Muistoja Savonlinnasta

Ukkini Veikko Kinnunen keskellä

 Isäni Jaakko Kinnunen syntyi vuonna 1930. Hänen vuonna 1900 syntynyt isänsä Veikko ja äitinsä Hildur asuivat silloin Kalkkuinniemessä puutalossa osoittessa Kalkkiuuninkatu 8. Talo on yhä olemasa ja suojeltu.

Isäni kävi koulunsa Savonlinnassa, lyseonkin, ja muutti sitten opiskelemaan Helsinkiin, josta työn perässä Tampereelle, jossa minä synnyin vuonna 1968. Työnsä isäni teki saksankielen lehtorina Kaarilan lukiossa. Isäni kuoli vuonna 2000.
Savonlinna tuli tutuksi 1970-luvulla kun vietimme siellä kesälomia ja yhden joulunkin. 

Isovanhempani muuttivat satamaan Satamakatu 11:n ennen syntymääni. Isoisäni kuoli vuonna 1972, minkä jälkeen isoäitini muutti Tampereelle joskus 1970-luvun puolivälissä. Muistan Satamakadun asunnon, Kalkkuinniemen asunnossa en koskaan käynyt. Ehkäpä isäni ei tuntenut siellä asuvia enää 1970- ja 1980-luvuilla. 

Isoäitini oli omaa sukuaan Huttunen, joilla oli hattuliike (tms) jossain torista hautuumaalle päin olevan sillan länsipuolella. Samoilla tienoilla oli vielä 1980-luvulla isäni ystävän kukkakioski, mutta ystävän nimi on nyt jo unohtunut. Iso ja äänekäs mies hän oli. 

Ohessa kuvia. En tiedä milloin mikäkin kuva on otettu. Kussakin kuvassa lisätietoja.

Isäni Jaakko nuorena (alla 20-vuotiaana) Olavinnan edustalla. 

Isäni kertoi, että heillä oli nuorena tapana soutaa linnan rantaan ja leikkiä/seikkailla linnassa. Sehän ei silloin ollut käytössä. Siltaa ei silloin ollut.

Isäni Jaakko kotitalonsa edessä Kalkkiuuninkadulla (näin uskoisin).

En tiedä kuka on tyttö isäni kainalossa. Isäni ei koskaan kertonut, ehkä hänkään ei enää muistanut vanhemmiten.

Veikko-ukillani oli vene kuten varmaan monilla. Minulle ei ole kerrottu mihin veneellä oli tapana matkata.

Veneessä oli keskimoottori.

Tuolta sillan ylimmältä kohdalta Veikko Kinnunen tapasi hyppiä alas. Hildur-vaimonsa ei siitä oikein perustanut.

Taustalla taitaa näkyä isäni kotitalokin.

Ilmeisesti isäni pelasi myös Iskussa. Isäni toinen vasemmalta. 

 Seppo Käyhkö on kuvassa vasemmalla alhaalla.

Meillä on sama kuva ja joukkue on Lyseon jääpallojoukkue.

Koululahti siinä "vanhankaupungin ja Vääräsaaren välissä" jossa näitä jääpallopelejä on pelattu. Hiukan myös jääkiekkoa ennenkuin SaPKo siirtyi Kirkkopuiston ulkokentälle ja sieltä Talvisalon tekojäälle jossa nykyisin jäähalli (t).

soisäni Veikko Kinnunen jakamassa postia.
Hän oli ammatiltaan posteljooni/postimestari

säni takana parikymppisenä,
vasemalla äitinsä Hildur, oikealla Veikko-isä.
Veikon takana olevaa naista ja lapsia en tunne.
Isäni oli ainoa lapsi

Veikko Kinnunen (oikealla, ylempänä) hyppäämässä. Hän oli mestariuimari ja -uimahyppääjä. Tällaisten hyppyjen lisäksi hän kavereineen tapasi hyppiä alas Kyrönsalmen rautatiesillan kaaren korkeimmalta kohdalta. 

Isäni oli myös hyvä uimaan ja hyppimään. Minuun se taito ei ole periytynyt vaikka uida osaankin.

Isäni uimahyppely loppui, kun hän jotenkin vahingossa putosi 10-metrisestä hyppytornista selälleen veteen. Meni kuulemma maku hyppimisestä.

Veikko-ukkini lentää taas. Hänellä oli myös repertuaarissaan palavana miehenä hyppääminen. Se toimi siten, että Veikolla oli päällä bensallla valeltu haalari, joka sytytettiin nilkoista, minkä jälkeen Veikko hyppäsi välittömästi pää edellä 10 metristä veteen.

Jääpalloa joskus varmaankin 1940-luvulla. Isäni pelasi Sapkossa. 

Tässä jää näkyy olevan maalla. Kuulemma myös järvenjäällä oli pelejä.

Isäni Jaakko vasemmalla ja oikealla hänen minulle tuntematon ystävänsä. Tämä lienee jostain sataman luota. Vanha uimalaitos, "Törninpyörässä." Nykyisin siellä on Pikkukakkosen leikkipuisto ja vierasvenesatama. Uimarantaa löytyy tuon uimapaikan päädyn takana pitkän matkaa.