Miksi pieni pankki on hankala asiakas

Kirjoitin tämän alun perin 16.1.2018 Kuntarahoituksen sisäiseen blogiin ”Manen blogi” ollessani yhtiön pääarkkitehtina. Nimet ja yrityksen sisäiset yksityiskohdat on poistettu.

Olen miettinyt - osin käynnissä olevan antolainajärjestelmäprojektin tiimoilla - Kuntarahoitusta sovellustoimittajien asiakkaana. Minusta tuntuu, että olemme toimittajille hyvin hankala asiakas. Emme siksi, että käyttäytyisimme jotenkin omituisesti tai vaatisimme ainakaan kovin usein kummallisuuksia. Lähinnä hankaluutemme on seurausta liiketoimintamallistamme ja tarpeesta, johon meidän on perustettu. Meillä on iso tase, jota hoitaa pieni määrä työntekijöitä. Lisäksi taseemme muodostuu - käsittääkseni - rahoituslaitokseksi pienestä määrästä sopimuksia (lainoja, bondeja, swappeja ja niin edelleen). Meillä on taseessa kymmeniä miljardeja euroja, mutta vain muutamia tuhansia lainoja ja asiakkaita.

Jos toimittaja hinnoittelee tuotteensa taseen koon mukaan, tuote on meille aivan liian kallis emmekä voi ostaa sovellusta. Jos taas toimittaja hinnoittelee tuotteensa käyttäjien määrän mukaan eli per lisenssi, me olemme mille tahansa pankkijärjestelmätoimittajalle pieni asiakas. Sama pätee luonnollisesti toimittajiin, jotka hinnoittelevat tuotteensa transaktoittain, joita meillä on todella vähän verrattuna samankokoisen taseen liikepankkeihin tai nopeaa kauppaa käyviin investointipankkeihin.

Lisäksi vaikka Suomi onkin EUn jäsenvaltio ja Kuntarahoitus EKP:n valvonnassa, meillä on ilmeisesti joitakin Suomelle ja meille erityisiä toiminnallisia ja osin sopimuksellisia vaatimuksia. Keski-Euroopan markkinoille järjestelmiään pääosin myyville vaatimuksemme yhdessä pienen kokomme - tarkemmin sanottuna maksukykymme - kanssa ovat omiaan vähentämään houkuttelevuuttamme sovellustoimittajien silmissä. Vähän rahaa tiedossa ison vaivan palkaksi!

En tiedä miten tämän ongelman voisi ratkaista keskeisten liiketoimintajärjestelmiemme hankinnassa yleisesti. Voi olla, että meidän on vain oltava ahkeria ja tutkittava markkinaa laajasti. Jos jollakulla on ideoita, kuulisin niistä mieluusti.

(NB: tämä kirjoitus, kuten suuri osa blogistani ja ei ihan pieni osa puheistani, on teoreettisesta filosofiasta valmistuneelle loogikolle ominaista ääneen pohdiskelua ja käsitteellistä ajattelua. Minun olisi hyvä muistaa aina kertoa milloin vain pohdiskelen ääneen ja julkisesti ja milloin otan asiaan kantaa pääarkkitehtinä jotenkin virallisemmin. Yritän jatkossa parantaa tätä erottelua)