavaa.
Noin kaksi kolmannesta kirjasta luettuani menetin mielenkiintoni päähenkilön edesottamuksiin. Vaikka miten yritin, en pystynyt lukemaan kirjaa loppuun. En usko kirjassa olevan vikaa, se on sujuvasti kirjoitettu ja teräviä huomioita tarjova. Jotenkin se ei vaan kiinnostanut. Outoa.
klo 18.52
Sarastiasta ja Helsingin kaupungin palkanmaksusta yhä vielä. Järjestelmä on sekaisin kuin käkikello. Talouspalveluissa huhujen mukaan henkilöstöpulaa (ei ihme, kuka siellä haluaisi työskennellä)
Miten tilanteen voi korjata? Ensin pitää hahmottaa nykytilanne: monille on maksettu liikaa, liian vähän tai ei ollenkaan, vähän kuukaudesta riippuen. Veroja on pidätetty tai ei. Näitä virheitä sattuu yhä, koko ajan.
Jos oletetaan, että Sarastia järjestelmänä ryhtyy laskemaan ja maksamaan palkat oikein huomisesta, niin meidän (siis kaupungin vastuullisten ja Sarastian) on löydettävä keinot
a) laskea kunkin työntekijän kunkin kuukauden palkat uudestaan huhtikuun alusta alkaen
b) selvittää mitä kullekin on maksettu kussakin kuussa
c) karhuta ylimääräisesti maksetut rahat takaisin ja pitää kirjaa saapuneista maksuista
d) maksaa puutuvat palkat
e) ilmoittaa oikeat tulotiedot verottajan tulorekisteriin ja varmistaa, että väärät tiedot poistuvat
f) varmistaa, että tulorekisteristä ei ole valunut vääriä tietoja eteenpäin Kelalle, eläkevakuuttajille, työttömyyskassoihin, jne. Jos on, korjata ne yhdessä työntekijöiden kanssa.
g) maksaa työntekijöille Sarastia-sekoilun aiheuttamat kulut ja varmistaa, ettei niiden maksusta seuraa ongelmia verottajan, Kelan etc kanssa.
h) jollekulle on voitu maksaa niin paljon liikaa, että hänelle seuraa siitä kohtuuttomat mätkyt. Tämäkin pitäisi jotenkin välttää.
Jo nämä a-h -kohdat ovat aika vaikeat (40000 palkasaajaa, ei onnistu yksikään kohta käsipelillä, tarttee tietojärjestelmät, joita ei ole valmiiksi testattuna olemassa), mutta Sarastia-järjestelmä koko ajan luo lisää ongelmia, niin ei käy kateeksi asiasta vastuussa olevien unettomia öitä. Jos siis vastuu yhtään painaa.
PS. Sarastian ongelmien ratkaiseminen vie arvioni mukaan Helsingin kaupungin tuottavuudesta tänä vuonna vähintään 3% eli siis noin 600 ihmisen työajan. Se maksaa minimissään 30 miljoonaa euroa. Ei ole halpaa tämmöinen ammattitaidottomuus tietohallinnossa...
klo 20.04 · 1 kuva
Ihmeellinen matka / Jouko Sirola
Matkakirjan kirjoittaminen on vaikeata paitsi jos sattuu olemaan Jouko Sirola!
Matkustaminen itsessään toistuu päivästä toiseen samanlaisena, joten siitä ei voi oikein kirjoittaa. Matkakohteiden nähtävyyksien luettelointi on myös työlästä luettavaa. Jotain muuta on keksittävä. Ruotsalainen Sven Lindqvist kehitti matkakirjasta tavan kertoa jostain muusta kuin matkasta - vaikkapa kolonialismin historiasta matkustaessaan Afrikassa. Samaa metodia ovat omilla tavoillaan hyödyntään myös Paul Theroux ja puolalainen mestari Ryszard Kapuściński. V.S. Naipaul myös hyödynsi matkoja muiden asioiden kertomiseen.
Jouko Sirola on omaksunut ja sisäistänyt menneiden mestareiden metkut ja kehittänyt uudet ja aivan omanlaiset metkunsa ja tapansa kertoa matkastaan ja sen myötä pääasiallisesta aiheestaan, Suomesta juuri nyt.
