Marraskuu 2023 Facebookissa
Marraskuu 2023 · 22 Facebook-päivitystä, joista 14 ryhmissä 1.11.–30.11.2023
Keskiviikko 1.11.2023
klo 20.16 · ryhmässä Kadonnutta Helsinkiä etsimässä · 1 kuva
Isäni Jaakko Kinnunen hattuineen Senaatintorilla 1950-luvun alussa. Tuolloin opiskelijoidenkin oli tapana pukeutua hyvin - vaikkapa silloin kun oli mentävä professori Linkomiehen kotiin suulliseen tenttiin.
Isäni asui samassa rapussa kenraali Airon kanssa. Airo oli kuulemma kohtelias herrasmies. Samoin oli tykistökenraali Nenonen, jonka kanssa isäni sattui samaan illallispöytään laivamatkallaan Saksaan kesätöihin keväällä 1952. Saksa oli yhä raunioina, mutta Stuttgartisss tehdas jo tuotti Mersuja ja tarvitsi työvoimaa Suomesta asti.
Lauantai 4.11.2023
klo 21.38
Elon Muskin mukaan AI eli tekoäly hoitaa jatkossa kaikki hommat. Voisiko se saapua meille ja järjestää kirjani silleensä, että löytäisin aina kaipaamani? Ja voisiko se samalla pyyhkiä pölyt? Ois kiva.
Ja mennessään tekoäly voisi viedä roskat lajitteluun ja tyhjät pullot kauppaan.
Sunnuntai 5.11.2023
klo 9.43 · ryhmässä Roihuvuori · 1 kuva
Onneksi meillä täällä Roihuvuoressa asuu ainakin yli 50 lintulajia. Niitä kun tarkkailee, pysyy ahdistus loitolla. Eli ylös, ulos ja lintujen pariin tänäänkin.
Torstai 9.11.2023
klo 9.17 · ryhmässä Maata pitkin matkustavat
Olen ryhmässämme ihmetellyt yöjunien suosiota lähinnä siksi, että monet yöjunamatkat ovat päivälläkin tehtävissä ja vielä siten, että perillä jää mukavasti aikaa illalliseen ja että matkalla näkee maisemia/kaupunkeja (vaihtojen aikanakin).
Sitten kävin muistelemaan ja huomasin, että matkailuni alkuaikoina matkustin yöjunilla usein. Ne olivat kyllä mukavia ja osa ikimuistoisia matkoja (Intiassa vaunussa ei ollut ikkunalaseja, mutta hyttysiä oli; USA:ssa oli erikoista nukahtaa yöksi maissipeltoa katsellen ja herätä 6 tunnin jälkeen maissipeltoa katselamaan; Kiinassa yöjunamatkan piti kestää 12 tuntia, kestikin 24 tuntia; 1980-luvun interraileilla nukuimme junien käytävillä).
Ja nyt ensi kuussa Roomasta Palermoon yöjunailen.
Elämäni yöjunat:
- Hampuri - Pariisi 1987,1988
- Pariisi - Biarritz 1987
- Irun - Porto 1987
- Sevilla - Madrid 1987
- Barcelona - Stuttgart 1987
- Budapest - Brno 1989 ja muutama muu Gdanskin ja Budapestin välillä
- Istanbul - Sofia 1990
- Kosice - Praha 1990
- Praha - Varsova 1990
- Sofia - Varna 1990
- Bukarest - Budapest 1990
- Praha - Varsova 1990
- Helsinki - Rovaniemi ja takaisin 1991
- Malmö - Tukholma 1992
- Tallinna - Riika (ja takaisin) monta kertaa ainakin 1990, 1991, 1993, 1994
- Helsinki - Rovaniemi ja takaisin 1997
- Venetsia - Nizza 1999
- Delhi - Kolkata 2001
- Kolkata - Darjeeling 2001
- Darjeeling - Delhi 2001
- Delhi - Shimla ja takasin 2001
- Hangzhou - Xian 2003
- Venetsia - Syracusa 2006
- Helsinki - Moskova 2007
- Moskova - Pietari 2007
- New York - Chicago 2009
- Chicago - San Francisco 2009
- Malmö - Tukholma 2018
- Hampuri - Basel 2023
Nämä muistan. Jokunen varmaan ei muistunut mieleeni nyt.
