Kuinka selvitä uhkaavasta työvoimapulasta?

Jatkoa aiempaan kirjoitukseeni Joitakin ajatuksia työn tulevaisuudesta Suomessa eli miten voimme varmistaa työvoiman riittävyyden terveydenhuollossa ja koulutuksessa myös seuraavan 10 vuoden ajan.

Ei näin!

Linjaus 1: Tuottavuus syntyy teknologian kehityksestä, joten uutta teknologiaa on otettava kokeillen ja ennakkoluulottomasti käyttöön

Perustelu: Pystymme hyödyntämään uuden teknologian mahdollisuudet työn korvaamisessa. On ennakkoluulottomasti otettava käyttöön uusia teknologioita siellä, missä teknologiaa on käytettävissä ja missä nykyisin on suuri määrä ihmisiä töissä ja missä uusi teknologia voi korvata ihmistyötä. MIT:n Work of the Future -raportin mukaan ajoneuvojen automaatio  (ja siten ajoneuvojen kuljettamiseen tarvittavan työvoiman määrän vähentyminen) voi olla tärkeimpiä tapoja vapauttaa työvoimaa; verkkokaupan yleistyminen voi olla toinen ja myös yhteydessä automaattisiin ajoneuvoihin. Jonkin verran työvoimaa voi saada vapautettua valtion- ja kuntien hallinnosta käyttämällä algoritmista päätöksentekoa ja ohjelmistorobotiikkaa. Se kuitenkin vaatii ennakkoluulottomia lakimuutoksia - ja yleisesti lainsäädännön muokkaamista algoritmisen päätöksenteon mahdollistavaksi.

Linjaus 2: Uudelleen kouluttautumista tuettava täydellä palkalla

Perustelu: Luotava koulutusmahdollisuuksia ihmisille, joiden nykyisen työn teknologia lähitulevaisuudessa korvaa. Koulutusmahdollisuuksien on oltava aloilla, joilla on suuri kysyntä uusista työntekijöistä ja joissa teknologia ei voi korvata ihmistyötä. On ilmeistä, että suuri osa kuntien ja valtion työntekijöitä kuuluu tähän ryhmään: sairaanhoidon ja koulutuksen työn tehokkuutta on tuskin mahdollista nostaa merkittävästi esimerkiksi tietotekniikan keinoin. On myös hyvä huomata, että mikäli voisimme nostaa sairaanhoidon ja koulutuksen tehokkuutta (siis suoritteita per työntekijä), niin oletettavasti haluaisimme käyttää vapautuneen työajan ja -voiman sairaanhoidon ja koulutuksen laadun parantamiseen: ihmiset haluavat yhä parempaa hoitoa ja teknologian ja tieteen kehitys vaatii yhä parempaa ja laajempaa koulutusta (2. asteen oppivelvollisuus on tästä esimerkkinä). 

Linjaus 3: Verotus muutettava työn verottamisesta arvonlisän verottamiseen

Perustelu:Löydettävä tavat rahoittaa kohdan 2 koulutus. Mitä automatisoidumpaa työ on (niillä aloilla, joissa automaatio voi suuresti lisääntyä), sitä pienemmän osan arvonlisästä työvoima saa ja sitä pienempi on veropohja. On siis löydettävä uusia tapoja rahoittaa valtion (yhteiskunnan toimintaa) verotuksen avulla. Oletettavasti tämä tarkoittaa jonkinlaista arvonlisäveroa automaation luomalle arvolle, erilaisten ulkoiskustannusten verottamista (päästöverot), kiinteistöverojen nostamista, pääomaverojen nostamista (EU:n laajuisesti, verokilpailun lopettamista) ja muuta vastaavaa.

