Peloton-leiri Kaustisella

Tiistai 5.6. – torstai 7.6.2012

Peloton-leiri Kaustisella.

Torstaina klo 8.30; toinen aamu, kolmas päivä. Kaikki väsyneitä, kaikki kiireisiä. Nukuin huonosti, valoisuus (en nähnyt pimeää lainkaan klo 02 nukahtaessani ja klo 4 havahtuessani) häiritsee. Mutta ehtiihän sitä koisimaan. Aamiainen ihan yhtä huono kuin eilenkin, mutta kävin sattumalta kiinnostavia keskusteluita.

Tekemämme Rideshare (Raittiopas) -konsepti on mielenkiintoinen. Reaaliaikainen liftauspalvelu, joka perustuu tyhjiin penkkeihin autoissa. Kapasiteettia on teillämme ihan hurjasti, kysymys on, miten saamme sen käyttöön ja autoilijat mukaan tähän houkuteltua.

Työprosessi on edennyt ohjatusti, eri vaiheiden (protoja, demoja, hissipuheita etc.) kautta. Keskustelut ryhmässä ovat olleet mielenkiintoisia, vaikkakin välillä kukin on ryhtynyt jumittamaan omaan juttuunsa. Hyvä sinänsä, koska osa jutusta on tullut esiin monta kertaa (transaktiomaksu kuskin ja liftarin välisestä rahaliikenteestä), tyrmätty ja taas otettu esiin. Mainosrahalla kun ei näytä olevan mahdollista tällaista rahoittaa Suomessa. Saksassa olisi.

Ryhmässä mukana kokenut ja terävä tilasto-, start-up- ja kansantaloustieteilijä, kaksi rehtiä kaveria maaseudulta, nuori ihmisoikeusjuristi (innostunut, fiksu, mukava), monien alojen osaaja ja ministeriön maaseutuprojekteista vastaava. Hyvä sakki.

Tiistaina saavuimme, ensin hotelliin, huoneet, sitten kansantaidekeskukseen, iso ruma rakennus, vettä vuosi, alustavaa hypetystä hieman tosi-tv-tyyliin, lounasta, lisää hypetystä peak oilista yms. ja sitten ryhmissä tekemään juttuja. Roope Mokka veti ekan konseptivaiheen: ”post it storming”, käsitekartta, järjestelmämoduulit. Pätevästi vetikin, olisi kiva osata yhtä hyvin. Oppia ikä kaikki.

Tiistai-ilta ei ollut kovin pitkä. Loppui klo 19, sitä ennen emme vielä olleet kovin pitkälle päässeet. Illalliselle pelimannitaloon, jotain ihme juustokeittoa ja viiniä. Pelimanniorkesteri Tallarit soitti, ainoa kunnallinen bändi maailmassa. Onko pelimanni, jos kunta maksaa? Kivaa juttelua, sitten baariin (Pelimanni), kamala räkälämesta, mutta ilmeisesti paikkakunnan hienoin. Muutaman jälkeen koisimaan.

En tykkää asua kahden hengen huoneissa. Olisi kivempaa yksin. Jatkossa maksan vaikka itse yksin asumiseni.

Keskiviikko meni hyvin nopeasti. Ensin lounaaseen asti kinastelimme palvelun konseptista, sitten se tiivistyi reaaliaikaiseksi kyytipalveluksi. Huomasimme, että tyhjiä paikkoja on jopa Kokkolan ja Kaustisen välillä 50 bussin verran! Se on aika paljon. Ajatuksemme on päästä tähän virtaan kiinni. Mutta tulovirtaa ei kovin helposti mainoksilla pysty maksamaan. Pitää pystyä rahastamaan kyydittäviä: jos he maksavat 1 euron per matka (tai per pysäkki tai nousu), niin homma alkaa olla kannattavaa aika nopeastikin. Ilmeisesti tämä voisi olla laillistakin.

Keskiviikkoiltana illallisella mainiota haukimureketta ja viiniä. Hommat jatkuivat kalvojen yms. parissa ensin KM-keskuksessa 23.45 asti ja sitten majapaikassa 02 asti. Jotkut vielä jatkoivat. Minä en jaksanut.