Lauantai 11.11.2023
klo 8.24 · ryhmässä Lisää kaupunkia Helsinkiin · 1 kuva
Sponda aloittaa purkutyöt Mannerhiemintien ja Kalevankadun kulmassa. Kuva kertoo miten liikenne menee muutaman vuoden: yksi kaista pois autoilta, jalankulku ja pyöräily katokseen ja uusin suojatie pois käytöstä.
Miten käy? Ruuhkautuuko koko Mansku vai toteammeko, että ei siinä Manskulla 2 kaistaa suuntaansa tarvitakaan.
——————kaupungin tiedote alla
Talonrakennushanke Mannerheimintie 14:n työt haittaavat liikennettä Helsingin keskustassa lokakuuhun 2026 saakka
10.11.2023 15:55:52 | Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
Mannerheimintie 14 -hanke on käynnistynyt Helsingin ydinkeskustassa Mannerheimintien ja Kalevankadun risteyksessä. Poikkeusjärjestelyt liikenteessä alkavat 13. marraskuuta ja jatkuvat lokakuulle 2026 asti. Osana hanketta rakennuspaikalta puretaan ensin elinkaarensa lopulla oleva liike- ja toimistorakennus, ja Signe-nimisen uudisrakennuksen rakentaminen aloitetaan syksyllä 2024.
Moottoriajoneuvot:
Moottoriajoneuvoille on käytössä vain vasemmanpuoleisin ajokaista välillä Mannerheimintie 14–18 pohjoisesta etelän suuntaan ajettaessa.
Mannerheimintien ja Kalevankadun risteyksessä työmaaliikenne liittyy ajoneuvoliikenteeseen.
Moottoriajoneuvojen pysäköintipaikat poistuvat käytöstä välillä Mannerheimintie 18–20 pois lukien liikkumisesteisten pysäköintipaikat Mannerheimintie 20:n kohdalla.
Lisäksi moottoripyörien pysäköintipaikat poistuvat käytöstä välillä Mannerheimintie 14–16.
Polkupyöräliikenne ja jalankulku:
Jalankulku- ja pyöräliikenne ohjataan jalankulku- ja pyöräilykatokseen Mannerheimintie 14–16:n kohdalla.
Työmaaliikenne risteää jalankulku- ja pyöräliikenteen kanssa, joten työmaan edustalla, sekä jalankulku- ja pyöräilykatokseen mentäessä ja sieltä poistuessa pitää noudattaa erityistä varovaisuutta. Liikenteenohjaajat pysäyttävät jalankulku- ja pyöräilyliikenteen, kun työmaalle saapuu tai poistuu ajoneuvo.
Kolmensepänaukion ja Mannerheimintie 14:n välinen suojatie poistuu käytöstä.
Joukkoliikenne:
Ei vaikutuksia joukkoliikenteesee
Maanantai 13.11.2023
klo 20.49
Siis Venäjä uskoo, että länsimaat saavat putkenrikkojat selville.
Jos epäilen, että ei-X, uskon, että X.
Keskiviikko 15.11.2023
klo 11.31 · ryhmässä Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo) · 1 kuva
**Pyöräilyn tehostetun talvihoidon verkosto laajenee**15.11.2023 11:21:49 | Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
**Tehostetusti hoidettujen pyörä- ja kävelyreittien verkosto laajenee noin 105 kilometriin talvikaudeksi 2023–2024. Uusia reittejä tulee yhteensä noin 10 kilometriä pyöräliikenteen pääreiteille muun muassa Munkkiniemeen ja Käpylään. Herttoniemessä ja Mellunkylässä urakoitsija pyöräilee auraamillaan reiteillä laadun parantamiseksi.**
📷
Tehostetun talvihoidon reitit palvelevat myös kävelijöitä, sillä ne ovat suurimmaksi osaksi yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräväyliä. Viereiset erotellut jalkakäytävät hoidetaan myös pääosin tehostetusti.
