Tarantoon

Taranton katedraali, Duomo di San Cataldo, oli tänään iltapäivällä myrskyn jälkeen tyhjä. Yli 20 sekuntimetrin tuulet olivat yhdessä rankkasateen kanssa huudelleet vanhankaupungin kadut.

Kun menin katedraaaliin, siellä oli pimeää eikä siellä ollut muita. En uhrannut paria euroa pimeässähän hyvin vaikuttavan ja yksinkertaisen kirkkosalin valaistukseen vaan kävelin suoraan alttarin ali laskeutuvia portaita kryptaan, jossa oli vanhoja freskoja. Kirkko on peräisin 1000-luvulta, joskin sen paikalla on ollut temppeleitä tai vastaavia jo ennen ajanlaskumme alkua. Taranton ovat perustaneet ties ketkä 700 vuotta ennen eKr. On hieman epäselvää ketkä, mutta katedraalin seinässä kunnia annetaan spartalaisille. Myös Odysseus on mainuttu perustajaksi.

Kryptassa oli todella hiljaista: 21-22 dBa. En ole niin hiljaisessa paikassa ollut sitten ABB:n moottoritehtaan kaiuttoman huoneen vuonna 2007. Omat ajatukset kuuluivat selvästi samoin kuin vatsan murina (33 dBa). Ajatuksia decibeli-mittari ei rekisteröinyt.

Hotellini edessä on kaksi 2600-vuotiasta doorilaista pylvästä. Ne ovat lokkien suosiossa.

Majatalossa on hiljaista. Ei muita ihmisiä täälläkään. Illalla ravintoloissakin oli tyhjää. Ja kylmää. Lämmitys ei ole täällä muodikasta. Taisin vähän nuukailla!

Huomenna on lämpimämpää, tyynempää ja kuivempaa. Pääsen tutustumaan kaupunkiin ja sen todella pitkään historiaan.