Interrail 2023 - salamurhat antiikissa ja nykyään

Nuorempana kuuntelin paljon englantilaista anarcho-punk yhtyettä nimeltä Crass. Yhteen keskeisin sanoma tiivistyy kappaleessa Big A little a, jonka loppupuolella ovat seuraavat rivit:

If you don't like religion you can be the antichrist

If your tired of politics you can be an anarchist

But no one ever changed the church by pulling down a steeple

And you'll never change the system by bombing number ten

Systems just aren't made of bricks they're mostly made of people

You may send them into hiding, but they'll be back again

Nämä rivit tulivat mieleeni, kun luin lisää

Alfredo Cospitosta, anarkistista, jonka vapauttamista 41 bis -vankeudesta (maximum security) eilen näkemäni mielenosoituksen osallistujat vaativat. Olen mielenosoittajien kanssa samaa mieltä 41 bis -vankeuden tolkuttomuudesta. Sen tarkoitus on virallisesti estää vankilassa olevia rikollispomoja ohjaamasta rikollista toimintaa vankilan ulkopuolella. Vaikuttaa kuitenkin enemmän siltä, että 41 bis-vankeuden tavoitteena on kostaa rikoksia tehneille hautaamalla heidät loppuelämäkseen yksinäisyyteen. Kosto ei ole oikeuslaitoksen tehtävä. 

Vapautettakoon siis Cospito tavalliseen vankilaan. Tuskin hän sieltä käsin pystyy muita anarkisteja komentelemaan yhtä typeriin tekoihin kuin mihin hän on itse syyllistynyt. Jos näet anarkisitit kuvittelevat, että Cospiton tekojen kaltaisilla voidaan muuttaa yhteiskuntaan, heidän poliittisen analyysinsä on kyllä pahasti puutteellista. 

Cospito on syyllistynyt kahteen tekoon. Hän ampui ydinvoimalayhtiön toimitusjohtajaa polveen (ns. kneecapping, tuttu metodi Pohjois-Irlannin sisällissodasta) vuonna 2012 ja hänet pidätettiin vuonna 2013 ja tuomittiin yli 10 vuodeksi vankilaan. Sen jälkeen hän jäi kiinni vuonna 2006 tekemästään pommi-iskusta armeijan koulutuskeskukseen. Iskussa ei kuollut eikä edes haavoittunut ketään. Valtio eli oikeuslaitos totesi kuitenkin, monen mielestä perusteettomasti, iskut terroriteoiksi ja Cospito sai elinkautisen vankeustuomion ilman armahdusmahdollisuuta. Tuomiota voi pitää hyvin perustein liian ankarana.

Cospito on perustellut tekojaan kirjoituksissaan, joihin linkit löytyvät Wikipediasta. Luin niitä, mutta en pysty tajuamaan millaisella päättelyllä ydinvoimalafirman toimitusjohtajan telominen muuttaisi mitään. Jos johtaja olisi kuollut, hänen tilalleen valittaisiin seuraaja. Näinhän käy aina poliitikkojen salamurhien jälkeen. Jopa mafia pystyy selviämään pomojensa kuolemasta tai joutumisesta vankilaan. Pomojen tappaminen ei muuta organisaatiota, se on tavallaan koko organisaation idea. 

Jos taas Cospiton tavoitteena oli RAF:n ja punaisten prikaatien etc tavoin aiheuttaa vallankumous osoittamalla valtion poliisivaltioluonne, niin mielestäni tämän taktiikan toimimattomuus on käynyt selväksi jo 1970-luvulla. Jopa 2020-luvun valtiopäivätalojen valtaukset ovat johtaneet vain ja ainoastaan valtajien vankilatuomioihin. Yhteiskuntaa - siis modernia länsimaista tarkoitan - ei voi pommi-iskuin ja salamurhin muuttaa, ja hyvä niin.

Mielestäni väkivallan käyttäminen poliittisten tavoitteiden edistämiseen on paitsi moraalisesti tuomittavaa niin myös yksinkertaisesti tyhmää. Ja siksi Cospiton on syytä istua vankilassa, mutta hänetkin pitäisi sieltä joskus päästää pois.

Tämmöisiä mietiskelin kävellessäni Rooman katuja antiikin ajan rauniota katsellen. Antiikin aikana salamurhin vielä oli mahdollista muuttaa valtiota, ja niinpä keisareista harva jäi eläkkeelle. Onneksi maailma on hieman edistynyt vuosituhansien aikana.