Tehostetun talvihoidon reiteistä noin puolet hoidetaan harjasuolaamalla ja puolet aurausta tehostamalla. Harjasuolaus tarkoittaa, että lumi poistetaan harjaamalla ja liukkaudentorjuntaan käytetään liuossuolaa perinteisen aurauksen ja hiekoituksen sijaan. Tehostetun aurauksen reitit pidetään alkutalvena hiekattomina, ja satunnainen liukkaus torjutaan suolalla. Talviolosuhteissa siirrytään perinteiseen talvihoitoon, jota tehdään tehostetusti.
Harjasuolauksen ja tehostetun aurauksen ohella kaupungin oma urakoitsija Stara kokeilee uusia menetelmiä laadun parantamiseksi. Staran hoitovastuulle siirtyvällä Lehtisaaren ja Taka-Töölön välisellä reitillä sohjonpoistoa parannetaan kumiterällä ja liukkautta torjutaan liuossuolalla. Radanvarren reitille käyttöön tulee auran ja harjan yhdistelmä, ja liukkautta torjutaan liuossuolalla.
Työmaat vaikuttavat myös tehostetun talvihoidon reitteihin ja hoitomenetelmiin. Mikäli tehostetun talvihoidon kalustolle ei ole riittäviä tiloja työmaalla, toteutetaan talvihoito perinteisillä menetelmillä. Aurausta pyritään mahdollisuuksien mukaan tehostamaan.
## Laadunvalvontaa pyörän selästä
Tänä talvena kahdella reitillä kokeillaan urakoitsijan omavalvontaa pyöräilemällä. Herttoniemen ja Mellunkylän reiteillä lumiaurakuskit ja muut urakoitsijan edustajat pyöräilevät auraamillaan reiteillä. Velvollisuus pyörän selästä tehtävään omavalvontaan tulee muihinkin urakoihin sitä mukaan, kun sopimukset uusitaan.
”Tavoitteena on, että kunnossapidon laatu paranee. Pyöräilemällä hoitamillaan reiteillä talvihoidon urakoitsija saa paremman ymmärryksen pyöräväylien senhetkisistä olosuhteista ja muista laatuun vaikuttavista tekijöistä. Tätä samaa keinoa on käytetty hyvällä menestyksellä esimerkiksi Oulussa", sanoo projektipäällikkö **Antti Takkunen**kaupunkiympäristön toimialalta.
Tehostetun talvihoidon laajentaminen on osa pyöräliikenteen kehittämisohjelmaa. Talvihoitoa parantamalla pyritään luomaan edellytykset turvalliseen ja sujuvaan pyöräilyyn myös talvella. Runsaammat lumisateet ja kelien vaihtelu aiheuttavat kuitenkin liikkumiseen väliaikaista häiriötä.
Torstai 16.11.2023
klo 16.30 · ryhmässä Maata pitkin matkustavat
Ostin SJ:n paikkaliput IR-kortin numeron mainiten. Jos nyt ostan toisen IR-kortin alesta, niin voinko käyttää ostamani paikkaliput uuden IR-kortin kanssa?
Uusi kortti voimassa kesään ja halvempi. Aiemmin ostamani kalliimpi voimassa ensi marraskuuhun. Siksi ostaisin uuden, koska aiemmin ostamalleni olisi käyttöä ensi kesänä.
Lauantai 18.11.2023
klo 7.39
Näen ihmisen seisoskelemassa baaritiskillä. Onko yhtä ok sanoa:
a) luulen, että baaritiskillä seisoskelee mies?
b) uskon, että baaritiskillä seisoskelee mies?
c) miesoletettuni seisoskelee baaritiskillä?
d) miesoletettuni seisoskelee baaritiskillä?
e) mies seisoskelee baaritiskillä?
f) ihminen seisoskelee baaritiskillä?
Entä jos korvaan sanan mies jollakin sanoista nainen, lapsi, juutalainen, homo, sinkku, muslimi, lesbo?
klo 7.39
On tapana sanoa naisoletettu tai miesoletettu, koska ei ole soveliasta olettaa lähimmäisen sukupuolta. Mutta eikö sana naisoletettu jo kerro oletuksesta?