Torstaina klo 17 junassa kohti Tamperetta. Väsy. Ylisosiaalisuus vaivaa. Pitää olla hetki yksin, tehdä jotain itsenäistä, vaikka kirjoittaa tätä muistelmaa.

Esitys meni erittäin hyvin, ottaen huomioon, että sitä ei juuri ehditty harjoitella. Kalvot olivat erittäin hienot, suurenmoiset. Muidenkin ryhmien esitykset olivat erinomaisia. Hauskoja, visuaalisesti kiinnostavia, useat jopa hyvin harjoiteltuja. Ilmeisesti jopa parempia kuin me, koska me emme päässeet kolmen parhaan joukkoon. Harmillinen juttu, mutta toisaalta tuomaristo oli johdonmukainen ja palkitsi tarkasti energiansäästöön liittyviä esityksiä. Jopa kasvihuoneidean, joka mielestäni on hyvin epämääräinen. Mutta mitäpä tuosta, hauskaa oli! Paljon hauskempaa kuin töissä.

Kivoja uusia kavereita sain.

Muistiinpanoja esityksistä (omat kommentit suluissa)

1. Rideshare: hyvältä näyttävät kalvot meillä. Tosi ammattimaista. Hyvin meni.

2. Energiaisännöinti:

• ponteva, jutteleva esitystapa, perustuu Motivan laskelmiin
• laskelma esitetään perusteellisesti
• miksi ei hyödynnetty: isot osaavat, pienillä huono neuvotteluasema, ei osaamista
• ratkaisu yhdistää pk-yritykset, selvitys, toimenpiteet
• säästöihin perustuva provisio, 7 v sopimuskausi
• monikanavainen jakeluverkosto
• (hmm, hieman vaikuttaa hankalalta saada alkuun, vaatii paljon henkilökuntaa)
• kasvuratkaisu: puitesopimukset, franchising
• tarve on olemassa

3. Ruokaa läheltä:

• hieno koreografia aluksi
• jonkinlainen webbisysteemi, ruokaa esillä
• virtuaalinen tukku (tämä on sama kuin hesalainen luomutukku-ruokapiirijuttu)
• ajatus saada enemmän lisäarvosta jäämään alueelle (kummallinen ajatus omavaraistaloudesta! En ymmärrä, miksi pitäisi jäädä tuotannon arvon tuotantopaikkakunnalle!)
• (miksi lähiruoka olisi tuoreempaa?)
• ansaintamalli on 10 % rahavirrasta (transaktiomaksu)
• (ajatus on hyvä, jos saa merkittävän osan ruokaliikenteestä, mutta sitten alkavat kyllä CO2-päästöt kasvaa)

4. Pikkukaupunkien hub-puisto:

• hieman teatteria alkuun (virtuaalisen puhelinkeskustelun muodossa)
• resurssien, työn ja tiedon jakamiskeskittymä; konkreettinen paikka, yhteisö, mielentila
• (tätä on jo yritetty monta kertaa; tässä ei ole mitään uutta)
• yrittäjät yhteen (tiheys on tässäkin ongelmana)

5. Kanssakoulu.fi:

• vertaisoppiminen, aktiiviloma, AirBnB-jutun kopio
• merkityksellisyys, vapaaehtoistyö
• paikallisten taitajien verkosto: maaseudulla on taitavia ihmisiä (kummallinen ajatus, että maalaisilla on jotenkin enemmän tai mielenkiintoisempia taitoja tarjolla! En usko alkuunkaan!)

6. Peltodiili:

• peltoja tarjolle (mutta pellot ovat kaukana? Ihan täyttä pelleilyä!)

7. Kasvihuone:

• puutarha kaupan viereen, kukin poimii oman ruokansa
• (miksi idean on tietää, mistä tulee ruokaa? Miksei navettaa marketin kylkeen tai teurastamoa? Entä paljonko tarvitaan kasvihuonetta yhden marketin myynnin kattamiseen? Voisiko energiaa käyttää yhdessä? Mitä vikaa on työnjaossa?)

8. Piha katolle:

• halvempi kuin tavallinen katto (TCO, energiaa säästyy)

Päiväkirjastani vuodelta 2012.