Miten välttää ylikunto töissä?
Helsingin sanomien uutisen mukaan jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa. Artikkeli kertoo selkeäsi liian treenaamisen hyödyttömyydestä. Jos näet treenaa väsyneenä, kunto ei nouse vaan saattaa jopa laskea.
Liiallisesta treenaamisesta voi joutua ylikuntoon. Terminä ylikunto on huono, koska liiallisesta harjoittelusta ei todellakaan kunto nouse. Parempi termi on alipalautuneisuus. Kuntohan nousee ja lihakset kasvavat levossa, eivät harjoitellessa. Harjoittelun aikana elimistö joutuu epätasapainotilaan, joka sitten levon aikana korjaantuu paremmaksi kunnoksi.
Jos siis ei lepää riittävästi harjoitteluun nähden, alipalautuu ja joutuu ylikuntoon. Jos itsepäisesti ei usko elimistön olevan uupunut (leposyke korkealla, ärtynyt, ehkäpä rytmihäiriöitä, uniongelmia, etc), alipalautuneisuus saattaa kroonistua ja vaatia korjautuakseen pitkänkin tauon harjoittelusta.
Pitää siis levätä. Tai käyttää dopingia, jos haluaa palautua nopeammin. En suosittele.
Fyysisen harjoittelun ja levon suhde on melko hyvin tunnettu. Ylikunto on helppo välttää kuntoilussa. Se vaatii vain varovaisuutta ja hieman laiskuutta ja harjoittelun ja muun rasituksen yhteensovittamista.
Töissä ylikunnon eli alipalautumisen ongelma on suurempi. Suomalaiset ovat kovin työkeskeisiä, pitkät työpäivät ja loputtomat kokoukset ovat yleisiä. Kiireellä kehuskelu on yleistä, päivittäin kuulee miten kiire on niin kova, ettei töitä millään ehdi.
Voiko alipalautuminen iskeä töissä? Voi hyvinkin. Olen itse tavannut lukemattomia alipalautuneita, työssään ylikunnossa olevia. Heidät on helppo huomata. Heillä on aina kiire, mutta aina aikaa puhua kiireestää. Heidän käyttämänsä kieli on yksinkertaista, puheet jäsentymättömiä ja pitkiä. Ajatukset tuntuvat olevan eltaantuneita, luovat ratkaisut kovin harvassa.
Selvästikin kyseessä on työperäinen ylikunto: on tullut painettua liian pitkään, liian pitkiä päiviä, pidettyä liian vähän taukoja, tsekattua emaileja etc yötä päivää. Ei ole levätty, ei ole antauduttu uusille, virkistäville ajatuksille kirjojen, elokuvien, taidenäyttelyiden muodossa. On syöty lounasta työpöyvän ääressa, jos laisinkaan.
Työperäisen ylikunnon välttämiseen on helppo keino: opettelee sanomaan "ei" ja muistaa laiskotella, Se on olennaisen tärkeää, koska pitkään jatkuneena ylikunto estää ammatillisen ja inhimillisen kehityksen.
Laiskotelkaa! Hassutelkaa!
Liiallisesta treenaamisesta voi joutua ylikuntoon. Terminä ylikunto on huono, koska liiallisesta harjoittelusta ei todellakaan kunto nouse. Parempi termi on alipalautuneisuus. Kuntohan nousee ja lihakset kasvavat levossa, eivät harjoitellessa. Harjoittelun aikana elimistö joutuu epätasapainotilaan, joka sitten levon aikana korjaantuu paremmaksi kunnoksi.
 |
| Ylikunnonvälttämisohje #1 |
Jos siis ei lepää riittävästi harjoitteluun nähden, alipalautuu ja joutuu ylikuntoon. Jos itsepäisesti ei usko elimistön olevan uupunut (leposyke korkealla, ärtynyt, ehkäpä rytmihäiriöitä, uniongelmia, etc), alipalautuneisuus saattaa kroonistua ja vaatia korjautuakseen pitkänkin tauon harjoittelusta.
Pitää siis levätä. Tai käyttää dopingia, jos haluaa palautua nopeammin. En suosittele.
Fyysisen harjoittelun ja levon suhde on melko hyvin tunnettu. Ylikunto on helppo välttää kuntoilussa. Se vaatii vain varovaisuutta ja hieman laiskuutta ja harjoittelun ja muun rasituksen yhteensovittamista.
Töissä ylikunnon eli alipalautumisen ongelma on suurempi. Suomalaiset ovat kovin työkeskeisiä, pitkät työpäivät ja loputtomat kokoukset ovat yleisiä. Kiireellä kehuskelu on yleistä, päivittäin kuulee miten kiire on niin kova, ettei töitä millään ehdi.
Voiko alipalautuminen iskeä töissä? Voi hyvinkin. Olen itse tavannut lukemattomia alipalautuneita, työssään ylikunnossa olevia. Heidät on helppo huomata. Heillä on aina kiire, mutta aina aikaa puhua kiireestää. Heidän käyttämänsä kieli on yksinkertaista, puheet jäsentymättömiä ja pitkiä. Ajatukset tuntuvat olevan eltaantuneita, luovat ratkaisut kovin harvassa.
Selvästikin kyseessä on työperäinen ylikunto: on tullut painettua liian pitkään, liian pitkiä päiviä, pidettyä liian vähän taukoja, tsekattua emaileja etc yötä päivää. Ei ole levätty, ei ole antauduttu uusille, virkistäville ajatuksille kirjojen, elokuvien, taidenäyttelyiden muodossa. On syöty lounasta työpöyvän ääressa, jos laisinkaan.
Työperäisen ylikunnon välttämiseen on helppo keino: opettelee sanomaan "ei" ja muistaa laiskotella, Se on olennaisen tärkeää, koska pitkään jatkuneena ylikunto estää ammatillisen ja inhimillisen kehityksen.
Laiskotelkaa! Hassutelkaa!
Kommentit