Muistoja Rushdiesta

 Muistoja Rushdiesta

1980-luvun lopulla huolestuin sananvapauden tilasta ja tilasin Index on Censorship -lehden. Tilaaminen on siihen aikaan hankalaa: piti lähettää kirje lehteen ja kävellä pankkiin maksamaan lasku. Pankissa minua palveli hyvin viehättävä nuorehko virkailijatar, joka lausui englantia kauniisti. 

Lehti saapui postiluukkuuni, luin sitä innokkasti, ja huoleni syvenivät. Alkuvuodesta 1989 Iranin johtaja julisti Rushieta kohtaa fatwan, eli kehotti kunnon muslimeja tappamaan Salman Rushdien ja hänen kustantajansa, koska Rushdien romaani Saatanalliset säkeet kirjat kuulemma loukkasi islamia.

Index on Censorship järjesti addressikampanjan Rushdien tueksi. Tarkoitus oli kerätä nimikirjoituksia ja lähettää ne Lontooseen lehden toimitukseen. Laadin heti lomakkeet ja painuin ystäväni Billyn kanssa Tampereen uuden pääkirjaston Metson portaille keräämään nimiä. Sisälle meitä ei päästetty keräämään, koska keräämistä pidettiin poliittisena, mikä ei ole soveliasta kirjastossa. 

Seisoimme ulkona portailla ja pyysimme kirjaston asiakkailta nimikirjoituksia addressiimme. Moni kirjoitti nimensä, mutta hämmästyttävän moni kieltäytyi sanoen, että pelkää joutuvansa koston kohteeksi, jos iranilaiset saavat tietää.

Lähetin addressimme ja niissä olevat sadat nimet Lontooseen. Se ei poistanut fatwaa eikä muuttanut mitään. Fatwa on yhä voimassa, ja joku häiriintynyt uskovainen puukotti Rushdieta vuosi sitten. 

Saatanalliset säkeet - kuten liki kaikki Rushdien kirjat - on erinomainen romaani. Kannattaa lukea.