Ahomäenkujalta Ainonkadulle - Helsingin kadut 31 - 37

Katujen pyöräily aakkosjärjestyksessä jatkuu! Tänään oli hieman väsynyt fiilis. Lähdin pyöräilemään ajatellen, että yhdenkin kadun bongaaminen olisi hieno juttu. Ensimmäisen kadun eli kujan jälkeen innostuin ja lopulta tutustuin 7 uuteen katuun. 

27.5.2020 reitti

1. Ahomäenkuja
2. Ahomäentie
3. Ahvenkoskenkuja
4. Ahvenkoskenpolku
5. Aidasmäentie
6. Aino Acktén tie
7. Ainonkatu

Vierailin tänään Tapaninkylässä, Vartioharjussa, Veräjämäessä, Pohjois-Haagassa ja Töölössä. Pyörälenkkinä tämän päivän retki oli mainio, katujen välillä oli puolen tunnin siirtymiä, joten kuntoilistakin tämän päiväinen polkaisu kävi oikein hyvin. 

Ahomäenkuja ja Ahomäentie

Ahomäenkuja ja Ahomäentie ovat lyhyitä asuntokatuja Tapaninkylässä. Niiden varsilla on pientaloja, Ahomäentiellä myös pitkä tien suuntainen kaksikerroksinen rivitalo. Mitään erityisen mieleenpainuvaa näillä kahdella kadulla ei ole. Ahomäenkujan pituus on alle 100 metriä.

Ahomäenkuja

Ahomäentie

Ahvenkoskenkuja ja Ahvenkoskenpolku

Seuraavat kadut olivatkin sitten eri puolella kaupunkia, Vartioharjussa. Tapaninkylästä Vartioharjuun voi polkea useampaa reittiä. Tänään valitsin Kehä I:n reunaa seurailevan pyörätien, koska en ollut aikoihin polkenut Kivikosta ylämäkeen ja halusin testata kuntoani. Pääsin mäen helposti ylös. Kehän vartta ei muutoin voi suositella, reitti on mäkinen ja kehäntien melu ikävää.

Ahvenkoskenkuja ja Ahvenkoskenkatu ovat hyvin samanlaiset kuin Ahomäentie ja -kuja. Pieniä, lyhyitä asuntokatuja, pientaloja, ei palveluita, ei mitään erityisen mieleenpainuvaa. Ahomäentiellä oli kyllä vihaisia koiria minua haukkumassa. Yksi niistä onnistui yllättämään ja pelästyttämään minut pahanpäiväisesti, mokoma pieni korkeaääninen piski.

Mainittakoon kuitenkin, että Ahvenkoskenkadun päässä on pieni, melko viehättävä Liikkalanpuisto, jossa on yksi penkkikin! Söin penkillä istuen eväspatukan ja nautin kesästä.

Ahvenkoskenkuja

Ahvenkoskenpolku

Aidasmäentie

Aidasmäentielle poljin samaa reittiä Viikintietä kuin tuntia aiemmin Ahomäenkujalle. Hyviä pyöräilyreittejä on rajallinen määrä. 

Veräjänmäen Aidasmäentie on erittäin monipuolinen katu. Se erkanee Otto Brandtin kadusta ja nimensä mukaisesti on mäkinen, jyrkimmiltä kohdaltaan yli 10%. Mäen päällä on vanhan maalaistalon oloinen rakennus, on kuin kaupunki katoaisi ja kulkija palaisin jonnekin 1930-luvun maaseudulle. Tie laskeutuu mäeltä alas ja kiertää Veräjänmäkeä. Tien varressa on hyvin sekalaista rakennuskantaa, erittäin kiinnostavaa historiallisesti. Mieleen tulee vähän Tampereen Pispala.

Aidanmäentie alku

Mystinen talo mäen päällä 

Aidasmäentien toinen pää.

Aino Acktén tie

Tässä vaiheessa minua alkoi väsyttää, mutta en antanut periksi. Halusin näet pyöräillä entisen kotikaupunginosani Maunulan halki Haagaan Aino Acktén tielle. Maunula oli ennallaan, mikään ei ollut muuttunut sitten vuoden 2002. 

Aino Acktén tie on pitkä katu. Se alkaa Pohjois-Haagan torilta ja kiertää Alppiruusupuiston ympäri. Torilla on erilaisia palveluita, ruokakaupasta asuntojen diilaajiin. Pohjois-Haaga on oma pieni maailmansa, ennen oma kauppalansa, mikä näkyy yhä. 

Aino Acktén tie

Aino Acktén tie

Ainonkatu

Haagasta keskustaan poljin mahdollisimman suoraan. Koska liikennettä oli todella vähän, jatkoin Reijolankadun risteyksestä suoraan Mannerheimintietä kohti keskustaa. Yllättävän vihreän aallon harjalla surffailin aina ratikkahalleille asti, jonka jälkeen Töölönkatua aina perille Ainonkadun kulmille.

Ainonkatu on ihan nysä. Sen varrella on Taidehalli. 

Ainonkatu