Bonuksien sijaan autonomiaa, oppimista ja merkitystä

Ovatko bonukset eli rahalliset kannustimet järkeviä ja hyödyllisiä kuntien virastoissa? Voiko kunta saada henkilökuntansa palvelemaan kuntalalaisia, tuottamaan enemmän arvoa heille lupaamalla vuoden päätteeksi bonuksen? Jos voi, niin miten bonukset on määriteltävä, mistä työntekijöitä palkittava.

Tästä oli keskustelua Facebookissa. Kävi ilmi, että Helsingin kaupungin opetusvirastossa on asetttu TUPA-tavoitteet, joiden toteutuessa jossakin koulussa koulun henkilökunta saa bonuksen. Ajatus on varmasti ollut hyvä. Ongelmaksi on nyt muodostunut, että bonusten maksamiseen ei ole erillistä rahaa vaan bonukset pitää maksaa samasta budjetista kuin koulun muut menot, esimerkiksi opetus ja opetusvälineet. Jos siis rehtoria, joka päättää bonusten maksamisesta, päättää palkita alaisensa tai alaisiaan tavoitteiden saavuttamisesta, hän samalla päättää vähentää opetusta tai opetusvälineitä.

Tämmöinen ei varmaankaan ole ollut tarkoitus. Miksi näin sitten on tehty? Lähinnä siksi, että johonkin budjettiin bonukset on sovitettava. Kaupungilla ei ole budjetin ulkopuolisia rahoja. Bonukset ovat siis joko koulujen budjetissa tai opetusviraston.

Tilanne on ongelmallinen riippumatta missä budjetissa rahat ovat. Jos näet budjettiin varataan rahaa bonuksiin, se tarkoittaa, että on päätetty maksaa enemmän palkkoja kuin näennäisesti maksetaan. Paljon fiksumpaa ja reilumpaa olisi maksaa bonusrahat palkkoina, kun nyt kerran on päätetty rahaa palkkoihin (eli bonuksiin) käyttää.

Tilanne on myös yleisemmin ongelmallinen. Bonukset ovat huono tapa motivoida ihmisiä ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin jonkin tavoitteen asettaminen bonuksen edellytyseksi vääristää toimintaa väistämättä. Saattaa näet olla niin, että jokin muu tavoite olisikin asiakkaiden (kuntalaisten, oppilaitten) kannalta olennaisempi. Toiseksi, raha on huono motivaattori. Ihmisten motivoiminen rahalla on hyvin hankalaa, koska ihmisten motivaatio yleisesti tutkimusten mukaan  perustuu kolmeen eri asiaa:

• Autonomiaa eli mahdollisuuksia itse päättää työstään, sen tekotavoista, mentelmistä etc
• Osaminen eli mahdollisuus kehittyä työssään aina vain paremmaksi - ja saada sitä kautta myös arvostusta muiden silmissä 
• Merkityksen eli johonkin rahaa isompaan asiaan - työllä on oltava jokin merkitys, sen on parannettava maailmaa ja lähimmäisten elämää. 

Miten sitten Helsingin kaupungin opetusvirasto voisi bonusten sijaan motivoida työntekijöitään autonomian, osaamisen ja merkityksellisyyden kautta? Keinoja on toki monia, mutta olennainta on antaa valtaa työnteosta ja sen menetelmistä ja prosesseista työntekijöille itselleen. On luotettava , että työntekijät itse osaavat kehittää työtään ja pyrkivät asiakkaiden (kuntalaisten, oppilaitten) parhaaseen, luomaan heille eniten arvoa.

Opetusvirasto ja muut virastot voisivat jatkossa ryhtyä yhä enemmän kouluttamaan ja valmentamaan työntekijöitään autonomiseen tiimityöhön ja työn kehittämiseen lean-menetelmien pienin askelin yhä paremmaksi. Työntekijät tietävät parhaiten, eivät kaukana asiakkaista olevat johtaja. Siksi johtajien olisi syytä ryhtyä auttamaan ja valmentamaan - komentelemisen ja määräilemisen sijaan. 

Motivaatiosta on muuten hieno video. Tsekkaa se.