Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 1990.

Kuumeessa Kreikan halki Turkkiin

Kesällä 1990 pyöräilimme Gdańskista Istanbuliin. Tämä on käsin kirjoitetusta päiväkirjastani. Ihmisistä käytän nimikirjaimia, ja tekstiä on hieman siistitty. Kirjoitettu Istanbulissa torstaina 2.8.1990 Euroopan puoleisella rautatieasemalla. Kirjoittaminen on jäänyt liian pitkäksi aikaa. Kreikka vilahti ohitse, kärsin melkoisesta taudista, mutta kesken vastoinkäymisten myrskyn täytin 22 vuotta ja saavuimme Istanbuliin. Paljon on tapahtunut ja paljon olen nähnyt. Mitään en ole kirjoittanut. Perkele. Jonkinlainen kauhea väsymys painaa. En usko enää kykeneväni kirjoittamaan, pelkään latteuksia. Kuinka monta päivää olenkaan jo menettänyt muistoistani? Tiedän, missä olemme olleet ja hieman mitä tehneet. Paljon näkemästäni on onneksi vielä tallessa; maisemat ja tunnelmat ovat jotenkin tallessa. Niiden kirjoittaminen tuoreeltaan onkin vaikeata. Kirjoitanpa ainakin listan puuttuvista päivistä. Sunnuntai 22.7., loppuilta. Ravintolasta pilkkopimeään yöhön, ajelua valot päällä ja hirmuinen au...

Sofia: telttakaupunki ja Vitošan huippu

Kesällä 1990 pyöräilimme Gdańskista Istanbuliin. Tämä on käsin kirjoitetusta päiväkirjastani. Ihmisistä käytän nimikirjaimia, ja tekstiä on hieman siistitty. Perjantai 20.7.1990, Sofiassa itsepalveluravintolassa Ensiksi itsestäni: joka lihasta kolottaa, ja olo on todella tylsä ja voimaton. Eilinen 120 kilometrin vuoristopätkä imi todellakin viimeisetkin voimat. Liki kaikki varastot kuluivat jo 1483 metrin nousulla, ja sen jälkeen matkaa oli jäljellä vielä 75 km. Vuoret madaltuivat ja mäet pienenivät, mutta tihenivät. Pääsimme kuitenkin perille Sofiaan ja jäimme tien varren leirintäalueelle hieman ennen ukkosmyrskyn alkamista. Sofia on mielenkiintoinen. Ilmassa on tapahtumia ja jännitystä. Opiskelijat ja jotkut muut ovat pitäneet leiriään puoluetalon edessä jo ties kuinka monetta kuukautta. Vaatimukset leirin lopettamiseksi ovat melkoiset: edellinen valtionpäämies on saatettava oikeuteen uusi parlamentti on koottava niin, että sen ulkopuolelle suljetaan kaikki, jotka ovat syyllist...

Tonavan rotkoa pitkin Bulgariaan

Kesällä 1990 pyöräilimme Gdańskista Istanbuliin. Tämä on käsin kirjoitetusta päiväkirjastani. Ihmisistä käytän nimikirjaimia, ja tekstiä on hieman siistitty. Sunnuntai 15.7.1990: Belgrad–Veliko Gradište Lähdimme Belgradista ajoissa. Tie oli melko hyvässä kunnossa, mäetön ja nopea. Ilmakaan ei ollut liian lämmin. Matkasta ei ole juurikaan muistikuvaa. Leirintäalue, jolle olimme aikoneet majoittua, kummitteli, ja niinpä jouduimme ajamaan vielä 40 km lähelle Veliko Gradištea. Pystytimme teltan varovasti tien alapuolelle pellolle. Yöllä KRIIK-lintu häiritsi kovin. Maanantai 16.7.1990: Klokočevaciin Romania toisella puolen jokea, raunioita ja ainakin 20 tunnelia. Tapasimme tanskalaisen pyöräilijän, joka yöpyi kanssamme. Yövyimme parkkipaikan yläpuolella rinteessä kamalan mäen päällä. Hyvää vettä. Tiistai 17.7.1990: Klokočevac–Negotin–Vidin Lähdimme kolmisin hirmuista vauhtia mäkeä alas. Tanskalainen ajoi keskellä tietä (miksi, en tiedä). Ajoimme yhdessä Negotiniin asti. Siellä korjau...

Maailman tapahtumia heinäkuussa 1990

Kesällä 1990 pyöräilimme Gdańskista Istanbuliin. Tämä on käsin kirjoitetusta päiväkirjastani. Ihmisistä käytän nimikirjaimia, ja tekstiä on hieman siistitty. Kirjoitettu Belgradin leirintäalueella 14.7.1990 hieman ennen aamukahdeksaa. Makoilen ulkona puolivarjossa. Alueella korjataan jotain; kilke ja kalke muistuttavat työnteosta. Yläpuolella lentokoneet nousevat. Muuten rauhallista. Maailman tapahtumia matkamme aikana: Bulgaria: presidentti erosi opiskelijoiden vastarinnan edessä. Mielenosoituksia Sofiassa, opiskelijoita nälkälakossa. Vaihdoksia hallituksessa. Romania: eilen (12.7.) kymmeniä tuhansia marssi Bukarestin kaduilla demokratian puolesta ja vaati niiden opiskelijajohtajien vapauttamista, jotka pidätettiin, kun kaivosmiehet lopettivat kesäkuun alussa (hyvin väkivaltaisesti) yli kuukauden jatkuneen nälkälakon. Opiskelijat vaativat mielenosoituksessaan Iliescun eroa ja demokratiaa. Iliescun lupaukset pettivät, ja hän päästi raa'at kaivosmiehet lapioineen opiskelijoide...

