Nämä pienet asiat / Claire Keegan

Heikompien auttamisessa on syytä olla tarkkana. Jos ei ole ja auttamiseen sotkee kristinuskon katolisen version, voi käydä kuten Irlannissa: nuoria, aviottoman lapsen saaneita naisia suljettiin lukittuihin tiloihin, nunnaloihin, joissa he joutuivat tekemään ankara pesulatyötä. Lapset annettiin pois. Tuhansia naisia ja lapsia kuoli. Näin aina vuoteen 1996 asti.

Claire Keeganin pienoisromaani Nämä pienet asiat kertoo näiden naisten tarina, mutta ei suoraa. Kirjan päähenkilö, Bill, on itsekin nuoren naisen avioton lapsi. Hänen äitinsä ei omaksi ja Billin onneksi joutunut pesulanunnalan vaan sai asua lapsettoman leskirouvan maatilalla. Bill sai koulutuksen ja pesämunan ja perusti hiili- ja halkofirman.

Kirjan alussa Billillä on 5 tytärtä, kaunis ja viisas vaimo, menestyvä mutta kovasti työtä vaativa firma. Eräänä päivänä Bill vie nunnalaan hiiliä, tapaa hiilivarastossa nuoren tytön, joka haluaa paeta ja hukuttautua jokeen. Häntä on kohdeltu kaltoin, hänen lapsensa adoptoitu ties minne. 

On joulu, Billillä kerrankin aikaa ajatella, kirkossa ja kotonaan, yöunet menevät ja lopulta Bill tekee ratkaisunsa, laupeudenteon. 

Kirja on kaunis, ihmiset kuvattu hellästi, yhtään turhaa sanaa ei ole kirjaan painettu. Keegan kuvaa tarkasti ja mieleenpainuvasti irlantilaisen pikkukaupungin, joka elää kuten aina ennenkin, vuosisatoja, ja sen ihmiset, ja heidän ajatuksessa, jotka nekin ovat kuten ovat olleet vuosisatoja, mutta sitten Bill muuttaa kaiken, itsensäkin yllättää. 

Suosittelen ja varaan muutkin Keeganin kirjat kirjastosta.