Junalla Materasta Lecceen
30.1.2026, perjantai · Matera → Bari → Lecce
Junalla matkasin. Jätin aamiaisen väliin, 2 banaania huoneessa, sitten vasta Barissa söin lohisämpylän ja kahvin. Matkalla junassa sekava juoppo, jota harmitti kun ei ollut vaihtoa eikä hän päässyt röökille. Barista Lecceen rannnassa, maisemat tasaisiet, paljon oliivipuita, juna aika täynnä. Leccessä kävelin amfiteatteriaukiolle, söin leivän ja join viiniä, join toisessa kahvialssa kahvin & sambucan. Paikka eläväinen, paljon myyjiä myymässä rihkamaa, siis pakolaisia. Oli hiljaista kunnes aurinko laski, sitten taas avautuivat kaupat ja aukiolle tuli ihmisiä, nyt joku soittaa nuotin vierestä kitaralla amerikkalaisia hittejä. Aiemmin joku soitti pianolla Lennonin kappaleita.
Alan vähitellen tottua tähän matkaamiseen. Eilen muuten huomasin, että kengät ovat ehjä, ään kuului lahkeen nepparista! Onneksi sekoilin ja liimasin kengänpohjan murtumat kuitenkin.
Pesin pyykkiä eli 5 kalsarit. Bideessä, kun lavuaarissa ei ole tulpaa. Käy se niinkin. EI täällä ketään ole asunut aikoihin tässä hienossa huoneessa, ikkunat kahteen suuntaan! Torille, jolla on 100-luvulta peräisin oleva amfiteatteri!
Kävelin, puhuin puhelimessa Kössin, Maken ja Sirkun kanssa. Ihmeellinen kaupunki, kuin suuri sisätila, barokkitaloja vaikka kuin, mutta ei tämä vanha alue kovin iso ole. Uudella on tavanomainen italialainen meininkin, tivoleitakin. Ja jäärata, takkavideoinen.
Söin ulkona kadulla kasviksia. Oli hyvä vallinta, varmaan samaa joka ilta. Hyvä vatsalle ja ei tartte miettiä ja ei tule niin paljon alkoholiakaan.
Booking-palvelun varauslomakeella voi kertoa toiveistaan hotellin henkilökunnalle. Olin nähnyt, että minua kiinnostavassa hotellissa on kulmahuone, josta avautuu näkymä Leccen kuuluisalle Piazza Sant’Oronzo -aukiolle. Toivoin kohteliaasti saavani juuri tuon huoneen.
Onnekkaasti sain toivomani huoneen. Näkymä on siitä otettuja valokuvia hienompi. Kun saavuin kello 14, aukio oli tyhjä, mutta perjantaina viiden jälkeen musiikki alkoi soida ja aukio täyttyi ihmisistä.
Aukiolla on 100-luvulla rakennetun roomalaisen amfiteatterin rauniot. Ei voi aukiolle toriparkkia rakentaa.
Päivä sujui mukavasti. Matkasin Materasta Barin kautta Lecceen. Tälläkin kertaa juna aikataulustaan poiketen kulki ilman vaihtoja Bariin, mikä ärsytti lähellä istunutta juoppoa suunnattomasti. Hän olisi halunnut puolimatkassa vaihtaa junaa ja polttaa siinä samalla tupakan. Nikotiinin puute oli ankara ja mies levoton itsekseen höpöttäjä.
Maiseman Barin ja Leccen välillä olivat pääosin tasaista oliivipuulehtoa. Meri pilkotti, välillä lampaat ja aasit toivat vaihtelua. Matkan varrella oli myös Monopoli.
Ai niin. Tämä hotellihuone maksaa vain 45€ vuorokaudelta. Hotelli on melkei tyhjä. Lisäkseni täällä on käsittääkseni yhden muun huoneen asukkaat.
Kommentit