Tulikristalli ja muita novelleita / Harry Salmenniemi
Salmenniemi laittaa kirjailijat järjestykseen, antaa heidän kuulla kunnnianksa novellikokoelmansa lopulla. Erityisen kovasti kyytiä saa romaanikirjailija Salmennieni, jonka perheaiheiset kirjat ovat kuulemma, kirjan kriitikon mukaan, sietämättömiä. Myös muut ovat kerrassaan toivottomia tapauksia, joskin Sofi Oksanen lienee AI:n luomus.
Kirja on siis huumoriteos, jossa Salmenniemen alter ego kietoutuu naisen valekaapuun, ryhtyy kirjallisuuskriitikoksi ja kertoo kaiken mitä on aina välttänyt. Myös Salmenniemeä muistuttava hahmo käy haastattelemaan kirjailijoita, jotka ovat vähintäänkin mielenvikaisia ja uhkaavia.
Tämä kaikki kokoelman loppupuolella ja hyvä niin. Jos teos alkaisi näillä kuvitteellisilla suomalaisen nykykirjailijoiden jäsentenvälisillä, ei sitä lukisi pitkällekään. Onneksi teos alkaa perinteisellä salmenniemeläisyydellä: perheaiheet ja lapsen näkökulmasta kerrotut kahvilavierailut, muistelmat kavereiden perheitä piinanneesta alkoholismista ja niinn edelleen ovat taattua Salmenneimeä ja aina nautinnollisia luettavia. Niiden jälkeen saamme lukea muutaman melko omituisen nuoruusmuistelon, ja sitten päädymme jäsentenvälisiin.
Lopuksi Salmenniemi kiittää mittelökumppaneitaan huumorintajusta. Ei se sitten ollutkaan vakavaa. Onneksi. Ois meinaan noloa jos olisi ollut.

Kommentit