Interrail 2023 - Napolista Palermoon

 Seat61-sivuston Mark Smithin mukaan Napolin ja Palermon väliseen IC-junaan on otettava omat eväät mukaan, koska junassa ei ole ravintolaa eikä siellä muutoinkaan ole juomaa eikä ruokaa ostettavaksi. Ostin siksi mukaani pari litraa vettä, banaaneita ja croissantteja. Eivät ne turhia olleet, mutta junassa oli automaatti, josta olisi saanut naposteltavaa ja juotavaa. Kahvikone sen sijaan oli rikki. Lisäksi Messinan salmen ylittävässä lautassa oli baari auki, jopa arancini-palloja oli saatavilla.

Juna oli muutenkin oikein hyvä, siisti, avara. WC:t toimivat, niissä oli matkan lopussakin paperia ja kuumaa vettä hanassa. Alkumatkassa junassa oli lämmin, mutta Sisilian puolella lämmitys meni pois päältä, tuli vilu.

Reitti on kaunis. Vuoristoisella seudulla asutus on laaksoissa ja rannikoilla. Rata on helpointa vetää rantaa, tasaiselle, aivan meren viereen, aaltojen pärskeisiin. Nyt talvella, myrskyisenä päivänä, meri oli hurjana, aallot kaatuivat toistensa päälle, vyöryivät rantaan. 

Juna kulkee Messinan salmen yli laivassa samaan tapaan kuin junat ennen kulkivat Tanskasta Saksaan. On aina erikoinen kokemus ajaa junalla laivaan, nousta junasta laivan junakannella ja nousta jyrkkiä rappusia baarikannelle. Siinä tuntee olevansa matkalla. 

Laivan lähdön aikana oli hyvin tuulista ja aurinkoista. Keskellä salmea taivas pimeni, salamat välähtivät ja laivan kannet soivat raekuuron tahdissa. Uskaliaat matkustat ryntäsivät ulos kannelle, katoksen alle, kännykät ojossa, mutta joutuivat kansimiehen käskystä perääntymään sisälle. 

Aurinko laski junan lähtiessä Messinasta, tuli pimeää. Oli vaikeata erottaa tunnelia avoimesta rantaradasta. Minun voimani alkoivat hyytyä, istuessa ei tule nälkä eikä tule syötyä. Muutama banaani jäi junaan.

Palermossa hotellini on lyhyen bussimatkan päässä asemalta, mainio ravintola 3 minuutin päässä hotellista. Syöminen poisti huimauksen ja närästyksen, mitä pidän sekä hyvänä ja yllättävänä. 

Huomenna pääsen sitten tutustumaan Palermoon.