Työmatkafillaroinnin ABC

Yritänpäs selvittää itselleni tärkeimpiä asioita työmatkafillaroinnista Helsingissä. Huomioni saattavat päteä muuallakin, mutta se ei ole laisinkaan varmaa.

Vaatetus

Vaatetus on valittava sään, matkan ja halutun nopeuden mukaan.

• Jos sataa, pitää pukeutua sadevaatteisiin. Jos aikoo pyöräillä enemmänkin, kannattaa ostaa alennusmyynneistä kunnon kalvovaatteet (Gore-Tex on paras, Haltin vastaava ei pidä vettä kuin tunnin)
• Mitä pidempi matka, sitä tärkempää on pukeutua kunnon pyöräilyvaatteisiin. Alle 10 km matkat voi ajaa - jos ei kiirehdi - työvaatteissakin. Yli 10 km matkoilla menee yleensä hermo, jos vaatteet  hiertävät tai jos täytyy varoa hikoilemista. Siksi pidemmille matkoille on hyvä pukeutua pyöräilyvaatteisiin. Niitä saa lähes normaalivaatteen näköisinä. Voi toki pukeutua kuten Tour de Francessa ammattilaiset. Se on kivaa. Fillarikin tuntuu kulkevan kevyemmin. 
• Jos haluaa ajaa nopeasti, pyöräilyvaatteet ovat tärkeät. Perillä on joka tapauksessa pakko käydä suihkussa. Pyöräilyvaatteet voi pestä samalla. Puhtaisssa vaatteissa on kiva lähteä kotiin illalla.
• Työvaatteiden kuljetukseen kannattaa hommata Ortliebin vedenpitävät laukut. Reppu ei ole hyvä idea. Se hiostaa ja haittaa pyöräilyä. Laukussa puhtaat työvaatteet kulkevat helposti.
• Jos työssä tarvitsee pönöttää puvusssa, puvun voi jättää työpaikalle. Sivistyneeet työpaikat tarjoavat pesulapalvelut. 

Siis: parasta tapa on pyöräillä pyöräilyvaatteissa perille, käydä suihkussa, vaihtaa työvaatteet ylle ja tehdä iloisena ja virkistyneenä töitä. Pyöräily parantaa luovuutta, älykkyyttä ja keskittymiskykyä. Autoilevat kollegat kateudesta vihreinä ihmettelevät fillaristin ideoita. 

Pyörä

Mikä tahansa polkupyörä käy työmatkapyöräilyyn. Joitakin huomioita kuitenkin.

• Lokasuojattomalla pyörällä ajaen saa vaan itsensä kuraiseksi. Lokasuojat eivät hidasta matkaa havaittavasti. 
• Muutama vaihde helpottaa ajamista. Helgingissä on yllättävän paljon lyhyitä, mutta jyrkkiä mäkiä. 
• Jarrut on hyvä olla. Vapaaratas on erinomainen keksintö. Ei ole mitään järkeä ajaa pyörällä, jossa ei ole kahta erillista jarrua ja jossa ei voi lasketella vapaa pyörittämättä jalkojaan. Semmoisella ajaminen on vaarallista ja raskasta.
• Napadynamo on mainio. Saksassa se on jopa pakollinen. Kunnon valot eteen ja taakse. Mieluiten  valot, jotka kondensaattorin voimin valaisevat myös liikennevaloissa.
• Fillarin rungon voi peittää heijastinteipillä. Näkyvyys paranee. Rosvot eivät halua varastaa teipattuja fillareita.
• Kunnon tukeva lukko - tai ainakin parempi kuin muilla keskimäärin - estää varkaudet. 
• Vannevarkaat voi turhautta Pitlockein.
• Hyvin huollettu fillari kulkee paremmin kuin romu.
• Kumin puhkeaminen pysäyttää matkan. Se on ikävää. Ostamalla Schwalben Marathon Plus -renkaat ei tarvitse pelätä puhkeamista. Eivät pyöri yhtä ketterästi kuin puhkeavat kilpakumit, mutta kunto nousee.  
• Jos tarvitsee kuljettaa fillaria junassa ja bussissa, Brompton on hyvä valinta. Se kulkee liki yhtä hyvin kuin säälliset hybridit.

Le Mont Ventoux

Reitti

Kotoa työpaikalle on yksi ja ainoa lyhyin reitti. Sitä ei tarvitse pyöräillä joka päivä. Reittien vaihtelu virkistää. Pidempi reitti saattaa olla nopeampi. Puistoissa on kiva pyöräillä. Pääkaupunkiseudulla pääsee melkein joka paikkaan pääosin puistoja pitkin.

Kivoja työmatkareittejä ovat:

• Rantoja pitkin. Matkaa tulee enemmän, mutta mieli lepää ja ajatuksen lentävät
• Vantaanjokea Haltialaan ja sieltä Pitkäkosken kautta, jos on menossa itäisestä Helsingistä Espooseen.
• Espoon rantaraitti. 
• Vanhankaupunginlahden rannat ja Viikin arboretum. 
• Espoon keskuspuisto.

Ajankäyttö

Fillari on aina autoa nopeampi. 10 km matkan pyöräilee kaupungissa hieman  yli puoleen tuntiin. 20 km matkaan menee tunti. Mitä kauempana keskustasta työmatkareitti kulkee, sitä nopeammin sitä voi polkea.

Puolen tunnin työmatka suuntaansa vie 200 tuntia vuodessa. Se riittää hyvin pitämään kunnon korkeana ja krooniset taudit (sydäntaudit, diabeteksen, ...) loitolla.


... jatkoa seuraa ...