Laki ja sen noudattaminen: olutta teineille

Kuvassa takkutukkaiset ystäväni ovat aloittamassa viikonlopun viettoa Tampereella 1980-luvun puolivälissä. Kukaan kuvissa olevista ei ole vielä täyttänyt 18 vuotta. He ovat kuitenkin saaneet ostetuksia kukin muovipussillisen olutta Siiri Linnan Maito ja Ruokatavarakaupasta. Ilmeet ovat iloiset, kohta ilo lienee ylimmillään. 

Olutta ostamassa.
Kuva Billy Niemisen FB-sivulta

Alkoholin myyminen alaikäisille oli 1980-luvulla yhtä kiellettyä kuin se on nyt. Se ei estänyt alaikäisiä saamasta ostamasta olutta, koska tuohon aikaan oli vielä pieniä maitokauppoja ja muita elintarvikeliikkeitä. Niiden myynti oli laskussa markettien ja muiden isompien valintamyymälöiden myötä, joten maitokauppiaiden oli keksittävä muita tulonlähteitä. 

Osa maitokaupoista ryhtyi myymään olutta alaikäisille. Tampereen keskustassa Siiri Linnan kauppa oli tunnetuin alaikäisille suunnattu olutmyymälä. Kauppaan oli perjantai-iltapäivisin jonoa, kaupan nurkilla notkuin nuoria kasseineen. Kaupan sisällä oli entinen maitokaappi täytetty olutkoreilla, joista alaikäiset asiakkaat valitsivat mieleisensä. Me joimme Karjala-olutta, se oli mielestämme parasta. Kun olimme ostaneet oluet, kävelimme Pyynikille niitä juomaan ja katselemaan kauniita järvimaisemia. 

Toinen vastaava olutmyymälä oli Epilän Herkku lähellä kotiani. Se oli myös pieni, oikeastaan vain yksi parinkymmenen neliön huone, sellainen joita nykyisin näkee Italian ja Ranskan kaupunkien kujilla. Kaupasta sai toki muutakin kuin olutta, mutta olut oli varmasti yksi tärkeimmistä. Epilän Herkussa ostoksilla kävi aina T.V., koska meidän mielestämme hän näytti tummana kaverina vanhimmalta ja hänellä oli paras pokka. 

Epilän Herkku meni lauantaisin aikaisin kiinni, joten meidän piti piilottaa ostamamme oluet läheiseen metsään siksi aikaa, että kävimme syömässä kotona. Vaikka kauppias möikin auliisti olutta, vanhempamme eivät hyvällä kaljoitteluamme katselleet. 

Näin jälkikäteen ihmettelen miten poliisi ja Alkon tarkastajat muka olivat tietämättömiä alaikäisille olutta myyvistä kaupoista. Saattoiko todella olla, että poliisi ja muut eivät ymmärtäneet mitä Koulukadulla Siiri Linnan kaupassa myytiin ja kenelle perjantaisin ja lauantaisin? Vai eivätkö poliisit ja tarkastajat välittäneet, oliko heille sittenkin parempi, että olutta myytiin vain muutamista tunnetuista kaupoista. 

Nykyään oluen ostaminen alaikäisenä lienee vaikeampaa. Pikkukauppoja ei ole ja isot kauppaketjut ovat ottaneet määräykset tosissaan. Voisiko sekin selittää nuorten alkoholinkäytön vähenemistä?