Sirolan kirjan päähenkilö ei ole Sirola itse vaan matka. Matka kulkee Suomea ympäri (pääasisassa) polkupyörällä. Matka lähtee Helsingistä itään, kulkee Kotkaan, siitä rajalle, rajaa pohjoiseen, koluaa Kainuun korvet, kiipeää tuntureille, käy Norjan rajalla, Kilpisjärvellä ihmettelemässä norjalaisia, kääntyy etelään, kiirehtii paskanhajun läpi Ouluun, Poriin ja niin edelleen.
Matka tapaa kaupungeissa ja kylissä ihmisiä, jotka kertovat matkalle paikkakunnista, niiden historiasta ja nykyisyydestä, kilpailusta naapurikuntien ja -kylien kanssa. Maamme ikärakenteesta ja osin varmaan matkan matkustusajoista johtuen matka tapaa pääosin ikääntyneitä ihmisiä, joilla kerrottavaa riittää.
Sirolan metodin (matka matkaa, tapaa, salakuuntelee) tekee vaikuttavaksi hänen käyttämänsä kieli. Kirjaa lukee kuin runoutta tai aforismikokoelmaa, makustellen, kieltä, uusia sanoja ja sanojen käyttötapoja ihmetellen. Kirjan lukemista ei voi kiirehtiä, kieli pitää vauhdin kurissa samaan tapaan kuin pyöräily matkan etenemisen. Se on hienoa ja saa kirjan riittämään likimain loputtomiin, nautinnon jatkumaan.
Soisin Sirolan kirjan saavan vähintään Finlandia-ehdokkuuden.
Keskiviikko 9.11.2022
klo 5.29
Perhanan perhana. Mulla on huono vaikutus avoimiin työpaikkoihin. Just sain kuulla, että pääarkkitehdin homma, johon mut oltiin valitsemassa Tukholmassa, on nyt päätetty perua organisaation muutosten vuoksi. Eli ei palkata minua eikö ketään muutakaan siihen hommaan.
Aiemminhan olin ainoa hakija pohjanmaalaiseen sairaanhoitopiirin pääarkkitehdin hommaan, mutta se homma peruttiin sairaanhoitopiirin edun vastaisena.
Että harmittaa tämä uusin peruminen. Ois ollut mulle just täydellinen homma. Eikun pää pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä.
klo 6.29 · 1 kuva
Sisältövaroituksista. Sörkan Ruusu-kapakassa on Open Mic runotapahruma, joka vaatii sisältövaroituksia ennen esiintymisiä.
Kysymys: mihin kirjallisuuden klassikkoon pitäisi nyt tai olisi jo julkaisuhetkellä painaa kanteen ja nimilehdelle sisätövaroitukset? Entä mihin näytelmiin, oopperoihin? Leffoissahan varoituksia on K-18-tyyliin, samoin levynkansissa, jos levyllä kiroillaan tai palvotaan väärää satuhahmoa.
Itselle tulee mieleen nyt ainakin Raamattu, Kalevala, Koraani, Tuntematon sotilas, HC Andersenin sadut, Odysseia, Stephen Kingin koko tuotanto, ja eilen lukemani Iida Hirvosen esikoisteos Radalla ja suosittut TV-sarjat Aikuiset ja Kummeli.
Olisko Salama säästynyt jumalanpilkkatuomiolta, jos kirjan kannessa olisi sisältövaroitettu jumalaa pelkääviä? Entä Rushdie ja Saatanalliset säkeet: olisiko fatwa jäänyt julistamatta, jos kirjan kannessa olisi sisältövaroitettu?
1980-luvulla Jumalan Teatterin olisi ehkä ollut syytä antaa sisältövaroitus: silkkaa paskaa!
klo 9.50
Mikä siinä on, että monet tiedostavat henkilöt vastaavat kysymyksiini hyökkäämällä henkilöäni kohtaan? Eikö heille ole kertonut että ad hominem on paska argumentti ja toisaalta ihmisten motivaatioiden ja mielentilojen ja -terveyden spekulointi julkisesti on todella huonoa käytöstä. Tai niin ainakin minulle kotona äiti ja isä opettivat.
klo 10.32
Jos oletamme, ilmeisesti vastoin tutkimustuloksia, että sisältövaroitukset suojelevat traumatisoituneita, niin kenellä on valta määritellä mitkä traumat ovat varoituksen arvoisia? Mistä he ovat valtansa saaneet ja millä he sitä perustelevat?
