Itäväylästä Bulevardi?
Itä-Helsingin vihreät ja muutama muu vihreänliiton paikallisyhdistys yms järjestivät keskustelutilaisuuden Itäväylän muuttamiseksi bulevardiksi. Sain kutsun ja koska tilaisuus oli Kettutien nuorisotalolla, jossa en ollut koskaan käynyt ja koska kutsujani oli arvostamani Antti Möller ja puhujana mm. myöskin arvostamani ja verkossa hyvin näkyvä Mikko Särelä, päätin osallistua.
Ajatus itäväylän ja muiden Helsinkiin tulevien moottoriteiden tai moottoritiemäisten pääväylien muuttamiseksi tavallisiksi, mutta toki leveiksi kaduiksi, on saanut suuren kannatuksen viime vuosina. Syyt kannatukseen ovat ilmeisesti.
Ensinnäkin Helsingin seudun asukasmäärä on kasvanut viimeiset 20 vuotta noin 15000 ihmisellä vuosittain. He asuvat joko Helsingissä tai jossakin kauempana. Jos asuvat kauempana, heidän on liikuttava paljon enemmän. Mikko Särelän mukaan vuoden uudet asukkaat lisäävät liikennettä 500000km ajokilometrillä päivässä, jos asuva jossakin kaukana (esim Nurmijärvellä).
Toisekseen, Helsingissä on melkoinen asuntopula. Sen havaitsemiseen tarvitsee vain vilkaista asuntojen hintoja Hesarista tai netistä. Enemmän asuntoja tarvitaan.
Kolmanneksi, Helsingistä on vaikeata löytää isoja asumiseen kelvollisia alueita uudisrakentamiselle. Täydennysrakentaminen on sekin hankalaa. NIMBY asuvat joka paikassa. Ei ole niin mitätönät kalliota ja pusikkoa, etteikö sitä raivoisasti vastustavia löydy muutaman vuoden viivästykseksi.
Joten asuntoja tarvitaan, niitä ei voi rakentaa pusikkoon, merta ei oikein raaski täyttää. Vaihtoehdoista jäävät jäljelle vain sisääntuloväylien varret. Tilaisuudessa kerrottujen tietojen mukaan väylien varsille voisi rakentaa asuntoja helpostikin vähintäänkin 50000 ihmiselle eli melkein 4 vuoden tarpeen verran!
On outoa, jos väylien varsien rakentamista jokin intressiryhmä vastustaa. Autoilua bulevardisointi ei juurikaan haittaa - verrattuna uusien asukkaiden aiheuttamaan liikenteeseen, jos he asettuvat asumaan ties minne naapurikuntiin. NIMBY tuskin rakastavat meluavia teitä. SK-monopoli tuskin vastustaa tiheämpää asusta. Tai mistä sitä tietää.
Muutamia muita ajatuksia tuli mieleeni keskustelussa ja myöhemmin. Kaupunkisuunnittelu on vaikeata, koska kaikki suunnittelu on osa-optimointia. Valtion ja kuntien rahat ovat erilliset. Kunkin kunnan rahat ovat erilliset. Valtion ja kansalaisten rahat ovat erilliset: valtion kannalta säätöltä näyttävä saattaa pakottaa kansalaiset ostamaan auton ja siten käyttämään paljon rahaa.
Ajatelkaamme vaikka Itäväylää. Jos sen ja sen vieressä olevat liikennemelu auleet möisi vaikka miljardilla (tai jollakin isolla, mutta ei kohtuuttomalla hinnalla) jollekin grynderille, niin grynderi tuskin vapaat kädet saatuaan pitäisi väylää yhtä leveänä kuin se nyt on. Päinvastoin: mikä tahansa grynderi kaventaisi väylän kaduksi ja rakentaisi kadun reunat täyteen asuntoja ja möise ne kalliilla. Yksikään grynderi ei ryhtyisi edes harkitsemaan tunnelia tai tien kattamista. Eivät grynderit ole yhtä tyhmiä kuin osaoptimoivat poliitikkomme.
