Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 1989.

Myrskyä Itämerellä ja paluu Suomeen

Syksyllä 1989 matkustin yksin junilla Puolaan, Tšekkoslovakiaan ja Unkariin. Tämä on käsin kirjoitetusta päiväkirjastani. Ihmisistä käytän nimikirjaimia, ja tekstiä on hieman siistitty. Perjantai 6.10.1989 kello 18 laivalla Taidan osoittautua allergiseksi aalloille. Melkoinen myrsky saa minut voimaan pahoin. Kävin juuri ulkona, ja tuulen voimakkuus ällistytti täysin. Laiva keinuu aivan kunnolla. Todella tylsämielinen ja heikko olo. Kirja tuli melkein loppuun, eikä nyt ole mitään tekemistä. Päiväkirja irvistelee ja vaatii minua täyttämään sivujaan ja aukkoja ajassa. En ole kirjoittanut lainkaan Balatonin viikonlopusta enkä Gdańskin päivistä. Palaan sivuille myöhemmin! Lauantai 7.10.1989 kello 14 Heräsin viluissani väristen kello kolme yöllä. Nukuin lisää ja söin aamiaisen, todella huonon, sillä oloni oli kamala ja tarjolla oli ainoastaan liharuokaa. Tapasin irlantilaisen arkkitehdin ja juttelin hänen kanssaan kello 11 asti. Nyt istun junassa kohti Tamperetta. Minun piti tavata yst...

Yöjunissa Budapestista Varsovaan

Syksyllä 1989 matkustin yksin junilla Puolaan, Tšekkoslovakiaan ja Unkariin. Tämä on käsin kirjoitetusta päiväkirjastani. Ihmisistä käytän nimikirjaimia, ja tekstiä on hieman siistitty. Junassa kohti Budapestia, keskiyöllä 27.9.1989 Enpä oikein tajua, miksi pihistin neljä markkaa ostamalla lipun toiseen luokkaan. Ehkä matkustaminen näin on haastavampaa (jälkeenpäin), ja näkeehän näin enemmän kaikenlaista: erilaisia ihmisiä, sitä miten he yrittävät nukkua jne. Olen jälleen käytävällä, joka tällä kertaa ei ole aivan täynnä. Nukkumisesta ei kuitenkaan tule mitään, sillä junassa juoksentelee yhtenään poliiseja, miliisejä, sotilaita ja konduktöörejä. Aina välillä liikuskelee jokunen matkustajakin. Hidas ja halvin juna. Äsken veturia kohden meni yli tusina univormu-ukkelia, ja kaikki olivat melkoisen totista sakkia. Mikä saa ihmisen antautumaan poliisiksi tällaisessa maassa? Järjestelmältä ei ole loppunut usko: vielä on poliiseja partioimassa kaduilla, vielä on miliisejä ja sotilaita pie...

Elämäni hirvein junamatka ja Brno

Syksyllä 1989 matkustin yksin junilla Puolaan, Tšekkoslovakiaan ja Unkariin. Tämä on käsin kirjoitetusta päiväkirjastani. Ihmisistä käytän nimikirjaimia, ja tekstiä on hieman siistitty. Junamatka Brnoon Kirjoitettu 27.9. kello 10. Elämäni hirvein junamatka. Juna oli jo Budapestista lähtiessään myöhässä noin 90 minuuttia, ja jostain kumman paikasta pamahti junaan puolitoista–kaksi kertaa siihen sopiva määrä nuoria. Suurin osa oli tšekkejä, ja kaikilla oli yllään farkut, aivan kuin jokin armeija olisi noussut junaan. Olin onnekas, kun sain vaivalla käytävältä itselleni tilaa sen verran, että kykenin istumaan polvet suussani. Käytävä oli niin täynnä, ettei vessaan päässyt ennen Bratislavaa eli kello 5.30. Loppumatka oli sitten jo helpompi. Nukkunut en tosin lainkaan, ja saapuessani Brnoon olin melkoisen väsynyt. Tiistai 26.9.1989, Brno Juna oli perillä seitsemältä, tavanomaiset sata minuuttia myöhässä. Kaupungin pääasema ei luvannut paljoa, mutta päätin silti kokeilla onneani. Jätin ...

Budapest 1989: Unkarilainen kahvila ja jälleennäkeminen

Syksyllä 1989 matkustin yksin junilla Puolaan, Tšekkoslovakiaan ja Unkariin. Tämä on käsin kirjoitetusta päiväkirjastani. Ihmisistä käytän nimikirjaimia, ja tekstiä on hieman siistitty. Sunnuntai 24.9.1989 Mukavaa, kun on taas välillä päiväkirja ajan tasalla. Pitäisi kirjoittaa koko ajan, monta kertaa päivässä, jotta saisi tunnelmat tuoreina muistiin. Nyt tästä tulee alakoululaismainen: heräsin, söin…, menin kotiin. En haluaisi tuollaista, mutta lienen liian laiska muuhun. Jossain välissä pitäisi kirjoittaa yleisiä vaikutelmia Budapestista. Tänään on kolmen ystäväni syntymäpäivä. Taidan soittaa Suomeen, kunhan vain löydän pääpostin. Kävin uudestaan itsepalveluravintolassa, ja kun tarjolla oli vain riisiä eikä lihaa, tarjoilijatäti varmisti ja huolehti, että sain jotain ylimääräistä. Sukat loppuivat. Nyt on päätettävä, ostanko uusia vai pidänkö pyykkipäivän. Vaikeata. Luultavasti minulla ei ole aikaa pyykätä, sillä en ole varmaankaan missään yli yhtä yötä. Toivottavasti Tšekeistä s...

Budapest 1989: hakaneuloja asemahallissa

Syksyllä 1989 matkustin yksin junilla Puolaan, Tšekkoslovakiaan ja Unkariin. Tämä on käsin kirjoitetusta päiväkirjastani. Ihmisistä käytän nimikirjaimia, ja tekstiä on hieman siistitty. Kirjoitettu 24.9.1989 Budapestissa kahvilassa, muistiin edellisiltä päiviltä. Lopetin kirjoittamisen ennen kolmea yöllä, sillä en ollut tarpeeksi hereillä saadakseni mitään älykästä paperille. Luin aikani ja päätin ottaa torkut. Kiinnitin kaikki kamat itseeni ja tavaroihin hakaneuloilla, mikä ei ollut lainkaan niin paranoidista kuin lukija saattaisi luulla. Hallissa nimittäin hiippaili kolme liukasta ja vieraan oloista miestä, joiden tarkoituksena oli viedä nukkujien rahat. Säästyin vahingoitta, ja kellon lähetessä kuutta lähdin pois hyvästeltyäni itäsaksalaisen tuttavuuteni. Majapaikastani ei vastattu puoli kahdeksan aikoihin soitellessani. Menin etsimään yösijaa turistitoimistosta, mutta huoneet olivat kovin kalliita. Aamutoimet suoritin IBUSZin hotellissa, joka on hienoin näkemäni hotelli. Palasi...