Interrail 2023 - Hampurin hahmot

Saksassa on pimeää. Siinä missä Suomessa voi lukea romaania ulkona öisin läpi vuoden, Saksassa mustiin pukeutunut ei illalla langeta varjoaan kadulle. 

Hampurin aseman lähellä pimeydessä liikkuu kaikenlaisia hahmoja, osa suoraan, osa muille näkymättömiä polkuja. Hahmot ovat Italian, eriyisesti Rooman jälkeen, jättiläismäisiä, saman kokoisia kuin minä itse. On myös hahmoja, jotka eivät liiku, nukkuvat jo alkuillasta, ehkä päivisinkin, kadulla, tai ovat sammuneet käytettyään neulaansa, imettyään foliosta höyryjä. 

Hahmoista huolimatta, tai ehkä juuri hahmojen vuoksi, alue ei tunnu uhkaavalta. Hahmoja liikkuu niin paljon, ettei yksikään heistä uskalla tehdä mitään kenellekään. Suurin osa hahmoista on kiireisiä tai omissa maailmoissaan, tai menossa teatteriin baariin ravintolaan, ettei heille voi tulla mieleen päällekarkaus. Osalle ei selvästi tule mieleen just nyt yhtikäs mitään. 

On aina ilo palata Hampuriin. Menomatkalla matka varsinaisesti alkaa Hampurin asemalla Tanskasta saapuneesta junasta noustessa, paluumatkalla Hampurissa on hyvä levätä, miettiä matkalla koettua. 

Kumpaankin suuntaan syön aina illallista Nagel Kneipessa, joka on ruokkinut ja juottanut matkustavaisia vuodesta 1848. En muistanutkaan miten ikävä minulla oli olutta juoneiden ihmisten iloista metelöintiä. Italiassa ravintoloissa oli aina likimain hartaan hiljaista, osin toki ihan asiakkaiden vähyyden vuoksi sesongin loputtua. Nagelissa sesonki ei lopu, jos olut ei lopu. En usko oluen loppuvan vaikka asiakkaat päivittäin parhaansa tekevät. 

Söin, luin pyöräilylehteä, join pari olutta. Tulin kylläiseksi ja onnelliseksi, tai onnellisemmaksi. Istuin samassa tuolissa, saman pöydän ääressä, ravintolasalin takaosassa, kuin 3.1. menomatkallani.

Nyt CAB20-hostellissa, jossa huoneiden sijaan on kapseleita, sellaisia matalia parisängyn kokoisia kopperoita. Todella viihtyisää ja halpaa, yhteiset, isot, siistit kylppärit. 

Huomenna junani Köpikseen lähtee vasta kello yhdeltä iltapäivällä, joten ehdin nukkua ja käydä Hampurissa kävelyllä aikana, jolloin langetan varjon.