Ihminen on ihmeellinen ja voi traumatisoitua ties mistä.
Huomaa ennen vastaamista, että trauman harvinaisuus (vaikka sanoille ’hevonen’ tai ’spandex’ tai Finlandia-hymnit alkusävelille traumatisoitumisen) ei ole peruste olla lisäämättä varoitettavien sanojen listalle. Sisältövaroitusten tavoite kait on suojella kutakin yksilöä, ei mitään keskimääräistä joukkoa. On arvostettava kaikki traumoja!
Mielestäni sisältövaroitukset ovat jopa käsitteellisesti mahdottomia. Se etteivät ne ehkä toimi, mutta niitä silti viljellään, viittaa jonkinlaiseen ideologiseen harhaan.
Ps. Ad hominem -argumentilla tähän vastaavat blokkaan.
klo 11.45 · 1 kuva
Harjoittelu ensi kesän pyöräretkeä varten alkanut. Tarkoitus on ulkoilun lisäksi käydä 3 kertaa viikossa Liikuntamyllyssä nostelemassa puntteja ja polkemass Wattbikeä. Ei nyt heti, ensin kuukauden verran 2 kertaa viikossa ja sitten enemmän.
Tavoitteena on olla toukokuun 2023 lopussa paremmasta kunnossa kuin tänä vuonna Lissabonissa 3100km retken jälkeen. Siitä sitten ois hyvä lähteä polkaisemaan Saksan läpi Milanoon tms.
Tänään aloittelua, ihan vain tunnustelua ja 30 minuuttia rennosti.
klo 12.13
Wau. Liikuntamyllyssä on hävikkiruokabuffet. Vitosella maha täyteen liikunnan jälkeen. Aivan ihanaa.
Sisäänpääsy harjoitushallin maksaa 2,8€. Halpaa sekin.
Kiitos kaupungille ja hävikkibuffetin työntekijöille.
klo 13.12
Liikuntamyllyn hävikkiruokalan vieressä on pieni leipäjono, jossa seisoi joukko mummoja. Yksi mummo oli saanut leipäjonosta kaksi smoothieta ja tuli luokseni: "Saako olla smoothie?". Kiitin kohteliaasti ja sanoin pärjääväni ilmankin.
Aivan kuten Raamatussakin sanotaan: köyhät antava vähästään, rikkaat valittavat veroistaan.
klo 14.35 · 1 kuva
The Spy who was left out in the cold / Time Tate
Tima Taten kirja The Spy who was left out in the cold kertoo Michal Goleniewskin tarina. Tarina on uskomattomampi kuin yksikään näkemäni agenttielokuva.
Herra G oli puolalainen, joka ryhtyi toisen maailmansodan jälkeen työsktentelemään sekä Puolan että Neuvostoliiton tiedustelupalveluille. Jostain syystä hän ryhtyi lähettämään työssään käsiinsä saamiaan tietoja amerikkalaisille. Hän tiesi, että CIA oli KGB:n soluttama, siellä oli kaksoisagentteja. Siksi G yritti lähestyä FBI:tä ja sen johtoa. CIA kuitenkin sai tiedot haltuunsa ja onnistui pitämään herra G:n olemassaolon salassa KGB:n agentilta.
Noin 3 vuoden ajan G lähetti arvokasta tiedustelutietoa CIA:lle, mutta sen jälkeen KGB alkoi päästä hänen jäljilleen. G jätti perheensä Puolaan, matkusti Itä-Berliiniin, otti mukaansa rakastajatterensa ja loikkasi USA:n konsulaattiin. Tämän jälkeen hän paljasti lukemattomia KGB:n agentteja niin Britannian, Israelin, USA:n että Ruotsin tiedustelupalveluissa.
G muutti CIA avustamana Amerikkaan ja päätyi asumaan salanimellä suojattuna New Yorkiin. Hän jatkoi tiedustelutietojen kertomista, kunnes toinen herra G loikkasi ja ryhtyi toimittamaan tietoja CIA:lle, jonka silloinen johtaja oli joutunut KGB-pelon valtaan. Jälkimmäinen G onnistui vakuuttamaan CIA siitä, että ensimmäinen G oli ehkäpä KGB:n soluttaja, minkä seurauksena CIA ei enää maksanut edelliselle G:lle palkkaa eikä kuunnellut häntä.
