Työmatkaa sateessa
Työmatkapyöräily on monella tavoin hyödyllistä. Pitää peruskuntoa yllä, säästää aikaa ja rahaa julkisiin kulkuneuvoihin verrattuna, piristää ja virkistää. Polkimia pyörittäessä ajatukset assosioivat vapaasti, monet vaikeatkin ongelmat ratkeavat. Tänään ei kyllä ollut ongelmia ratkottavaksi.
Vaan joskus ei ole niin mukavaa. Esimerkiksi tänään aamulla ei ollut mukavaa, mutta syy oli ihan omani. Lähdin sateeseen polkemaan ilman sadevaatteita. Oli olevinaan aikapula, laiskotti, en viitsinyt palata pihalta kotiin neljänteen kerrokseen vaihtamaan vaatteita. Lähdin polkemaan sateessa Roihuvuoresta Kaisaniemeen.
Kukaan muu ei lähtenyt pyöräilevän työmatkabussimme aamuvuorolla. Olivat jo menneet menojaan tai sitten eivät pitäneet 1 asteen vesisadetta sopivana pyöräilysäänä. En minäkään, mutta päätin kokeilla - työmatkani kun kulkee metron vartta, joten olisin voinut vaihtaa kulkuneuvoa.
En vaihtanut. Painoin menemään, vastatuuleen ja sateeseen. Pimeääkin oli. Vaan periksi en antanut. Osan matkaa peesasin itseäni nopeamman cyclocrossaripolkijan perässä. Osan puskin yksin.
Aikaa kului 30 minuuttia, matkaa kertyi 10 kilometriä. Perillä oli märkä, mutta onnellinen olo. Vaihdoin pyöräilyhousut töissä käyttämiini reisitaskuhousuihin, teknisen aluspaidan kauluspaitaan ja kävelin suoraan kokoukseen.
Illalla HePon Animal Spinning ja sitten sadepyöräily jatkuu kotimatkan verran.
Vaan joskus ei ole niin mukavaa. Esimerkiksi tänään aamulla ei ollut mukavaa, mutta syy oli ihan omani. Lähdin sateeseen polkemaan ilman sadevaatteita. Oli olevinaan aikapula, laiskotti, en viitsinyt palata pihalta kotiin neljänteen kerrokseen vaihtamaan vaatteita. Lähdin polkemaan sateessa Roihuvuoresta Kaisaniemeen.
 |
| Sateisena aamuna heijastimet näkyvät |
Kukaan muu ei lähtenyt pyöräilevän työmatkabussimme aamuvuorolla. Olivat jo menneet menojaan tai sitten eivät pitäneet 1 asteen vesisadetta sopivana pyöräilysäänä. En minäkään, mutta päätin kokeilla - työmatkani kun kulkee metron vartta, joten olisin voinut vaihtaa kulkuneuvoa.
En vaihtanut. Painoin menemään, vastatuuleen ja sateeseen. Pimeääkin oli. Vaan periksi en antanut. Osan matkaa peesasin itseäni nopeamman cyclocrossaripolkijan perässä. Osan puskin yksin.
Aikaa kului 30 minuuttia, matkaa kertyi 10 kilometriä. Perillä oli märkä, mutta onnellinen olo. Vaihdoin pyöräilyhousut töissä käyttämiini reisitaskuhousuihin, teknisen aluspaidan kauluspaitaan ja kävelin suoraan kokoukseen.
Illalla HePon Animal Spinning ja sitten sadepyöräily jatkuu kotimatkan verran.
Kommentit