10.5.2022 - seikkailu alkaa laivamatkalla

Jonkin sanonnan mukaan pitkä matka alkaa ensimmäisen askeeleen ottamisella. Niin alkaa pitkä pyörämatkakin: koska Suomesta pääsee ulkomaille meriteitse, pyörämatka alkaa satamasta, jonne on kotoamme kymmenisen kilometriä. 

Matkaan lähteminen sekoittaa tunteet, innostus, kaipuu kotiin, ikävä, epäilys, pieni pelkokin vellovat sisällä. Välillä tuntuu, että uskallus ei riitä, että koko ajatus pyöräilemisestä Lissaboniin on sulaa hulluutta, hybristä, jota nemesis jo vaanii. 

Vaan lähdettävä on, puolison saattamana satamaan. Itkuhan siinä tuli halatessa, jonoon autojen sekaan asettautuessa ja sitten sataman portista satama-alueelle polkiessa. Laivaan ei saa polkea yksin vaan ainoastaan pakettiauton saattamana. Tällä kertaa pakettiauto jätti minut vartiksi laivaan nousevan rampin juureen odottamaan, katselmaan konttilukkien ja nostureiden tanssia. 

Viimein pääsin laivaan. Minut ohjattiin aivan laivan keulaan, jonne jätin fillarini kuormaliinalla laivan rakenteisiin kiinnitettynä ja jopa lukittuna. Tavallaan hullua lukita fillari laivassa, koska kukapa sen keskellä merta laivalla varastaisi. Vaan vara on vahinkoa parempi. 

Asetuin laivalle, vein tavarani hyttiin, otin esiin Remarkable -lukulaitteen ja aloin lukemaan pyöräilykirjaa. Hetken luettuani erään yrityksen rekrytoija soitti, juttelimme hetken ja sovimme palaavamme asiaan palattuani matkalta. 

Laivalla oli rauhallista, matkustajia näkyi vain ruoka-aikoina, jolloin heitä ilmestyi jonon verran buffetin portille. Ruoka ja juomat olivat hyviä. Söin, join, olin raukea, katselin pimenevää merta, mietin mitä tulevat kuukaudet tuovat mukaan. Illan kuluessa suurin jännitys katosi, pääsin vähitellen matkatunnelmiin, kiireettömään odotukseen. 

Päivän pyöräily: 10km ja 36min.