Lisää asiasta vaikkapa Tolkku-blogista ja ties mistä netissä. En jaksa nyt linkata. Google on keksitty.
Ajatus itäväylän ja muiden Helsinkiin tulevien moottoriteiden tai moottoritiemäisten pääväylien muuttamiseksi tavallisiksi, mutta toki leveiksi kaduiksi, on saanut suuren kannatuksen viime vuosina. Syyt kannatukseen ovat ilmeisesti.
Ensinnäkin Helsingin seudun asukasmäärä on kasvanut viimeiset 20 vuotta noin 15000 ihmisellä vuosittain. He asuvat joko Helsingissä tai jossakin kauempana. Jos asuvat kauempana, heidän on liikuttava paljon enemmän. Mikko Särelän mukaan vuoden uudet asukkaat lisäävät liikennettä 500000km ajokilometrillä päivässä, jos asuva jossakin kaukana (esim Nurmijärvellä).
Toisekseen, Helsingissä on melkoinen asuntopula. Sen havaitsemiseen tarvitsee vain vilkaista asuntojen hintoja Hesarista tai netistä. Enemmän asuntoja tarvitaan.
Kolmanneksi, Helsingistä on vaikeata löytää isoja asumiseen kelvollisia alueita uudisrakentamiselle. Täydennysrakentaminen on sekin hankalaa. NIMBY asuvat joka paikassa. Ei ole niin mitätönät kalliota ja pusikkoa, etteikö sitä raivoisasti vastustavia löydy muutaman vuoden viivästykseksi.
 |
| Väärin suunniteltu! |
Joten asuntoja tarvitaan, niitä ei voi rakentaa pusikkoon, merta ei oikein raaski täyttää. Vaihtoehdoista jäävät jäljelle vain sisääntuloväylien varret. Tilaisuudessa kerrottujen tietojen mukaan väylien varsille voisi rakentaa asuntoja helpostikin vähintäänkin 50000 ihmiselle eli melkein 4 vuoden tarpeen verran!
On outoa, jos väylien varsien rakentamista jokin intressiryhmä vastustaa. Autoilua bulevardisointi ei juurikaan haittaa - verrattuna uusien asukkaiden aiheuttamaan liikenteeseen, jos he asettuvat asumaan ties minne naapurikuntiin. NIMBY tuskin rakastavat meluavia teitä. SK-monopoli tuskin vastustaa tiheämpää asusta. Tai mistä sitä tietää.
Muutamia muita ajatuksia tuli mieleeni keskustelussa ja myöhemmin. Kaupunkisuunnittelu on vaikeata, koska kaikki suunnittelu on osa-optimointia. Valtion ja kuntien rahat ovat erilliset. Kunkin kunnan rahat ovat erilliset. Valtion ja kansalaisten rahat ovat erilliset: valtion kannalta säätöltä näyttävä saattaa pakottaa kansalaiset ostamaan auton ja siten käyttämään paljon rahaa.
Ajatelkaamme vaikka Itäväylää. Jos sen ja sen vieressä olevat liikennemelu auleet möisi vaikka miljardilla (tai jollakin isolla, mutta ei kohtuuttomalla hinnalla) jollekin grynderille, niin grynderi tuskin vapaat kädet saatuaan pitäisi väylää yhtä leveänä kuin se nyt on. Päinvastoin: mikä tahansa grynderi kaventaisi väylän kaduksi ja rakentaisi kadun reunat täyteen asuntoja ja möise ne kalliilla. Yksikään grynderi ei ryhtyisi edes harkitsemaan tunnelia tai tien kattamista. Eivät grynderit ole yhtä tyhmiä kuin osaoptimoivat poliitikkomme.
Lisää asiasta vaikkapa Tolkku-blogista ja ties mistä netissä. En jaksa nyt linkata. Google on keksitty.
Kommentit