Olisiko parempi olla puhumatta mitään oletuksista ja puhua vain ihmisistä (sen kait saa olettaa) tai lähimmäisistä (jos on lupa käyttää kristillissävyistä puheenpartta).
Sunnuntai 19.11.2023
klo 14.19
Saisi näivettyä keskusta vähän lisää. Perhana, kun Elbergillä ei ollut yhtään vapaata pöytää ja viereisessä Fazerin kahvilassakin vain pari. Metro täynnä, ratikassa joutuu seisomaan.
Mikä siinä on, että näin ihmiset liikkuvat ja käyttävät palveluita vaikka on marraskuu ja lunta ja siis ei ollenkaan voi olla ulkona Kauppakamarin mukaan ilman autoa. Ja silti monet uskaltavat!
Maailma on pilalla. Autottomat vallanneet keskustan.
klo 15.43 · ryhmässä Lisää kaupunkia Helsinkiin · 1 kuva
Kaupunkimme kasvun vaatiman rakentamisen esteeksi nousu tuon tuostakin milloin mikäkin luontoarvo. Valituksia, mielenosoituksia.
Onko muuta ratkaisua? Voisiko ratkaisu löytyä talojen korvaamisesta isommilla?
Itsenäni yleisesti harmittaa kovasti ympäri kaupunkiamme ripotellut 3- ja 4-kerroksiset talot. Vievät tilaa ihan tolkuttomasti, tuhlaavat luontoa.
Voisi ottaa tavoitteeksi korvata matalat talot 6-8-kerroksisisilla? Ei tarttisi seuraavien 100000 asukkaan vuoksi yhtään puuta kaataa eikä noroa peittää. Ja lepakoiden olisi tilaa lentää, oraville hyppiä puistossa puusta toiseen.
Hyviä paikkoja on esimerkiksi Yliskylässä ja Kauppakartanonkadun liepeillä Itäkeskuksessa. Niin ja Vuosaaressa siellä täällä. Kaikkiin näihin voisi melkein suomalaisen mediaanikunnan asukasluvun verran rakentaa lisää. Kaikissa lisäksi huikean hyvät joukkoliikenneyhteydet.
Voisiko tämän ottaa keinoksi vaikka seuraavassa kaavassa? Mikä tämän estää?
Tiistai 21.11.2023
klo 12.33 · ryhmässä Roihuvuori · 1 kuva
Marjaniemen uimaranta saattaa mennä ensi vuoden jälkeen käyttökieltoon.
---
**Uimarantojen hygienia ja uimaveden laatu Helsingissä 2023**21.11.2023 11:56:10 | Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
**Helsingin uimarantavedet olivat uimakaudella 2023 pääosin hygieeniseltä laadultaan hyviä. Huonoksi luokiteltiin Marjaniemen ja Pikkukosken uimarannat, jotka on luokiteltu huonoksi jo neljän uimakauden ajan. Kahden uimarannan, Rastilan ja Ison Kallahden uimarannan, veden laadun luokitus parani edellisestä uimakaudesta. Luokittelu perustuu neljän edellisen uimakauden tuloksiin.**
📷
Pikkukosken uimaranta on luokiteltu huonoon luokkaan neljänä uimakautena. **Lotta Kivikoski**
Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikkö valvoi uimarantojen hygieniaa ja uimaveden laatua uimakauden (15.6.−31.8.2023) ajan. Helsingissä on 25 yleistä uimarantaa, joista 12 on suuria yleisiä uimarantoja ja 13 pieniä yleisiä uimarantoja.
Uimavedestä otettiin kesän 2023 aikana kaikkiaan 148 näytettä. Helsingin uimarantavedet olivat pääosin hygieeniseltä laadultaan hyviä. Merenrannoilla sijaitsevilta uimarannoilta otetuista näytteistä 95 prosenttia oli laadultaan hyviä. Runsaat sateet heikensivät uimaveden laatua erityisesti Vantaanjoen varren uimarannoilla, jossa kaikki runsaiden sateiden yhteydessä otetut näytteet olivat hygieeniseltä laadultaan huonoja.
