Ihanteellinen pyörätie

Pyöräilyn ilo -kirja innosti miettimään millainen olisi minun toiveitteni pyörätie. Ainakin seuraavat asiat tulivat mieleeni.

• Yksisuuntainen. 
• Ei jyrkkiä mäkiä.
• Ei alikulkuja.
• Niin leveä, että voi jutella kaverin kanssa rinnakkain polkien ja kolmas mahtuu vielä ohi. 
• Mahdollisimman tasainen ja suora, ei mitään shikaaneita Hakamäentien tapaan. 
• Liikennevalot 20km/h vihreän aallon mukaan. 
• Kahviloita kilometrin välein. 
• Risteyksissä nojailutuki ja roskikset, joihin saa roskat helposti. 
• Aina välillä on pyörähuoltoja, joista saa myös paineilmaa. 
• Runkolukittavat telineet joka korttelissa, vähintään 16 pyörälle per kortteli. 
• Pinnoite ehjä, ei liukkaita metalleja. 
• Talvella aurattu ennen moottoriliikenteen ajorataa, ei ikinä hiekoitettu. 
• Riittävä viitoitus, jottei tarvi tsekata reittiä kännykästä edes ulkopaikkakuntalaisen. 

Näillä pääsee jo aika pitkälle alkuun. Jos haluaa ryhtyä toivotaan-toivotaan-linjalle, niin Biergarteneita ois kiva olla. Ja penkkejä, joille voi istahtaa lepäämään ja syömään eväitä, jos jostain syystä ei huvita poiketa kahvilaan tai Biergarteniin. 

Huono pyörätie panee irvistämään