Uudet nastat ja Lux Helsinki

Maanantai 1.1.2018

Ulkona on pilvistä, tyyntä ja maassa muutama sentti yön aikana satanutta lunta. Lapset leikkivät pulkkien kanssa, joku rakentaa lumiukkoja. S lueskelee olohuoneessa.

Kävin lenkillä ekaa kertaa tänä vuonna. Uudet nastarenkaat, Suomi Tyres 240-nastaiset. Kovin on niillä raskasta polkea, sillä vaikka ihan puolitosissani poljin, niin keskinopeus jäi alle 20 km/h. Varovaisesti pyöräilin, mikä varmasti myös hidasti merkittävästi. Kivaa oli, hieman satoi, 2 °C ja pimeää. Ekat 32 km poljettu.

Hyvää peruna-pinaatti-homejuustovuokaa S teki. Nam.

Torstai 4.1.2018

Mukava pyöräily töihin. Ei satanut, mutta oli kyllä todella pimeää. Odottelin auringon nousevan, vaan eihän se vielä nouse. Kaivarin kautta, rennosti. Ihan liikaa vaatetta, pärjäisin ilman takin vuoriakin. Kumman paljon kehitän lämpöä.

Kamala vastatuuli oli illalla. Kaivarin ja Mustikkamaan kautta, 16,33 km, 53 min.

Perjantai 5.1.2018

Töihin fillarilla. 10,4 km, 32 minuuttia. Ei paha, mutta kovin on nastoilla raskasta polkea. Ei rullaa laisinkaan, kiihdyttäminen superraskasta.

Lauantai 6.1.2018

Kävelin. Suurhienoa kävellä meren rannassa aamulla ja nähdä lintuja etc. Ihanaa. Roihuvuori on kyllä mulle sopiva mesta.

Laitoin riisin ja parsakaalin keittymään parvekkeelle. Ei tule hajua sisään! Nerokasta.

Poljin 2 h 15 min, 44 km, ensin teollisuusalueella, mutta asfaltti alkoi jäätyä, menin Viikin pelloille ja Hertsikan metsään polkemaan. Löysin kivan 2,7 km:n lenkin, jossa ylämäkeä 11 % ja muutenkin, sitä poljin 6 kertaa eli 50 minuuttia, sitten himaan. Oi kun on kivaa kuntoilla.

Lux Helsinki oli taas huikean hienoa. Tänä vuonna Espalla ja Senaatintorilla kävimme. Senaatintorin kirkon seinään heijastettu videoteos vasta olikin hieno. Bryggerin pihalla oli 40-luvun ilmatorjuntavalonheitin. Kyllä siitä kirkas valo lähti. Kotiin metrolla, satoi pieniä lumihiutaleita.

Sunnuntai 7.1.2018

Kuusi pihalle, hirmuisesti siitä irtosi neulasia, liki kokonainen paperikassillinen. Kova siivoaminen, vieläkin on joka paikassa neulasia.

Kävimme polkemassa vähän, Tapanilaan Helsinki CX -kisoja katsomaan ja tuttuja tapaamaan. Sitten pidempää reittiä takaisin, kylmä tuli hitaasti polkiessa.

Illalla katselimme telkkarista ”Mies nimeltä Ove” (vanhan kärttyisen miehen elämästä kertoi; en halua olla samanlainen vanhana, haluan olla iloinen ja auttaa aina muita, haluaisin jo nyt enemmän käyttää aikaani johonkin hyvään, mikä se voisi olla) ja Silta-sarjan (se ahdistaa, en oikein tykkää, menee aina enemmän erikoiseksi, hyvin tehty kyllä).

Päiväkirjastani vuodelta 2018.