Sinilevien määrä ja esiintyvyys uimarannoilla oli kesän aikana tavanomaista. Ilmastonmuutos ja vesien lämpeneminen lisäävät uimavesivälitteisten epidemioiden riskiä uimarannoilla. Helsingin uimarannoilta ei toistaiseksi ole tullut tietoon yhtään uimarantaveden aiheuttamaa epidemiaa.
## Uimarantojen luokitukset
Uimakauden päätyttyä kunnan terveydensuojeluviranomainen arvioi ja luokittelee kunkin uimarannan uimaveden laadun valvontatutkimustulosten perusteella. Uimaveden laadun arviointi ja luokitus perustuvat neljän viimeisimmän uimakauden näytteiden valvontatutkimustuloksiin.
Marjaniemen ja Pikkukosken uimarannat on nyt luokiteltu huonoon luokkaan neljänä uimakautena. Jos uimavesi luokitellaan huonoksi viitenä peräkkäisenä uimakautena, on uimaranta asetettava vähintään yhden uimakauden kestävään uimakieltoon. Tämä voi olla ajankohtaista Marjaniemen ja Pikkukosken uimarannoilla uimakaudella 2025.
Rastilan ja Ison Kallahden uimarantojen veden laadun luokitukset paranivat uimakauteen 2022 verrattuna. Rastilan uimaranta luokitellaan tyydyttäväksi ja Ison Kallahden uimaranta hyväksi uimakauden 2023 jälkeen.
## Seitsemän uimarannan veden laatu tehostetussa seurannassa
Helsingin ympäristöpalvelut seuraa tehostetusti Marjaniemen ja Pikkukosken uimarannan vedenlaatua kesän 2024 aikana. Lisäksi tehostettua vedenlaadun seurantaa tehdään Aurinkolahden, Hietarannan, Lauttasaaren ja Rastilan uimarannoilla, joiden veden laatu on luokiteltu tyydyttäväksi sekä Ison Kallahden uimarannalla, jossa veden laatu on ollut tyydyttyvä tai huono aiempina vuosina.
Tehostetun seurannan lisäksi huonoksi tai tyydyttäviksi luokitelluilla uimarannoilla on tehty laajoja selvityksiä eri toimijoiden kanssa uimarantojen veden laadun parantamiseksi. Uimarantojen veden laadun on todettu heikentyvän erityisesti uimarantojen lähistölle laskevien hulevesien vuoksi. Vantaanjoen varren uimarantojen, eli Pikkukosken, Pakilan ja Tapaninvainion uimarantojen veden hygieenisen laadun on todettu heikentyvän runsaiden sateiden vaikutuksesta.
## Helsingissä 25 yleistä uimarantaa säännöllisessä valvonnassa
Uimarannoilta otetaan säännöllisesti vesinäytteitä kesän aikana ja veden hygieenistä laatua seurataan määrittämällä vesinäytteistä ulosteperäisiä bakteereita. Rannoilla seurataan näytteenoton ohella myös veden lämpötilaa sekä sinilevien määrää ja mahdollisia muita poikkeamia. Uimarannoille tehdään säännöllisesti terveydensuojelulain mukaisia tarkastuksia.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on laadittava uimarantaluettelo ennen kunkin uimakauden alkua. Kaikkien on mahdollista ehdottaa uusia uimarantoja yleisiksi uimarannoiksi. Uusien uimarantojen sijainnin tulee olla turvallinen ja terveellinen.
Yhteyshenkilöt
Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut
vs. terveysinsinööri Sari Front, p. 09 310 33249
ympäristötarkastaja Jukka Kiesi, 09 310 32027
kymp.uimavesilaatuvalvonta@hel.fi
Keskiviikko 22.11.2023
klo 7.41 · Facebook-ryhmässä
Helsingissä on kaupunginosilla tarkat rajat, mutta silti Harjun ja Kallion rajasta on usein epäselvyys. Samoin vaikkapa Roihuvuoren rajoista, jotka ovat kauempana kuin arvaisikaan.
