Juna myöhässä?

1980-lopun ja 1990-luvun junamatkoilta en muista yhtään myöhästynyttä junaa. Joko muistini on kullannut muistoni tai kauan sitten junien myöhästyminen ei kovin paljon merkinnyt. Mihinkään ei ollut kiire, olimme aina perillä heti kotoa lähdettyämme, ja jos junamatka katkesi kesken, asemalla saattoi yöpyä tai vaikka puistossa keskellä kaupunkia. Asemien lähellä oli surkeita majapaikkoja, joihin nuorten opiskelijoitten rahat riittivät. 

Toisin on nykyään: pienikin myöhästyminen ottaa päähän. Tänään Tukholmasta kello 12.21 lähteväksi luvatun junan ilmoitettiin ensin lähtevän 12.45, sitten 13.15 ja sitten junan kerrottiin lähtevän joskus. Lopulta se lähti 14.02. Perille Lööpenhaminaan saavuimme lopulta kaksi tuntia myöhässä, koska yksi matkamme junista joutui kulkemaan hitaan tavarajunan perässsä ja perillä Kööpenhaminassa joku seikkaili raiteilla.

Vaan miksi junan myöhästyminen harmittaa nykyisin? Olemmehan nykyisinkin matkalla heti kotoa lähdettyämme. Syitä on varmaankin kaksi: on tapana suunnitella matkat tarkemmin ja toisaalta elämä on muuttunut pikkutarkemmaksi internetin yms myötä. Tarkemmalla suunnittelulla tarkoitan usean päivän kestävien matkaketjujen suunnittelua: tällä kertaa olen suunnitellut ja varannut junaliput ja hotellit Palermoon asti. Olisihan se ikävää, jos suunnitelma pettäisi jo Tukholman asemalla. 

Ehkäpä matkojen suunnittelusta olisi luovuttava?