Interrail 2023 - Venetsia, aamukaupunki

 Venetsia on aamukaupunki. Monet muut kaupungit ovat parhaimmillaan ja kiinnostavimmillaan päivällä, jotkut jopa iltaisin, tai öisin, mutta Venetsia on parhaimmillaan aamuisin. Venetsiassa ei kannata hukata aamua hotellin aamiaisella vaan lähteä mahdollisimman aikaisin, ei toki ennen auringonnousua, hotellista etsimään aamiaista, kahvia. 

Venetsia herää laidoiltaan, herääminen etenee kohti Canal Grandea ja turistialueita. Laitakaupungin kahvilat avautuvat, töihinsä kävelevät paikalliset pysähtyvät kahviloiden tiskeille juomaan maitokahvinsa, syömään kevyen aamiaisensa, leipää, ehkä jotain makeaa. Kukaan ei jää notkumaan kahviloihin, työmiesryhmät hälisevät aikansa kahvikupit kourissaan, sitten menevät ulos tupakalla. 

Ravintoloissa joku siivoaa yön jälkiä, kokit aloittelevat uutta päiväänsä, ottavat vastaan erilaisilla veneillä ja kärryillä saapuvia ruokatarpeita, lämmittelevät liesiään ja uunejaan. Tarjoilijat lakaisevat ravintoloiden edustoja, jotkut pesevät jalkakäytäviä. 

Liikenne lähtee liikkeelle, yölinjojen sijaan lähtevät liikkeelle päivävaporetot. Roskakuskit risteilevät kanavia pitkin roskia hakemaan. Kondolikuskit saapuvat veneilleen, koskaan ensimmäisenä ei saavu laitimmaisen, laiturin viereisen kondolin kuski, vaan jonkin rivissä keskellä olevan. Kuskit hyppivät veneeltä toiselle kuin hyvin pukeutuneet tukkijätkät, poistavat pressut veneistään ja alkavat odottaa matkustajia, huudella tarjouksiaan. 

Turisteista monet nukkuvat yhä, eivät koskaan näe kaupungin heräämistä. Vain aikaiset näkevät ja kokevat, saavat hetken tuntea olevansa osa kaupunkia, sen elämää, eivät ainoastaan palveluiden ja kauppojen asiakkaita. 

Tänään heräsin taas aikaisin, näin kuulin haistoin ja tunsin heräävän kaupungin. Olin onnellinen, aion huomennakin herätä aikaisin.