Linjaus 4: SoTe-työn arvostusta ja houkuttelevuutta nostettava

Perustelu: Löydettävä keinoja nostaa sosiaali- ja terveystyön sekä koulutusalan töiden arvostusta. Uusien ammattilaisten kouluttaminen näille aloille ei näet auta, jos uudet ammattilaiset eivät ota vastaan koulutustaan vastaavaa työtä tai jos he kovin nopeasti vaihtavat jollekin toiselle alalle. Riittävä ja reilulta tuntuva palkka on olennainen osa arvostusta ja alalla pysymisen välttämätön edellytys. Se ei kuitenkaan riitä, jos työntekijät eivät saa työstään työn parhaimmillaan tuottamaa mielihyvää muiden auttamisesta, yhteisöön osallistumisesta, oppimista ja jos työn tekemiseen (tavat, työajat, loma-ajat, etc) ei voi vaikuttaa. 

Linjaus 5: Johtamis- ja organisaatiokulttuurien muuttamista demokraattisemmaksi ja itseohjautuvammaksi (?) tuettava ja koulutettava

Perustelu: Yhteiskunnan joustavuuden ylläpitäminen ja entistä kompleksisempi toimintaympäristö sekä digitalisaatio vaatii uudenlaista johtamisesta, joka ottaa työntekijät vakavasti ja mukaan tekemään päätöksiä. Tämä vaatinee valtiollista ohjelmaa/rahoitusta/tukimallia? (tms) johtamisen kehittämiseksi. Työmarkkinoilla on havaittavissa useampia jakolinjoja: projektiluonteisen ja yrittäjämäisen työn yleistymisessä verrattuna “perinteisiin” vakituisiin työsuhteisiin perustuviin työuriin, etätyön mahdollistavaan asiantuntijatyöhön ja paikkaan ja aikaan sidottuun työhön sekä hierarkkisen organisaation työhön ja itseohjautuvaan työhön.

On ilmiselvää, että jo monesti yritetty SoTe-uudistus on tehtävä, koska nykyinen kuntiin perustuva malli ei ole kestävä. SoTe-uudistus ei kuitenkaan auta kohdan 4 ongelmien ratkaisemiseen vaan voi pahimmillaan vain vähentää näiden alojen houkuttelevuutta. 

Linjaus 6: Uusien teknologioiden käyttöönottoa ja kehitystä on tuettava valtiollisesti. 

Perustelu:On ryhdyttävä valtiojohtoisesti tutkimaan uuden teknologian mahdollisuuksia työntekijöiden työn täydentämisessä. Ilmeisiä mahdollisuuksia ovat erilaiset tekoälyjärjestelmät suurten tietomassojen lajittelussa (röntgenkuvat, automaattinen diagnoosiehdotusten tekeminen, yksilöiden veriarvojen ja laajan sairastavuustilastoinnin yhdistäminen). Näiden tehtävien

teettäminen koneilla ei kuitenkaan vapauta kovin suurta määrä sairaanhoitohenkilöstön ajasta. Olisi tärkeää pystyä löytämään keinoja, joilla sairaanhoitajien ja lähihoitajien työstä osan voisi korvata automaatiolla tai jolla työtä voisi automaatiolla täydentää. Erityisen tärkeää on pitää huolta, ettei uusi teknologia lisää työtä. Näiden pyrkimysten olisi syytä olla keskeisiä SoTe-uudistuksessa.

Eikä näin!

Linjaus 7: Työ on ongelmien ratkaisua - mitä vähemmän ongelmia, sitä vähemmän työtä ja sitä pienempi työvoimavaje

Perustelu: Koska sairaanhoito vie suuren osa kuntien ja valtion henkilöstön työajasta, olisi jatkossa keskityttävä yhä paremmin sairastuvuuden vähentämiseen. Suurimmat terveysriskit ovat tiedossa: liikkumattomuus, epäterveellinen ruokavalio, tupakointi, alkoholin liikakäyttö. Keinot ovat tiedossa: kaupunki-infran muuttaminen omavoimaiseen liikkumiseen innostavaksi, epäterveellisten ruokien haittaverot (korvauksena negatiivisesta ulkoisvaikutuksesta) ja erilaiset järjestelmät, jotka kannustavat ihmisiä liikkumaan ja syömään terveellisesti. Nykyään on jo lukuisia terveelliseen elämään kannustavia sovelluksia, mutta niitä voisi kehittää edelleen.