Tammikuu 2025 Facebookissa

Tammikuu 2025 · 19 Facebook-päivitystä, joista 16 ryhmissä 3.1.–31.1.2025

Perjantai 3.1.2025

klo 23.25 · Facebook-ryhmässä
Dessaussa, entisessä Itä-Saksassa, Bauhausin kotikaupungissa, on aseman vieressä uudistettu elementtitalo todella kiehtovasti.

Mikä estää, jos mikään, vastaavan Helsingissä? Sekö, että meillä elementtitaloissa on jo alunperin parvekkeet?

Keskiviikko 8.1.2025

klo 14.28
Kuulemma anti-semitismi on syvältä ja siihen syyllistyneet on syytä cancelloida ja sakinhivuttaa ja heitä on syytä boikotoida.

No, jostain luin, tai monestakin kirjasta, että Luther oli varsinainen antisemitisti ja kannatti juutalaisten eliminoimista viimeiseen lapseen.

Jotta mites me tämän meidän kirkkomme kanssa? Voiko kukaan enää olla kirkkomme jäsen? Siis meinaan, jos Wagneriakin olisi syytä karttaa hänen kirjoitustensa ja faniensa identiteettien vuoksi.

Torstai 9.1.2025

klo 9.22
Afrikan tähti oli lapsena lempipelini. Muihin ei juuri kärsivällisyyteni riittänyt. Eikä minusta silti sukeutunut rasistia eikä kolonialistia vaan ihan kunnon kansalainen.

Se kyllä harmittaa, että muut voittivat minut useimmin.

Maanantai 13.1.2025

klo 11.45 · ryhmässä Lisää kaupunkia Helsinkiin · 1 kuva
Lux ja keskustan näivettyminen.

Kävin katsomassa Lux-festarin teoksia 8.1. ja 12.1. Kummallakin kerralla keskustassa oli tungokseski asti ostovoimaa liikkeellä. Ostettavaa oli vaan kovin vähän, ainoa jonka näin 12.1. illalla oli makkarapaistaja. Jonoksi asti oli asiakkaita.

Jäin miettimään, että koska tämmöinen festari (taide) innostaa ihmisiä (ja ostovoimaa) keskustaan, niin miksi Kauppakamari ja Helsingin yrittäjät eivät organisoi tämmöisiä. Kuulemma kulut olivat 50000 euroa päivältä. Se ei ole kovin paljon per vaikka 500 yritystä, minkä verran uskoisin helposti saavan tämmöiseen mukaan.

Miksi keskustan yritykset eivät yhdistä voimiaan ja kehitä keskustaan tapahtumia, jotka houkuttelisivat ostovoimaa paikalle? Miksi vaatimus elävöittämisestä aina kohdistuu kaupunkiin?

Tiistai 14.1.2025

klo 17.12 · ryhmässä Roihuvuori · 1 kuva
Hyviä uutisia HSL:ltä.

Keskiviikko 15.1.2025

klo 8.28 · ryhmässä The view from my window · 1 kuva
8.10 am in Helsinki, Finland. Only -1C, our climate in Finland is getting too warm but the sun still rises.

Have a nice day everyone!

klo 11.00 · Facebook-ryhmässä
Kotikylämme on aamuisin kaunis. Kannattaa herätä ennen auringonnousua. Just nyt se on jopa helppoa!

klo 15.37 · Facebook-ryhmässä
Pasilan ja Meilahden välille on kaavailtu tai ainakin haaveiltu ratikkatunnelia, koska sairaalaan kulkee suuri määrä työntekijöitä ja potilaita, jotka saapuvat Pasilaan junilla/ratikoilla.

Nyt on Laakson sairaalasta valmistumassa iso/väljä tunneli Meilahden sairaalaan. Kuva alla.

Voisiko tuohon tunneliin rakentaa sellaisen henkilökuljettimen kuin lentokentillä ja jatkaa tunnelia pätkissä Pasilan Triplaan asti? Jos voisi, niin Meilahden sairaalaan töihin menevät Pasilaan saapuvat eivät tukkisi ratikoita ja pääsisivät mukavasti sisätiloissa perille.

Miksi tämä on mahdotonta?

https://laaksonyhteissairaala.fi/content/uploads/2025/01/LYS-tunneli1.jpg

Torstai 16.1.2025

klo 8.55 · Facebook-ryhmässä
Millaiset valot teillä? Mulla on dynamossa kiinni Busch & Müllerin valot ja niiden lisäksi Reelightin valot, jotka saavat virtansa langattomasti vanteen pyörimisestä.

Hyvin näkyy ja näkee.

