Tonavaa alas Budapestiin
Kesällä 1990 pyöräilimme Gdańskista Istanbuliin. Tämä on käsin kirjoitetusta päiväkirjastani. Ihmisistä käytän nimikirjaimia, ja tekstiä on hieman siistitty.
Tiistai 3.7.1990
Päivä, jolloin yritimme tuhlata 500 kruunua ja jolloin saavuimme Unkariin kolmatta kertaa tällä matkalla.
Komárnossa emme saaneet tuhlattua rahojamme. Ostelimme kaikenlaista tarpeellista, mutta tšekkiläiset kaupat ovat yleisesti melkoisen tylyjä. Soittelimme Suomeenkin, söimme kakkua, ravintolaruokaa ym. Poistuimme pulleina maasta.
Tonavan ylitimme jälleen. Täällä se on jo melko leveä. Maisemat joen alajuoksulla eivät olleet aivan niin kauniit kuin olin luullut. Vasta Esztergomin jälkeen (sieltä muuten pääsee viidessä tunnissa laivalla Budapestiin) rinteet nousivat korkeiksi ja jokilaakso alkoi muistuttaa silmänhiveleviä jokilaaksoja, joita olen nähnyt. Aivan niin kapea ei Tonava tokikaan ole.
Nagymarosissa piti mielestäni olla puolivalmis pato (vihreät pysäyttivät sen rakentamisen), mutta sitä ei paljoakaan ollut vielä valmiina. Onneksi!
Illalla söimme (minä puolikasvisruokaa ravintolassa) ja poljimme korkealle kummulle pimeyden keskellä. Leirintäalue oli aivan mukava. Aamulla sitä ei olisi tarvinnut maksaa, mutta rehellisinä maksoimme silti.
Keskiviikko 4.7.1990
Saapuminen Budapestiin. Ajoimme alas Tonavaa, ja sää ja tuuli suosivat meitä. Ohitimme monia kauniita kyliä. Kuuluisa turistipaikka Szentendre oli aivan positiivinen yllätys, kaunis rantapaikka. Häivyimme kuitenkin pikaisesti.
Tiesin, että Budapestin liikenne on kaoottinen, vaarallinen ja sanalla sanoen helvetillinen. Annoin kuitenkin keskustaa kohti vievän pyörätien harhauttaa itseni, ja siksi saapuminen itse keskustaan oli melkoinen šokki. Pyöräily keskustassa on täysin mahdotonta. Henkilöautoja tulee joka suunnasta, jopa täysin odottamattomista. Kuorma-autot eivät anna senttiäkään periksi. Hengenvaarallista ja kammottavaa.
Tapasimme SK:n ja sovimme tapaamisen seuraavaksi päiväksi. Illan vietimme Young Artist Clubissa, joka oli aivan mukava paikka: elävää musiikkia, miellyttäviä ihmisiä ja mukava ilmapiiri. Taksina oli Lada, eikä uskoisi sen kulkevan niin hyvin.
Yövyimme Student Hotelissa Bartók Béla -kadulla. Hotelli oli halpa, ainoastaan 300 forinttia hengeltä, ja sijainti mainio.
Torstai 5.7.1990
Pesimme pyykkiä kiireessä. Ehdimme kuitenkin vielä ennen puoltapäivää syömään tuttuun ravintolaan. Edellisenä päivänä paikalla ollut vanha äijä oli vaihtunut nuoreen pitkätukkaiseen kaveriin. Ruoka oli samaa kuin ennenkin: mautonta ja rasvaista.
Päivän mittaan kävimme SK:n kanssa kirpputorilla, syömässä ja elokuvissa paikassa, jonka salissa olisi saanut tehdä mitä vain paitsi tupakoida. Loppuillan vietin K:n kanssa Tilos az Á -klubilla, joka oli todella mainio paikka.
Perjantai 6.7.1990
120 km Budapestista Balatonille, Siófokiin.
Uhmasimme kohtaloa ja ajelimme hieman Budapestin keskustassa. Suuntasimme kuitenkin pikkuhiljaa kohti Balatonia. Matka taittui kuin unessa; en muista alkumatkasta mitään. Ihmeellistä, että muistin väistää kaikki autot ja tien reiät.
Puolimatkassa alkoi sataa, ja vaikka kuinka odottelimme sen loppumista Székesfehérvárissa, ei se loppunut. Illalla sade lopulta loppui. Yön olimme Siófokissa teltassa. Hirmuinen tuuli häiritsi untani.
Kommentit