New Yorkissa kaupunginosilla ei ole virallisia nimiä eikä rajoja. New York Times pyysi lukijoitaan kertomaan minkä nimisessä kaupunginosassa kukin asuu ja missä sen rajat kulkevat. Tulokset ovat kiinnostavia: vain harva raja on selkeä ja kaupunginosien määräkin vaihtelee ajan myötä. Jopa yksittäinen ihminen voi luoda ja nimetä uuden kaupunginosan.
Kiinnostava artikkeli kaupungin hahmottamisesta:
Neighborhoods are not forever. Some stay, some change and some disappear. The borders you see on Google are not “official,” and neither are the ones used by real estate companies like StreetEasy. Even the city itself purposefully does not have an official city map of neighborhood borders.
“It’s not our place to define them,” said Casey Berkovitz, a spokesman for the city’s Planning Department. “We leave that up to New Yorkers themselves.”
EDIT: Tarkempi artikkeli. Selaa sieltä visuaalisointeja etc. Ei tartte lukea tekstiä, kuvien katselu riittää. https://www.nytimes.com/interactive/2023/10/29/upshot/new-york-neighborhood-guide.html?smid=nytcore-ios-share&referringSource=articleShare
klo 8.25
Helsingissä on kaupunginosalla tarkat rajat, mutta silti Harjun ja Kallion rajasta on usein epäselvyys. Samoin vaikkapa Roihuvuoren rajoista, jotka ovat kauempana kuin arvaisikaan.
New Yorkissa kaupunginosilla ei ole virallisia nimiä eikä rajoja. New York Times pyysi lukijoitaan kertomaan minkä nimisessä kaupunginosassa kukin asuu ja missä sen rajat kulkevat. Tulokset ovat kiinnostavia: vain harva raja on selkeä ja kaupunginosien määräkin vaihtelee ajan myötä. Jopa yksittäinen ihminen voi luoda ja nimetä uuden kaupunginosan.
Kiinnostava artikkeli kaupungin hahmottamisesta:
klo 10.45
Suomen yhteiskunta kuulemma hajoaa sadoista pakolaisista. Samaan aikaan Suomi yhdessä muun EU:n kanssa maksaa Turkille kymmenien tai satojen tuhansien pakolaisten pitämisestä alueellaan.
Onko Turkki todella tuhansia kertoja Suomea vahvempi valtio?
Torstai 23.11.2023
klo 17.28 · ryhmässä Lisää kaupunkia Helsinkiin · 1 kuva
Huiviliikkeensä 2005 myynyt yrittäjä kertoo miksi Helsingin keskusta ei voi hyvin eikä sinne huvita matkustaa Munkkiniemestä.
Mielenkiitoisesti Espalla ja Korkeavuorenkadulla liikettään pitänyt ei mainitse autoja eikä parkkipaikkoja.
Jäin ihmettelemään mistä vanhoja puita on keskustassa ja mihin on korkeita taloja rakennettu. Erityisesti korkeita uusia taloja en ole keskustassa nähnyt.
EDIT: miksi HS painaa tämmöisiä harhoja/ajatuksia lehteen aivan kuin ne olisivat faktoja.
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000010008985.html
klo 23.24
Tää on helppoa. Yhtään tuotetta noista en ole aiemminkaan käyttänyt. Vähänkös minä olen hyvä!
Lauantai 25.11.2023
klo 12.25 · ryhmässä Lisää kaupunkia Helsinkiin · 1 kuva
Miten tämä on laskettu? Mistä 100 miljoonaa koostuu? ALV menee valtiolle. Kaupunki saa ainoastaan kunnallisveroa, joka on kait alle 10%. Siis hallin avaaminen nostaa Helsingissä asuvien työtuloja vähintään miljardilla eurolla. Se tarkoittaa vähintään 10000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa.
Laskinko väärin?
Lähde: https://www.hs.fi/urheilu/art-2000010015530.html
Sunnuntai 26.11.2023
klo 19.03 · ryhmässä Lisää kaupunkia Helsinkiin · 1 kuva
ArkRex 2023
ArkRex 2023 -festivaaleilla näin kaksi elokuvaa.
