The room next door / Almadóvar

Almadóvarin elokuvista minulle on jäänyt mieleen vahvat naiset ja kovaääninen, jatkuva keskustelu, riitelykin, ruoka ja lämmin sää. Uusimmassa elokuvassa The room next door näistä elementeistä on jäljellä vain vahvat naiset. Heitä on kaksi: kirjailija Ingrid ja sotakirjeenvaihtaja Martha. Ingrid on juuri julkaissut kirjan, jossa hän käsittelee kuolemanpelkoaan. Hän saa tietää, että hänen vanha ystävänsä Martha on kuolemassa syöpään.

Ingrid tapaa Marthan sairaalassa, he muistelevat menneitä, ja keskustelevat Ingridin syövästä. Lopulta Ingrid saa tietää hoitojen epäonnistuvan ja päättää, ettei jää kitumaan loppuun asti. Hän ostaa myrkkypillerin ja pyytää Ingridiä seurakseen vuokraamaansa huvilaan, jossa hän haluaa päättää päivänsä. Niin hän sitten tekeekin. 

Elokuva käsittelee hienosti parantumattomasti sairaan ihmisen elämää, ei tuomitse eikä muutoinkaan ota kantaa Marthan päätökseen. Ystävykset käyvät läpi elämäänsä, rakkauksiaa, Marthan hankalaa suhdetta tyttäreensä, ja niin edelleen.

Elokuva on rauhallinen, taitavien näyttelijöiden kasvot ovat pääosassa, ja dialogi on harkittua, ehkä jopa Almadóvarille poikkeuksellisen kirjallista. Maisemina New Yorkin Manhattanin siluetti ja Woodstockin metsät. 

Suositeltava elokuva jokaiselle, joka on joskus miettinyt maallisen vaelluksensa äärellisyyttä.

ps. Kino Konepajan ensimmäisessä rivissä voi katsella elokuvaa mukavasti selällään maaten!