G(olenieski) alko seota. Hänen rakastajatterensa oli nyt hänen vaimonsa ja raskaana. Rahat olivat lopussa. G keksi ryhtyä väittämään olevansa Venäjän viimeisen tsaarin poika, joka oli jotenkin merkillisesti selvinnyt bolsewikkien murhapuuhista 1918. G sai tälle väitteelle vähän vastakaikua ja julkisuutta, josta hän sai rahaa. G ilmeisesti aluksi halusi saada paljon rahaa ja oli tietoinen omasta huijauksestaan. Vähitellen hän sekosi kokonaan ja ryhtyi käymään sotaa kaikkia vastaan.
Kirjan tarina on siis aivan uskomaton. Uskomatonta on myös tiedustelupalveluiden tohelointi, yksittäisten virheiden merkitys. Myös johtajien pakkomielteiden vaikutus tiedustelutyön tekemiseen oli uskomatonta: kokonaiseen vuosikymmeneen CIA ei saanut hankittua tiedustelutietoja itäblokista vaan keskittyi sisäiseen vuotajien (myyrien) metsästykseen. Valta ei ole hyväksi, jos sille ei ole vastavoimia!
Kirja kannatta lukea, jos kylmän sodan aikainen politiikka ja vakoilutoiminta kiinnostavat. Kirja on sujuvasti kirjoitettu, siinä on hyvät lähdeluettelot ja hakemistot.
klo 16.55 · 1 kuva
Vielä sisältövaroituksista. Tämän tutkimuksen mukaan sisältövaroitukset joko eivät auta ollenkaan traumatisoituneita tai ovat jopa haitaksi heidän toipumiselleen.
Joten en nyt ole ihan varma kannattiko ryhtyä ad hominem -hyökkäykseen kysymysteni vuoksi aiemmin tänään.
https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2167702620921341
klo 18.34 · 1 kuva
New book day!
#books #kirja #newbook
klo 19.32
Jos vuoden tulojen summassa on 6 numeroa tai enemmän, on käsittämättömän huonoa käytöstä valittaa veroista. Jos rahaa ei tunnu jäävän tarpeeksi elämiseen, niin sitten kannattaa hommata itselleen parempipalkkainen duuni. Jos se ei onnistu, niin sitten pää kiinni.
klo 22.11
Jos saataisiin suomalaiset liikkumaan saman verran kuin hollantilaiset, niin johan helpottaisivat ruuhkat sairaaloissa.
Vaan eihän se onnistu Suomessa. On pitkä matka, mediaanityömatka 27min fillarilla, ei pysty vaan on pakko autoilla. On aina pesukone mukana ja puolen vuoden ruokaostokset koko suvulle. On sadetta. Tai tuulta. Pakkasta. Ihmiset sokerista. Ja sokeritauti yleistyy.
(Mielensäpahoittajille: tiedän toki että kaikki eivät voi mitään ja että spandex. Ei tartte kertoa! Keksikää jotain uutta! )
Torstai 10.11.2022
klo 7.15 · 1 kuva
Kumma toi koronatauti. Puolisollani nyt toista viikkoa ollut, mutta minuun ei ole tarttunut vaikka yhdessä kolmiossamme olemme majailleet. Maskeitta tietenkin.
Puolisolla 4 rokotusta, minulla vain 3 ja niistä viimeisin tammikuussa ja kurkkukipukorona helmikuussa. Molemmille siis tuli korona 1-2kk sisällä rokotuksesta.
Ei korona nyt silleen heti tartu. Selvästikään maski ei ole tarpeen. Ja rokotus ei estä koronaan sairastumista.
Että jatkossa sitä vaan ilmeiseti aina toisinaan kotona koronaa podetaan. Yhteiskunnan ja työelämän pitää sopeutua.