En annan stad (ohjaaja Rasmus Wærn) kertoo Tukholman kaupunginsuunnitteluun vaikuttaneesta Jan Inghestä, joka aloitti uransa alle 30-vuotiaana ja töidensä kautta on vaikuttanut laajasti (Kiinaa myöden) kaupunkien suunnnitteluun. Inghen suunnittelemista alueista suomalaisille varmaankin tutuin on Södenmalmille 1980-luvulla suunniteltu Södra Stationin alue. Inghe halusi tuoda alueelle turvallisuutta lapsille ja niinpä siellä on paljon kävelyalueita. Vaikutteita on myös 1920-luvun Berliinistä. Alue on vaikuttava, monille sieltä jää mieleen erittyisesti suuri puolikaaren muotoinen asuintalo ja sen edustan puisto, jonka läpi kulkee kävelytie Medborgarplatsilta Södra Stationille. Alueella oli ennen ratapiha ja sen ali kulkee yhä rata. Olisipa Helsingin Pasilaankin Triplan ja moottoritien sijaan uskallettu rakentaa jotain vastaavaa.
Inghen viimeiseksi jäänyt työ, Hammarby Sjöstad, on minulle tuntemattomampi vaikka olenkin sen läpi ratikalla kulkenut muutaman kerran. Alue on elokuvan perusteella rakennettu pienten aukioiden ja kävelyteiden verkostoksi, sinne on luotu pitkiä kävelyreittejä, ja vesiaiheet ovat keskeisenä. Elokuvassa verrattiin aluetta Helsingin Arabianrantaan, jossa eri omistusmuotojen sekoittaminen on onnistunut paremmin. Tukholmassa Sjöstadista tuli rikkaiden alue.
Hans Christian Postin elokuva Best in the World kertoo siitä miten 1970- ja 1980-luvuilla vararikossa ollut ja satoja tuhansia asukkaista menettänyt Kööpenhamina on onnistunut houkuttelemaan varakkaita asukkaita vähän liiankin kanssa. Kaupunkina se on saanut mainetta, monesti valittu maailman parhaaksi paikaksi asua, mutta tonttipolitiikan ja markkinoiden myötä Kööpenhamina on jatkuvasti kallistunut ja nykyään siellä voivat asua vain hyvätuloiset, mikä on tehnyt kaupungista steriilin. Elokuvassa asiasta kertovat Jan Gehlin lisäksi muut arkkitehdit, taiteilijat, poliitikot. Elokuvassa näytetään myös Kööpenhaminan tukemisen ja menestyksen köyhdyttämien pienempien kaupunkien ahdinkoa: ne menettävät väestöään ja niihin muuttaa Kööpenhaminasta tukien varassa eläviä.
Jäin miettimään miten paljon sama kehitys on menossa Helsingissä hyvistä aikomuksista huolimatta. Nykyisen hallituksen leikkaukset voivat aiheuttaa saman kierteen Suomeenkin - vaikka Helsingin tonttipoliitikka on tähän asti onnistunut sitä estämään.
Lue lisää elokuvista: https://arkrex.fi/elokuvat
Tiistai 28.11.2023
klo 5.32 · ryhmässä Uusi energiapolitiikka · 1 kuva
28.11.2023 aamulla oli taas käynnissä tuulivoiman säilöminen Norjan ja Ruotsin vesivoimaloiden yläpuolelle. Suomessa tuulesta syntyi sähköä 5550MW, Ruotsissa 9100MW.
Norjassa vesivoima tuotti 12000MW, joka on aika paljon väljemmin kuin 24 tuntia aiemmin tuotettu 22000MW.
Hyvin toimii sähkön säilöminen tuulettomien päivien varalle. Kunhan siirtolinjoja valmistuu lisää Suomen ja Ruotsin välille, varastointikyky lisääntyy.
Torstai 30.11.2023
klo 14.25 · ryhmässä Uusi energiapolitiikka · 1 kuva
Tyhmä kysymys, mutta silti.
Jos kerran OL3:n ongelmana ovat aiempien laitosten turbiineja paljon suuremmat turbiinit, niin miksi isossa voimalassa ei voisi olla kaksi kappaletta pienemmän voimalan turbiineja? Meneekö höyry pilalle, jos putkessa on Y-risteys?
Vai onko ison turbiinin hinta halvempi? Hyötysuhde parempi?
Kommentit