Vilkkuminen ainoastaan paikallaan, ei ajossa.

klo 11.02 · ryhmässä Lisää kaupunkia Helsinkiin · 1 kuva
# Työväenopistossa on menossa kurssi " Muuttuva ja elävä Helsinki"

Ensimmäisellä luennolla Matti Lipponen kertoi lähiön historian Britanniasta USA:n kautta Tapiolaan ja Helsinkiin. Kiehtovaa.

Seuvaavilla luennoilla aiheena ovat muun muassa ostarit, Kontulan ostari, jää, leikkipuistot ja Kulosaaren kartano.

Luennot maanantaisin kello 17-18.30 Stoassa työväenopiston luentosalissa.

Suosittelen!
https://ilmonet.fi/course/H251307

klo 15.19 · Facebook-ryhmässä
Hieno uusi lakiehdotus Espanjassa:

"Ehkä merkittävin lisäys on se, että autoilijoiden on alennettava nopeuttaan 20 km/h nopeusrajoituksen alapuolelle, kun he ohittavat pyöräilijän. Esimerkiksi 90 km/h tiellä autoilijan on hidastettava nopeuttaan 70 km/h ohittaakseen pyöräilijän."

Ois kiva Suomessakin tuommoinen.

https://road.cc/content/news/new-spanish-law-protect-cyclists-312107

Maanantai 20.1.2025

klo 7.29 · ryhmässä Roihuvuori · 1 kuva
Tänään ja ensi maanantaina kiinnostava luento ostareista ja lähiöistä Stoassa kello 17-18.30. Helsingin työväenopisto järkkää. Suosittelen.

https://ilmonet.fi/course/H251307

Tulkaa kuulemaan!

klo 13.36 · ryhmässä Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo)
Talvipyöräilyssä vaatetus on hankalaa, aina tulee munattua: yleensä on liikaa. Hieman helpottaa, kun on ohut paita, hupullinen fleece ja takki, jolloin voi aukaista vetoketjuja tarpeen mukaan. Ylämäessä auki, alamäessä kiinni, vastatuulessa kiinni.

Vaan miten säädellä pään eristystä? Aluksi on tarpeen pitää fleecen huppua, mutta sitten 20 minuutin jälkeen -1 - +2 asteessa tulee kuuma ja pitäisi saada lisää jäähdytystä. Eli pysähtyä, ottaa kypärä pois, ja pipo pois. Hankalaa.

Yli +2 asteen ei tarvita kuin kypärä ja hiukset.

Onko olemassa jokin keino säädellä pään eristystä pysähtymättä?

Keskiviikko 22.1.2025

klo 9.32 · ryhmässä Lisää kaupunkia Helsinkiin · 1 kuva
Lontoossa autoilun rajoittaminen eli ruuhkamaksuvyöhykkeen laajentaminen paranisi maksumuurin sisällä olevien yritysten liiketoimintaa verrattuna sen ulkopuolella oleviin.

Tämä on nyt tutkittu luottokorttiostoista, joten on melko kiistatonta.

Ei siis pidä uskoa, että autoilulle varatun tilan vähentäminen Helsingissä haittaisi Kauppakamarin jäsenten liiketoimintaa.

Lähde: https://www.centreforcities.org/blog/ulez-expansion-hasnt-hurt-high-street-spending/

klo 10.48 · Facebook-ryhmässä
EDIT: se onkin Stara itse joka puut kaataa. EHkäpä sitten menee hyvin, ei käy yllättäen avohakkuu.

No nyt YIT sitten pääse jatkamaan töitään laajemmalle alueelle.

Kohta on yhtä avohakkuuta koko Roihuvuori. Lehdot kaatuneita puita väärällään. Mihin tikka kolonsa nakuttaa, kun YIT:n arboristit rungot pinoon niputtaa.

Pitäiskö jotenkin varmistaa, ettei käy kuten Kirsikkapuistossa, Otto-Ville Mikkelä ja Tuomas Rantanen?

PS. Ei sitten vastauksia, että pyöräilijöiden vika tms, ei vaikka miten olisi foboita tai tekisi mieli toistaa persujen läppiä ominasi.

Tiistai 28.1.2025

klo 16.13 · ryhmässä Uusi energiapolitiikka · 1 kuva
Miksi Viro ei rakenna tuulivoimaa läntisille saarilleen? Siellähän varmaan tuulee siinä missä Suomen rannikollakin, asutusta on vähän. Saarien tuulista voisi varmaankin kerätä moninkertaisesti Viron kulutuksen verran sähköä.

Onko syynä tutkaongelmat kuten meillä? Vai puuttuuko Virolta kantaverkko saarille?

Pahoittelut jos tästä on jo ollut keskustelua. Haku ei sitä minulle näyttänyt.

Keskiviikko 29.1.2025

klo 15.14
Onko Suomessa kohtaikään silleensä, että vaikka tilillä olisi jonkin verran massia, kannattaa käydä duunissa, jotta pääsee lääkäriin?