#aamumaailma #aamumaailma2022 #korona #covid
klo 7.20
Pahin kuviteltavissa oleva loukkaus on tulla luulluksi Kokoomuksen kannattajaksi. Onneksi niin ei ole minulle ikinä käynyt.
klo 7.43
Suosikkikahvilani, ravintolani ja baarini Helsingissä loppuvuodesta 2022:
Kahvilat:
- Kahvisiskot, Hakaniemen tori
- ST1:n kahvila Sahaajankadulla
- Ekberg
- Roihuvuoren Rio
Baarit
- Sivukirjasto
- Rytmi
Ravintolat ja lounaspaikat
- Kallion Sävel (tosi usein)
- Alexanderplats (harvoin)
- Sen Chay
- Uiguuri-rafla Roihupellossa
- Happy Garden (remontissa)
Aika harvoissa mestoissa tulee käytyä, mutta niissä sitäkin useammin.
klo 10.43
Vaalit ovat tulossa. Äänestän demareita samaan tapaan kuin äänestin nuorena 1980-luvulla ja Ahtisaarta 1990-luvulla.
Muutoin olen äänestänyt Vihreitä, mutta nykyisin se ei enää vaan ole mahdollista. Vasemmistoliitto vielä vähemmän, mahdoton ajatuksenakin.
klo 11.22 · 1 kuva
Wau. Hyvä lista. Nyt ois jollekin kirjakaupalle tilaisuus myydä koko joukko satasella. Silleen myyvät Man Booker -palkintoehdokkaita Britanniassa. Olen usein ostanut. Vaan en ikinä kaikkia Finlandia-ehdokkaita.
#books #bookstagram #kirjagram #finlandiapalkinnot
klo 12.02 · 1 kuva
Nyt kannataa tehdä ihan kaikki, ettei vain joutuisi sairaalan päivystykseen. Se kun on ihan rikki.
Harmi, että poliittiset intohimot ovat johtaneet rikkinäisen järjestelmän syntymiseen. Ja samat intohimot estävät järjestelmän korjaamisen. Voi meitä poloja kansalaisia!
klo 12.52
”Se oli täysin tarpeetonta pelleilyä”, valitti mies kahvilassa. Ihmettelen olisiko ollut parempi, jos pelleily olisi ollut tarpeellista.
Lauantai 12.11.2022
klo 12.24 · 1 kuva
Aamu alkaa aurinkoisena. Äkkiä ylös, ulos ja lenkille. Kaikki! Sinäkin! Hophop!
#aamumaailma #aamumaailma2022
klo 12.25 · 8 kuvaa
Valkyrians! Uuden levyn julkkarikeikka. Ensimisellä videolla kappale ystäväni Billy-miehen kunniaksi.
Ukot ovat hyvä vireessä, uudet kappaleet entistäkin enemmän tanssittavian. Donna and the Dynamiters ilahdutti aluksi.
#music #ska #livemusic #äänivalli #valkyrians #donnaandthedynamiters
klo 14.54
Hemmetti kun tuntuu hyvältä blokata kaikki rokotesekoilijat, DDR:n ja betonilaatikot mainitsevat ja ad hominen- ja olkiukko-argumentoijat ja spandex-traumoistaan kertovat. Ja kaikki muutkin, jotka vaan toistelevat muilta oppimiaan öyhötyksiä ja joilla ei ole mitään omaa ideaa keskusteluun lisättäväksi.
Nyt blokkilistallani 56 sekopäätä ja lisää sopii kyllä vielä.
Blokkaan kaikki sellaiset, joita en huonon käytöksen vuoksi voi kuvitella kutsuvani kotiini tai joiden kanssa ei voisi oluelle tai kahville mennä hetkeksikään.
Oi tätä onnea!
klo 15.12 · 1 kuva
Tämä on ehkä surullisinta Suomessa, niin politiikassa kuin yksityissä firmoissa.
Tiedolla johtamista, my ass.
Jos 2000-luvun alussa Nokialla oli tiedotustilaisuus, pomo kertoi suunnitelmista. Pyysin puheenvuoron ja kerroin miten asiat ovat. Pomo sanoi: "Olet oikeassa Matti, mutta teemme silti niin kuin minä ole päättänyt".
Sama meininki ihan joka paikassa, eritisesti politiikassa. Meillä ei ole mitään toivoa.
Tiistai 15.11.2022
klo 7.21 · 1 kuva
Täällä vallitsevan kiusaamisen ja pahantahtoisuuden vuoksi minut saa kiinni jatkossa mane@iki.fi tai 0400 163618.
Messengeristä minua ei siis tavoita eikä muutoinkaan FB:sta.
Kommentit