Iron Sky - the coming race / Timo Vuorensola

Leffa 1/2019

Vuonna 1993 olin mukana piireissä, jotka tunsivat Jari Halosen. Hän oli tekemässä elokuvaansa Lipton Cocton ja tarvitse avustajia. Päädyin kesäiseksi päiväksi Teurastamolle avustajaksi kohtaukseen, jossa Lipton Cocton päätyy seikkailunsa aikana discoon. Tanssimme koko päivän Abban Waterloon tahtiin. Meininki oli kotikutoista, tarina täysin käsittämätön, mutta erinomaisen omaperäinen, tinkimätön näkemyksessään. Rahaa ei ollut, joten tauolla kävimme lähimmässä baarissa kahvilla. Siellä tarjoilijat toivat tissit paljaina kaurapuuroa pöytää. Se sopi hyvin Halosen visioihin.

Halosen leffa tuli mieleeni Timo Vuorensolan Iron Sky 2 -elokuvan maailman ensi-illassa tänään 16.1.2019 Helsingin tennispalatsissa. Tarinassa on jotain samaa. Kukkoa olallaan kantavan miessankarin tilalla on kylmässäkin minitopissa hikoileva hyväkuntoinen nuori nainen, joka tietenkin on ninja ja osaa kaikki tekniset asiat ja tieteen noin vain. Ihan kuin olisin nähnyt tämän ennenkin. Luonnollisesti mukana on kuoleva, verta yskivä, äiti. Pahoja natseja. Karhujen kanssa painiva venäläinen. Kohtaukset ovat kokoelma viimeisten 30 vuoden seikkailuelokuvista ja Tolkienin kirjojen visualisoinneista. Ennustettavia, yleisöä kosiskelevia. Elokuvahistoria on toki täynnä viittauksia aiempaan, mutta kovin harvoin näin räikeästi.

En pitänyt elokuvasta alkuunkaan. En ymmärrä miksi se on tehty. Se ei ollut hauska, se ei valaissut elämää tai ihmisyyden ongelmia, ei luonut uutta visuaalista kieltä, ei yhtään mielenkiintoista.

Tuottaja ja ohjaaja ja käsikirjoittaja kertoivat moneen kertaan miten heiltä kaksi kertaa loppuivat rahat elokuvaa tehdessä. En tiedä miksi sitä piti toistella, asiahan ei katsojalle kuulu: elokuva on teos, ei sen tekeminen. Elokuvasarjaan on tulossa kolmas osa, jossa nyt kuussa natsit voittaneet ihmiset päätyvät Marsiin, jossa vastassa on kommunisteja. Odotan innokkaasti neljättä osaa, jossa Jupiterissa on neoliberaaleja.

Onneksi sain ennen elokuvaa viiniä ja olutta. Muutoin olisin voinut tuskastua pahemman kerran.