Toki töissä on muutakin hyvää, kuten ettei tartte yksin kotona olla kuin vankilassa sateisina päivinä.

Torstai 30.1.2025

klo 9.55 · ryhmässä Kirjallisuuden ystävät · 1 kuva
AIvan huikea esikoiskirja. Ostakaa ja lukekaa. Olette sen jälkeen parempia ihmisiä!

Karkuteillä / Aura Kanerva Nurmi

Pitkään odottamani @aurakanerva'n esikoisromaani on viimein ilmestynyt. Tiesin sen päähenkilöiden olevan queer-ihmisiä ja tarinan sijoittuvan Japaniin, jossa Kanerva kävi taannoin tutkimusmatkalla. Näin onkin.

Kirja kertoo kahdesta queer-ihmisestä, naisesta. Suomalainen Kauri on joutunut elämässään tilanteeseen, jossa omaisuuden myyminen ja lento Japaniin vaikuttavat ratkaisulta. Onhan hän koko elämänsä harrastanut karatea ja japanilaista kulttuuria. Japanilainen Juri on muuttanut aviomiehensä luota kotoaan samaan majataloon, johon Kauri saapuu. He tapaavat, majatalon suosiollisessa ilmapiirissä rakastuvat.

Kirja kertoo rakkaudesta, jolla on esteensä. Se on queer, se on kolmiodraama, sen esteenä on kultuurien muureja ja eroja, ja jopa käytännöllisiä vaikeuksia. Kaurin rahat loppuvat, hän muuttaa Jurin ja tämän aviomiehen Takeon olohuoneeseen, ja moninaisten tapahtumien vuoksi rakastavaiset lähtevät moottoripyörällä karkuun, päätyvät Okinawalle. Kummallakin on oma menneisyytensä, joiden heijastuksia Kanerva kuvaa hienovaraisesti.

Kirjan keskiosan jälkeen tapahtumat muuttuvat arjeksi, ja lukija ihmettelee miten Kanerva saa tarinan lopetettua. Sitten tarinassa tapahtuu muutama yllätys, ja kirjan loppu on kaunis. Taiten kirjoitettu.

Kanervan kieli on osin runollista, sanavalinnat yllättäviä. Kirja on kirjoitettu Kaurin äänellä, ja Kauri osin muistuttaa Kanervaa, jopa Kanervan runoteoksista tuttu Hanko uimarantoineen on mukana.

Hieno tarina, uskottavat henkilöt, kaunista kieltä, Japani todellisena. Kirja on todella onnistunut, yksi parhaista esikoisromaaneista aikoihin maassamme.

Perjantai 31.1.2025

klo 13.48 · ryhmässä Kirjallisuuden ystävät · 1 kuva
Lumimaa / Nura Farah
Nura Farah kertoo kirjassa nuorten somalialaisten tyttöjen ja naisten elämästä heidän omasta näkökulmastaan. Kirja koostuu 14 lyhyestä kertomuksesta, jotka käsittelevät muun muassa syrjintää koulussa, esikoiskirjailijan kokemusta miten kirja on vähemmän kiinnostava kuin kirjailijan tausta, nuorena avioitumisesta ja seksityötä, kaipuuta.

Kirjan henkilöt elävät kahden kulttuurin ristiriidassa. Toisaalta he ovat kuin kuka tahansa Suomessa kasvanut nuoret, toisaalta heidän perheensä ei ole kasvanut Suomessa vaan elää pääosin kielitaidottomana yhä tavallaan Somaliassa, sikäläisessä kulttuurissa. Nuoret haluaisivat sopeutua kaltaistensa joukkoon, mutta joukko ei heitä hyväksy eikä perhe salli muuttumista huivittomaksi. Ristiriita rikkoo nuoret palasiksi.

Tarinat ovat raakoja, nuorten tuntuma syrjintä, kipu, yksinäisyys ja epätoivokin tulevat lukijan silmille. Toisaalta lukijan silmille tulee hyvää myötähäpeää luoden kirjan suomalaisten hahmojen pahantahtoinen rasismi, muukalaispelko. Se on karmaisevaa, mutta valitettavasti niin totta, että pahvihahmoiseksikin kirjoitettu rasistit tuntuvat tutuilta iltapäivälehtien sivuilta ja nettikommenteisa.

Kirja on hyvin kirjoitettu, kieli on sujuvaa, henkilöihinsä vakavasti suhtautuvaa. Osa kertomuksista on tuokiokuvia, osa loppukoukullisia novelleja. Kumpikin ratkaisu on toimiva.

Aiheen raskauden vuoksi suosittelen kirjan lukemista vaikkapa kertomus kerrallaan. Jos kaikki kertomuksen lukee yhtenä iltana, kuten minä, kokemus on liian vahva.