Kallis Jugoslavia: Novi Sad ja Belgrad

Kesällä 1990 pyöräilimme Gdańskista Istanbuliin. Tämä on käsin kirjoitetusta päiväkirjastani. Ihmisistä käytän nimikirjaimia, ja tekstiä on hieman siistitty. Pécsin päivistä ja Kroatian Osijekin kautta kulkeneesta matkasta en ehtinyt kirjoittaa mitään. Torstai-ilta 12.7.1990, Novi Sad Olemme kaupungissa nimeltä Novi Sad Pohjois-Jugoslaviassa. Jugoslavia on valuuttauudistuksen jälkeen kallis maa. Hintataso on sama kuin Länsi-Saksassa, ja asuminen on jopa kalliimpaa kuin Suomessa. Jotkin tuontielintarvikkeet ovat Suomeakin kalliimpia, esimerkiksi herkkusienet (noin puolen kilon purkki 40 markkaa). Perjantai 13.7.1990 Ajoimme Novi Sadista Belgradiin. Matkasta, jonka piti olla vain 75 km, tuli kaikkine mutkineen ja etsiskelyineen tasan sata. Matkalla tapahtui kaikenlaista: K:n rengas paukahti kahdesti (kerran kuoppaan ja kerran nastaan), ja hän kaatui kyljelleen, kun ei ehtinyt laittaa jalkaa alle. Tie oli huono: ensin lohkeillutta betonilaatoitusta ja sitten reikäistä asfalttia. Mai...

Balaton ja unkarilainen vieraanvaraisuus

Kesällä 1990 pyöräilimme Gdańskista Istanbuliin. Tämä on käsin kirjoitetusta päiväkirjastani. Ihmisistä käytän nimikirjaimia, ja tekstiä on hieman siistitty. Lauantai 7.7.1990 Ajoimme nopeasti jäljellä olevat 25 kilometriä SK:n perheen mökille Balatonszárszóhon. Vanhemmat olivat paikalla, ja SK ja hänen poikaystävänsä tulivat autolla vasta joskus kello 13. Uimme Balatonissa, vaikka vesi oli melko viileää ja ilma vielä hieman viileämpää. Saimme nauttia unkarilaisesta vieraanvaraisuudesta ruoan, juoman ja ystävällisyyden muodossa. Illalla uimme taas ja pelasimme futista. Sellaista se oli. Sunnuntai 8.7.1990 Kiersimme Balatonin nähtävyyksiä autolla, ja olimme kaikki melkoisen väsyneitä. Ajoimme lossille ja sieltä Balatonfüredille. Kävelimme kirkolle ja katselimme paikkoja. Maisemat olivat kauniit ja kirkko aivan mielenkiintoinen, mutta silti jotain oli pielessä: he näyttivät meille paikkoja isännän velvollisuudesta, ja me katsoimme niitä kohteliaisuudesta. En tiedä, mistä moinen joht...

Tonavaa alas Budapestiin

Kesällä 1990 pyöräilimme Gdańskista Istanbuliin. Tämä on käsin kirjoitetusta päiväkirjastani. Ihmisistä käytän nimikirjaimia, ja tekstiä on hieman siistitty. Tiistai 3.7.1990 Päivä, jolloin yritimme tuhlata 500 kruunua ja jolloin saavuimme Unkariin kolmatta kertaa tällä matkalla. Komárnossa emme saaneet tuhlattua rahojamme. Ostelimme kaikenlaista tarpeellista, mutta tšekkiläiset kaupat ovat yleisesti melkoisen tylyjä. Soittelimme Suomeenkin, söimme kakkua, ravintolaruokaa ym. Poistuimme pulleina maasta. Tonavan ylitimme jälleen. Täällä se on jo melko leveä. Maisemat joen alajuoksulla eivät olleet aivan niin kauniit kuin olin luullut. Vasta Esztergomin jälkeen (sieltä muuten pääsee viidessä tunnissa laivalla Budapestiin) rinteet nousivat korkeiksi ja jokilaakso alkoi muistuttaa silmänhiveleviä jokilaaksoja, joita olen nähnyt. Aivan niin kapea ei Tonava tokikaan ole. Nagymarosissa piti mielestäni olla puolivalmis pato (vihreät pysäyttivät sen rakentamisen), mutta sitä ei paljoakaan ...

Wien shortseissa ja sanomalehtien alla

Kesällä 1990 pyöräilimme Gdańskista Istanbuliin. Tämä on käsin kirjoitetusta päiväkirjastani. Ihmisistä käytän nimikirjaimia, ja tekstiä on hieman siistitty. Kirjoitettu osin 10.7.1990 Pécsissä ja osin 14.7. Belgradissa. Aikaa on kulunut hurjan nopeasti ja paljon, joten kirjoitan väliin jääneistä päivistä. Lauantai 30.6.1990 Wieniin menimme Győristä junalla vain huomataksemme kauppojen jo sulkeneen ovensa. Tilanne oli hieman ongelmallinen, sillä matkatavaroina meillä oli vain olkalaukut. Ainoa todella hyödyllinen tavara oli aurinkovoide. Housut sun muut jäivät Győriin. Shortseista ei ollut paljon iloa illan viilennyttyä. Lähellä Tšekin rajaa yritimme liftata Bratislavaan. Parin tunnin yrittämisen jälkeen saimmekin kyydin jonnekin 25 kilometrin päähän, mutta pimeä yllätti ja palasimme takaisin. Paluumatka Wieniin sujui jo helpommin. Saimme kyydin slovakilta, joka ei liiemmin kieliä puhunut ja jätti meidät keskelle moottoritietä. Pienehkön seikkailun jälkeen pääsimme ihmisten ilmoill...