Carnegia Hallista Roihuvuoren HRH-baariin
Roihuvuoressa tuppaa nykyisin tapahtumaan enemmän kuin monissa 8000 asukkaan kaupungeissa. Tänään Facebookissa oli ilmoitus konsertista paikallisessa ravintola HRH:ssa eli Hard Rock Housessa.
Yhdysvaltalainen pianisti Gabriel Zucker saapuu elokuussa Suomeen ja esiintyy Roihuvuoren Hard Rock Housessa 25.8. Konsertissa hän soittaa ensimmäisen setin soolona ja toisen setin yhdessä trion Affe Forsmann - lyömäsoittimet, Eero Savela - trumpetti ja Jukka Kääriäinen - kitara kanssa. Gabriel Zucker on New Yorkista lähtöisin oleva pianisti, säveltäjä ja multi-instrumentalisti. Gabriel on palkittu kahdella ASCAP sävellys palkinnolla ja on saanut ylistäviä arvosteluja mm. Downbeat, All About Jazz, Stereogum ja Jazzwise julkaisuissa. Zucker on esiintynyt 18 eri maassa ympäri maata ja konserttisaleissa kuten Carnegie Hall, The Stone, Roulette ja the Jazz Gallery.
Olipas kerrassaan uskomattoman hieno konsertti. Zucker loihti HRH:n pianosta ja omasta Applen läppäristään merkillisen tunnelman luovan äänimaton. Välillä musiikissa oli harmoniaa, sitten yhtäkkiä siirryttiin noise-musiikin äärelle ja jopa yli. Mainiota!
Ja vielä parempaa oli tulosssa, kun lavalle ilmestyi kolme virtuoosimaista suomalaista muusikkoa: Forsmann, Savela ja Kääriäinen. Nelikko ryhtyi manaamaan improvisaation jumalia paikalle ja he saapuivat. Kyseessä ei ollut jazz, ei noise, ei oikein mikään tunnistamani tyylilaji. Soitto alkoi kitaristin staccatomaisella bassoimitaatiolla, johon Forsmannin rummuista yhtyi sekä jazzin hienovireistä peltien hivelyä että vapaampaa kolistelu. Vähitellen mukan liittyi myös Zucker pianon ja tietokoneensa kanssa, hyvin vapaasti ääniä etsien ja tässä vaiheessa koskettimistoa välillä rystysinkin komentaen. Savelan trumpettin leijui muun äänen yllä sitoen sen yhteen kunnes Savela otti käyttöön kannosta väkertäneensä puhaltimen, josta paikalle ilmestyi metsän henkiä. Sitten yhtäkkiä Savelan kantopuhallinsoitin muuttuikin bongorummuksi, joka keskusteli Forsmannin rumpujen kanssa ehkäpä keikan yllättävimmät minuutit. Tämän jälkeen tapahtui vielä vaikka mitä, jonka kuvaamiseen minun sanalliset lahjani eivät riitä.
Lyhyt ääninäyte.
Ihanaa, että New York tulee Roihuvuoreen, jottei meidän tarvitse enää matkustaa New Yorkiin.
Yhdysvaltalainen pianisti Gabriel Zucker saapuu elokuussa Suomeen ja esiintyy Roihuvuoren Hard Rock Housessa 25.8. Konsertissa hän soittaa ensimmäisen setin soolona ja toisen setin yhdessä trion Affe Forsmann - lyömäsoittimet, Eero Savela - trumpetti ja Jukka Kääriäinen - kitara kanssa. Gabriel Zucker on New Yorkista lähtöisin oleva pianisti, säveltäjä ja multi-instrumentalisti. Gabriel on palkittu kahdella ASCAP sävellys palkinnolla ja on saanut ylistäviä arvosteluja mm. Downbeat, All About Jazz, Stereogum ja Jazzwise julkaisuissa. Zucker on esiintynyt 18 eri maassa ympäri maata ja konserttisaleissa kuten Carnegie Hall, The Stone, Roulette ja the Jazz Gallery.
Olipas kerrassaan uskomattoman hieno konsertti. Zucker loihti HRH:n pianosta ja omasta Applen läppäristään merkillisen tunnelman luovan äänimaton. Välillä musiikissa oli harmoniaa, sitten yhtäkkiä siirryttiin noise-musiikin äärelle ja jopa yli. Mainiota!
Ja vielä parempaa oli tulosssa, kun lavalle ilmestyi kolme virtuoosimaista suomalaista muusikkoa: Forsmann, Savela ja Kääriäinen. Nelikko ryhtyi manaamaan improvisaation jumalia paikalle ja he saapuivat. Kyseessä ei ollut jazz, ei noise, ei oikein mikään tunnistamani tyylilaji. Soitto alkoi kitaristin staccatomaisella bassoimitaatiolla, johon Forsmannin rummuista yhtyi sekä jazzin hienovireistä peltien hivelyä että vapaampaa kolistelu. Vähitellen mukan liittyi myös Zucker pianon ja tietokoneensa kanssa, hyvin vapaasti ääniä etsien ja tässä vaiheessa koskettimistoa välillä rystysinkin komentaen. Savelan trumpettin leijui muun äänen yllä sitoen sen yhteen kunnes Savela otti käyttöön kannosta väkertäneensä puhaltimen, josta paikalle ilmestyi metsän henkiä. Sitten yhtäkkiä Savelan kantopuhallinsoitin muuttuikin bongorummuksi, joka keskusteli Forsmannin rumpujen kanssa ehkäpä keikan yllättävimmät minuutit. Tämän jälkeen tapahtui vielä vaikka mitä, jonka kuvaamiseen minun sanalliset lahjani eivät riitä.
Lyhyt ääninäyte.
Ihanaa, että New York tulee Roihuvuoreen, jottei meidän tarvitse enää matkustaa New Yorkiin.
Kommentit